Tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus puhuttaa niin tutkijoita kuin rahoittajiakin Suomessa ja kansainvälisesti. WeAll-hanke on Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittama tutkimushanke. Strateginen tutkimus painottaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Mutta mitä hankkeelta on odotettu? Miten vaikuttamistyötä on toteutettu? Millaisiin konteksteihin WeAll on asemoitunut ja asetettu?
Yhteiskunnallinen vaikuttaminen vai vuorovaikutus?
Yhteiskunnallisella vaikuttavuudella viitataan yleensä julkisesti rahoitetun tutkimuksen yhteiskunnallisten, kulttuuristen, ympäristöllisten ja taloudellisten vaikutusten ja seuraamusten arviointiin, tutkimustuloksista sen seurauksiin (Bornmann, 2013). Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on aina ollut esimerkiksi kansalaisjärjestötoiminnan ytimessä, mutta sen painoarvo on lisääntynyt myös tiedemaailmassa.
Kun puhutaan tutkimuksen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta, tarkoitetaan usein tutkimustulosten hyödynnettävyyttä yhteiskunnallisesti. Kysymykseksi edelleen jää, millä tasolla ja millä keinoin pyritään “vaikuttamaan”: Onko kyseessä ylin puoluepoliittinen johto, virkahenkilökunta, media, kansalaisjärjestöt vai kaikki yhteensä? Toinen keskeinen kysymys liittyy tutkijoiden rooliin ja tieteen tekemisen etiikkaan. Onko vaikuttaminen oikeus, velvoite vai jotain tältä väliltä?
WeAll-hankkeessa olemme rankentaneet vaikuttavuuden kaksisuuntaiseksi, ja siten osuvampi termi työtavallemme olisikin yhteiskunnallinen vuorovaikutus. Ideana on ollut työskennellä sidosryhmiemme kanssa parantaaksemme työelämää, ja siten otettamme on kuvannut tiedon tuottamisen ja toiminnallisuuden yhteisöllisyys ja tiedon yhteinen rakentaminen (co-construction). Tutkimusyhteistyö monien sidosryhmiemme kanssa on ollut osa tätä. Emme tarkoita samanmielisyyttä, vaan keskustelua ja yhteisten näkemysten viemistä eteenpäin.
Sidosryhmät – esimerkkejä yhteistyöstä ja yhdessä ajatellusta agendasta
Keskeinen tapa toteuttaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta hankkeessamme on ollut tiivis yhteistyö 20 sidosryhmämme kanssa, joista muodostui säännöllisesti kokoontuva ja aktiivinen Neuvottelukunta. Halusimme laajalla otteella kuulla kaikkia tärkeitä yhteistyötahojamme, ja kutsuimme heidät mukaan vaihtamaan ajatuksia keskenään ja tutkijoidemme kanssa ja pallottelemaan ideoita ja ratkaisumalleja tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi.
Sidosryhmämme jäsenet ovat muun muassa kirjoittaneet työelämää käsitteleviä blogeja WeAllin kotisivuille, ja olemme järjestäneet yhdessä erilaisia koulutustilaisuuksia. Yhteistä ääntä olemme etsineet – ja löytäneet – valtionhallinnon organisaatioiden kanssa. Olemme tehneet monien sidosryhmiemme kanssa tutkimusyhteistyötä, keränneet tutkimusaineistoa, konsultoineet tutkimukseen liittyvissä kysymyksissä ja kirjoittaneet yhdessä. Vaikuttavuuteen ovat kuluneet avoimet seminaarit ja myös kansainväliset ja kansalliset konferenssit, joita olemme järjestäneet iloisella yhteistyöllä (kuten EBEN-konferenssi Jyväskylässä 2017, Arvo-liiton kanssa järjestetty sosiaalisia yrityksiä tarkastellut Arvovallankumous 2018; AKAVA:n kanssa järjestetty Kestävä työelämä ja muuttuvat rajat -seminaari 2019; ja kansainvälinen tieteellinen Gender Studies konferenssi 2019).
Entä Radio Rock? Yhteiskunnallinen vaikuttaminen median kautta
Rahoittajamme on valinnut yhdeksi vaikuttavuuden mittariksi näkyvyyden mediassa, joka WeAllilla on varsin hyvä, joskus vähän liiankin hyvä: kun hikoilee kuntosalilla niin kollegan puhe on Radio Rock-kanavalla. Ja vielä uudelleen toisesta aiheesta seuraavalla viikolla. Meidät on löydetty. Meitä on haastateltu asiantuntijoina työelämään liittyvissä kysymyksissä varsin laaja-alaisesti printtimediassa, radiossa, televisiossa ja verkkomediassa. Meiltä on kysytty niin naisten urakehityksestä, johtajanaisista ja johtoryhmien sukupuolittuneisuudesta, kuin työn rajojen hämärtymisestä, työelämän ulkonäköpaineista, työpaikkahenkisyydestä ja työuupumuksesta. Lisäksi meitä on haastateltu seksuaalivähemmistöjen syrjinnästä työelämässä, perhemyönteisyydestä, johtajamiehistä, perheen ja työn yhdistämisestä sekä eriarvoisuudesta, seksuaalisesta häirinnästä työpaikoilla ja monesta muusta. Pelkästään kotisivuillamme raportoituja haastatteluja mediassa on ollut yli sata ja niissä on ollut selkeä nouseva käyrä. Kysy rohkeasti ja pysy kanavilla!
Kissan (tutkimus)häntä ja sen nostaminen
Hankkeemme on mielestämme ollut menestystarina: Olemme tehneet korkeatasoista tutkimusta ja vaikutamme yhteiskunnassa monin tavoin. Tämä onnistuminen perustuu hyvään kollegiaaliseen toimintaan tutkijoiden kesken sekä toimivaan sidosryhmäyhteistyöhön. Olemme päässeet mukaan rakentamaan parempaa ja inklusiivisempaa työelämää. Ideoistamme on lähtenyt uusia alkuja niin tutkimuksellisesti kuin työpaikkatasolla. Tutkijoina olemme oppineet itse ja yhdessä, ja tutkimus jatkuu niin kansallisissa kuin kansainvälisissä merkeissä.
Kuten koko hankkeen idea on ollut, MeKaikki, ViAlla, WeAll, Olemme niin paljon enemmän yhdessä kuin mitä koskaan yksin voisimme olla. Sydämelliset kiitokset kaikille vaikuttajille ja yhteistyökumppaneille.
Voikaa hyvin!
Mira Karjalainen on WeAll-tutkimuskonsortion vuorovaikutusvastaava ja tutkimuskoordinaattori, sekä Helsingin yliopiston sekä Jyväskylän yliopiston dosentti.
Marjut Jyrkinen on WeAll-tutkimuskonsortion johtaja ja Helsingin yliopiston työelämän tasa-arvon tutkimuksen ja sukupuolentutkimuksen apulaisprofessori.
Lähteet:
Bornmann, L., 2013. What is societal impact of research and how can it be assessed? A literature survey, Journal of the American Society for Information Science and Technology 64(2): 217-233.
Suomen Akatemia, 2019 Mitä strateginen tutkimus on? http://www.aka.fi/fi/strategisen-tutkimuksen-rahoitus2/mita-strateginen-tutkimus-on/
Valtioneuvoston kanslia, 2018. Eriarvoisuutta käsittelevän työryhmän loppuraportti, http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-557-0