Pakolaistaustainen nainen tarvitsee vähintään yhtä hyvät verkostot kuin kantasuomalainen, jotta hän pääsee osaamistaan vastaavaan työhön.
Pakolaistaustaiset naiset voivat päätyä Suomessa töihin, joissa he käyttävät paljon äidinkieltään tai muita entisessä kotimaassa käytettyjä kieliä. He työskentelevät esimerkiksi tulkkeina, kääntäjinä ja kielenopettajina. Tämä voi johtaa siihen, että he tutustuvat työelämässä lähinnä saman kulttuuripiirin ihmisiin. Siksi pakolaistaustaisten naisten on vaikea rakentaa verkostoja, todetaan tuoreessa suomalaisen työelämän tasa-arvoa käsittelevässä tutkimusartikkelissa.
Helsingin yliopiston ja Hankenin tutkijoiden Tytti Steelin ja Annamari Tuorin artikkeli “Olenko minä niin eksoottinen?”: Pakolaistaustaisten naisten työelämään liittyvä identiteettityö (julkaistu verkkolehti Eloressa) perustuu pakolaistaustaisten naisten haastatteluihin.
“Äidinkielentaidolla voi olla sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia pakolaistaustaisen naisen työllistymiseen ja mahdollisista negatiivisista seurauksista olisi hyvä voida puhua”, Steel sanoo. Äidinkielen merkitystä työllistymiseen on hyvä tutkijoiden mukaan tarkastella yhteisvaikutuksena verkostojen ja ympäröivän yhteiskunnan asenteiden kanssa.
Kun osaamista ei tunnisteta, osaamispotentiaalia jää käyttämättä
Artikkelissa esitellään irakilaistaustainen Haleema, jolla on matematiikan opettajan koulutus ja Suomeen tullessaan kahden vuoden kokemus alalta. Vaikka hän olisi halunnut olla matematiikan opettaja, hän työllistyi Suomessa aluksi päiväkotiapulaiseksi ja myöhemmin kurdin kielen opettajaksi.
Kurdin kielen taito eristi Haleeman lähes pelkästään samantaustaisten ihmisten pariin. Osaaminen, kokemus ja intohimo, joita hän oli kartuttanut töissään matematiikan opettajana, jäi hyödyntämättä. Pakolaistaustaisille naisille yleisiä tulkkaus- ja käännöstöitä tehdään usein freelancerina, osa-aikaisena tai pätkissä. Joustavassa työssä on etunsa, mutta se ei takaa täysipäiväistä toimeentuloa.
Tutkijoiden mukaan Suomessa on tyypillistä, ettei pakolaistaustaisten naisten monipuolista osaamista tunnisteta tarpeeksi hyvin.
“Jos ulkomaalaistaustaisten naisten osaamista ei tunnisteta ja hyödynnetä paremmin, potentiaalia ja ammattitaitoa heitetään hukkaan. Tämä puolestaan vaikuttaa siihen, miten ihmiset kiinnittyvät yhteiskuntaan tai uuteen asuinpaikkaan ja viihtyvät siellä”, Annamari Tuori sanoo.
Suomi on kerho, jossa työllistyy suhteilla
Suomessa ajatellaan usein, että omilla ansioilla ja määrätietoisuudella saa töitä. Karu totuus kuitenkin on, että monet työt saadaan suhteilla, Steel sanoo. Erityisesti naisten työelämäverkostot ovat nousussa ja netti tekee verkostoitumisesta entistä helpompaa. Esimerkiksi Facebookin naisille tarkoitetussa Ompeluseura-verkostossa on jo yli 18 000 jäsentä.
“Suomalaiset saavat verkostoja jo perheenjäsenten tai opiskelukavereiden kautta, kun taas ulkomailta muuttaneille verkostojen luominen on haastavampaa”, Steel sanoo.
Jotta suomalainen työelämä olisi tasa-arvoisempaa, on oleellista luoda ja vahvistaa pakolaistaustaisten naisten työelämäverkostoja. Siihen kantasuomalaiset voivat vaikuttaa helposti.
“Usein ajatellaan, että suomen kieli on niin vaikea oppia, että on helpompi puhua ulkomaalaistaustaisten kanssa jotakin muuta kieltä. Jos todella haluaa auttaa Suomeen muuttanutta verkostoitumaan, kannattaa puhua tämän kanssa selkeästi suomea. Sitä kautta uusi tulokas pääsee helpommin mukaan”, Steel sanoo.
Tuorin ja Steelin artikkeli on julkaistu osana Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa WeAll-tutkimushanketta, jossa tutkitaan työelämän epätasa-arvoa ja monenlaisia eroja ihmisten välillä.
Haleeman nimi on muutettu.
