Tutkimuksella kohti tasa-arvoista työelämää

Puhe tuottavuudesta ylläpitää naisvaltaisten alojen aliarvostusta

05/12/2018

Suomessa naisvaltaisilla aloilla on keskimäärin matalammat palkat kuin miesvaltaisilla aloilla. Keskustelua sukupuolten tasa-arvosta työmarkkinoilla käydään monesti tuottavuuden näkökulmasta ja usein ollaan haluttomia vertailemaan eri alojen palkkoja keskenään. Vertailu eri alojen kesken toisi esiin naisvaltaisten alojen aliarvostuksen ja avaisi mahdollisuuden pohtia syitä matalammalle palkkaukselle.

Suomessa maksetaan suunnilleen sama palkka samasta työstä, joten monen mielestä sukupuolten tasa-arvo on saavutettu. Kuitenkin kokoaikaisessa työssä olevien naisten keskiansio on 83 prosenttia miesten ansiosta. Eroa selitetään yleisesti työmarkkinoiden eriytymisellä: Suomessa on poikkeuksellisen vahva jako nais- ja miesvaltaisiin aloihin. Naisvaltaiset alat sijoittuvat heikommin palkatuille julkisen sektorin sosiaali-, terveys- ja koulutusaloille, kun taas miesvaltaisia ovat tyypillisesti yksityisen sektorin teollisuuden alat. Lisäksi palkkakeskustelussa nostetaan usein esiin, että miehet tekevät enemmän ylitöitä, työuran aikana miehille ehtii kertyä enemmän työkokemusta ja miehiä on enemmän esimiestehtävissä. Toisesta näkökulmasta katsottuna syynä on se, että naiset tekevät enemmän kotitöitä ja kantavat suuremman vastuun lasten hoidosta.

Segregaatiolla ja työaikojen eroilla on helppo kuitata sukupuolten välinen palkkaero, ja usein suomalainen keskustelu tyssääkin tähän. Jos eri alojen palkkoja päädytään vertailemaan, löytyy selitys naisvaltaisten alojen pienemmille palkoille monesti “talouden ehdoista” ja markkinalogiikasta: naiset tekevät töitä aloilla, jotka eivät tuota voittoa. Naisten ansioiden nostamiseen tarjotaankin ratkaisuksi naisten ohjaamista yksityiselle sektorille ja paremmin tienaavien ammattien pariin. Tällöin jää huomiotta näennäisesti neutraalin talouspuheen ideologiset ja normatiiviset lataumat. Keskustelun kohdistaminen tuottavuuteen vie huomion pois oleellisista kysymyksistä, kuten miksi saman verran koulutusta vaativista, yhtä lailla haastavista tehtävistä maksetaan niin eri suuruinen korvaus. Tätä kysymystä voi helposti konkretisoida kunta-alalla: miksi sukupuolten väliset palkkaerot ovat todellisuutta kunnissa, vaikka ne eivät toimi osakeyhtiön logiikalla? Mihin perustuvat erot eri alojen palkkojen välillä kunta-alalla?

Kunta-alan palkkausta tutkineet Paula Koskinen Sandberg, Maria Törnroos ja Roosa Kohvakka puhuvatkin institutionaalisesta aliarvostuksesta. Käsitteellä viitataan historiallisesti muotoutuneisiin rakenteisiin, kuten työehtosopimuksiin, jotka ovat osaltaan peittämässä näkymättömiin sukupuolten epätasa-arvoa työmarkkinoilla. Aikoinaan vallinneet oletukset naisille ja miehille sopivista palkoista on leivottu työehtosopimuksiin, eikä rakenteellisia muutoksia palkkauksen tasa-arvon lisäämiseksi ole tehty. Suomessa maksetaan sama palkka samasta työstä, mutta ei välttämättä samanarvoisesta työstä.

Naisvaltaisten alojen aliarvostusta voidaan lähteä purkamaan vain rakenteellisilla uudistuksilla, mutta samalla on tärkeä haastaa valtavirtataloustieteen tuottavuuspuhetta. On kyseenalaistettava diskurssi, joka tuottaa jaon voittoa tuottavien yksityisen sektorin ja tuottamattoman julkisen sektorin välillä, vaikka julkisesti tuotetut palvelut ja infrastruktuuri ovat edellytyksiä yksityisten alojen toiminnalle. Institutionaalisen aliarvostuksen näkyväksi tekeminen antaa työkaluja epätasa-arvoon puuttumiseen.

 

Blogi on kirjoitettu osana WeAll-hankkeen Helsingin yliopistossa järjestämää Työelämän tasa-arvo ja yhdenvertaisuus-kurssia.

Eeva Toivanen on historian maisteriopiskelija (Helsingin yliopisto), jonka tutkimukselliset kiinnostuksen kohteet ovat  sukupuolten tasa-arvon ja naisten oikeuksien historiassa.

Anna-Mili Tölkkö on kasvatustieteiden maisteri ja opiskelee sukupuolentutkimuksen maisteriohjelmassa Helsingin yliopistossa. Työelämän tasa-arvon kysymysten lisäksi hän on kiinnostunut sosiaalisista liikkeistä ja koulutuspolitiikasta.

 

Lähteet:

Austen, Siobhan, Jefferson, Therese & Preston, Anne (2013) Contrasting economic analyses of equal remuneration: The Social and Community Services (SACS) case. Journal of Industrial Relations 55:1, 60–79.

Grimshaw, Damian & Rubery, Jill (2007) Undervaluing women’s work. Working paper series no. 53. Manchester: European Work and Employment Research Centre, University of Manchester.

Koskinen Sandberg, Paula, Törnroos, Maria & Kohvakka, Roosa (2017) The Institutionalised Undervaluation of Women’s Work: The Case of Local Government Sector Collective Agreements. Work, Employment and Society 32:4, 707–725.

 

bursa escort