Suomen puolustusvoimia, kuten asevoimia yleensäkin, pidetään useimmiten heteronormatiivisena instituutiona. Monet ei-heteroseksuaalit henkilöt kokevat asevoimat ahdistavana. He ajattelevat Puolustusvoimien asenneilmapiirin olevan kielteinen seksuaalivähemmistöjä kohtaan ja saattavat kokea, etteivät he sopisi sotilaalta edellytettävään miesrooliin.
Tämä voi olla yksi syy siihen, miksi ei-heteroseksuaaliset miehet ovat keskimäärin muita miehiä haluttomampia suorittamaan asevelvollisuuden tai toimimaan Puolustusvoimien työyhteisössä (Lehtonen 2015; Lindqvist 2016). Tutkimuksia kielteisten asenteiden todellisuudesta ja siitä, mistä nämä oletetut negatiiviset asenteet asevoimissa johtuvat, on kuitenkin tehty suhteellisen vähän.
Maanpuolustuskorkeakoulussa toteuttamassani pro gradu -tutkimuksessa tutkin upseerien seksuaalivähemmistöjä koskevia asenteita ja kartoitin niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä. Tutkimukseni tarkoituksena oli avata seksuaalivähemmistöihin suhtautumiseen liittyvää pohdintaa erityisesti Puolustusvoimissa sotilassosiologian tutkimuksessa. Tutkimuksen kautta pyrin myös herättämään keskustelua, jota voidaan mahdollisesti hyödyntää Puolustusvoimien tulevaisuuden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelussa.
Tutkimuksen kyselyn toteuttamisvaihe oli laaja ja sen kommentoinnissa hyödynnettiin muun muassa WeAll-hankkeen tutkija Jukka Lehtosen ammattitaitoa. Kyselyyn vastasi noin 40 prosenttia Suomen upseeristosta eli yli 1300 henkilöä.
Puolustusvoimien yleinen asenneilmapiiri seksuaalivähemmistöjä kohtaan näyttäytyi käytännön tasolla hyvin myönteisenä, sillä syrjintää ja epätasa-arvoista kohtelua pidettiin hyvin harvinaisena. Todellisia asenteita ei välttämättä voida kuitenkaan päätellä pelkästään sen perusteella mitä nähdään ja kuullaan. Tulosten syvällisempi tarkastelu osoittikin, että Puolustusvoimien asennekulttuuri seksuaalivähemmistöjä kohtaan on melko varautunutta ja keskustelua seksuaalivähemmistöistä kartetaan.
Asenteisiin vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi upseerien sukupuoli, ikä, kotipaikkakunta, puolustushaara, sotilasarvo ja alaisten määrä. Myös Puolustusvoimien yhdenvertaisuussuunnittelun jalkauttaminen on merkittävässä roolissa asenteiden muovautumisessa, ja tässä havaittiinkin paikoittain puutteita.
Lähes puolet vastaajista näki, että seksuaalivähemmistöön kuuluminen on tabu Puolustusvoimissa. Syynä tähän voi olla suhtautumisen vaikeus, sillä seksuaalinen suuntautuminen nähdään usein henkilökohtaisena ja yksityisenä asiana, jolloin sen käsittelyyn liitetään kiusallisia tunteita ja keskustelua siitä vältetään.
Upseeristolla on vahva arvomaailma, johon jokainen pyritään sitouttamaan. Kaikki upseerit eivät kuitenkaan koe, että nykyiset Puolustusvoimien arvot vastaisivat heidän omia arvojaan tai nyky-yhteiskuntaa. Useimmat kokevat, että Puolustusvoimissa vallitsevat ennakkoluulot seksuaalivähemmistöjä kohtaan ovat sidoksissa organisaatioon eikä yksilöihin. Voikin olla, että Puolustusvoimat organisaationa on arvomaailman päivittymisen kynnyksellä.
Puolustusvoimissa toimintaa ohjailevat arvojen lisäksi lukuisat lait ja normit, joten myös tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta säädellään hallinnollisin keinoin. Tulevaisuudessa yhdenvertaisuuden kehittämisessä tulisi kenties korostaa aikaisempaa enemmän ennaltaehkäisyä ja epäoikeudenmukaisuuksiin johtaneiden syiden purkamista asenteisiin vaikuttamisen keinoin – seurauksien hallinnan sijaan.
Tiivistettynä voitaisiin tutkimustulosten perusteella todeta, että Suomen puolustusvoimien asenneilmapiiri näyttäytyy varovaisena suvaitsemisena ja hienovaraisena välinpitämättömyytenä, mutta ei ehkä kuitenkaan varsinaisena hyväksymisenä.
Yliluutnantti Jenni Saalimo, Sotatieteiden maisteri
Lisäluettavaa:
Lehtonen, Jukka (2015) Going in `the men’s school´? Non-heterosexual and transgender youth choosing military service in Finland. NORMA: The International Journal for Masculinity Studies, 10(2), 117–135.
Lindqvist, Minna (2016) ”Heteroseksuaalisen maskuliinisuuden tyyssija” – homo- ja bi-miesten kokemuksia varusmiespalveluksesta. Pro gradu –tutkimus. Sosiaalitieteiden laitos, Helsingin yliopisto.
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/163866/Lindqvist_Sosiologia.pdf?sequence=2
Saalimo, Jenni (2017) Puolustusvoimien upseerien asenteet seksuaalivähemmistöjä kohtaan.
Pro gradu -tutkimus. Maanpuolustuskorkeakoulu.
http://www.doria.fi/handle/10024/143596