Yle Puhe: Ruben Stiller, 16.4.2021

Mindfullness ei paranna jos organisaatio on sekaisin. Työelämän tutkija dosentti Mira Karjalainen analysoi työpaikkojen mindfullnessbuumia ja työelämän murrosta.

MTV3 Uutisaamu: Nainen ratissa, stereotyyppistä vitsailua esiintyy yhä, 10.3.2021

Ivan Puopolon vieraina  Mikko Paukkonen ja Mira Karjalainen.

HS Vieraskynä: Perhevapaiden uudistaminen vaatii uutta asennetta työpaikoilla, 10.3.2021

Pelkkä myönteinen suhtautuminen isien pitkiin perhevapaisiin ei enää riitä, vaan työpaikoilla tarvitaan aktiivista kannustamista, kirjoittavat Anna Kokko ja Anna-Maija Lämsä.

Svenska Yle: Jämställdheten har tagit ett steg bakåt under coronapandemin – samtidigt finns det hopp om att småbarnspappor börjar ta mera ansvar i hemmet, 21.2.2021

Den ökade arbetslösheten under coronapandemin har drabbat oproportionerligt många kvinnor. FN:s generalsekreterare António Guterres noterade under förra året att covid-19 kommer att äta upp de små framsteg som gjorts inom jämställdhet och kvinnors rättigheter.

Men att krisen förstärkt strukturer av ojämlikhet mellan kvinnor och män behöver inte enbart vara en dålig sak.

Jämställdhetsforskare Mira Karjalainen vid Helsingfors universitet säger att den ojämna fördelningen av obetalt hushållsarbete, där kvinnor oftast sköter lejonparten, har fått mera uppmärksamhet under coronakrisen, vilket är bra.

– Allt distansarbete under coronakrisen gör att fler ser den här ojämna fördelningen vilket kan leda till en förändring.

Utelias Mieli -podcast: Jak­so 10: Työn ja va­paa-ajan se­koit­tu­mi­nen, 26.11.2020

Työ valuu huomaamatta vapaa-ajalle. Samaan aikaan, kun moni vilkaisee sähköpostit työajan ulkopuolella, työelämään liittyy myös entistä enemmän identiteettikysymyksiä. Akatemiatutkija Mira Karjalainen tutkii tietotyön muuttumista. Tässä Helsingin yliopiston Utelias mieli -podcastin jaksossa hän puhuu siitä, millä tavoilla ihmisen mahdollisuudet rajata omaa työtään ovat kaventuneet, ja mitä siitä voi seurata.

Helsingin Sanomat: Harmaa vastalause, 22.10.2020

Apua! Nytkö jo? Kun peilikuvassa näkyy harmaita hiuksia, ajatuksiin iskeytyy ensimmäisenä oma ikä. Vaikka ikä alkaisi kolmosella tai nelosella, harmaa tuntuu huutavan: näytät vanhalta.

Tutkija Mira Karjalaiselle tulkinta on tuttu. Hän tutkii Helsingin yliopistossa työelämään liittyvää esteettistä työskentelyä. Sillä tarkoitetaan kaikkea ulkonäön muokkaamista sellaiseksi, mistä arvelemme olevan meille hyötyä työssä tai uralla etenemisessä.

YLE Areena: Mindfulness ei ratkaise liiallisen työkuormituksen ongelmia, 15.8.2020

Tuoko mindfulnessin keskittymis- ja läsnäoloharjoitukset sopivaa tasapainoa työelämän ja arjen kiireisiin? Buddhalaisesta mietintäperinteestä tuleva mindfulness on suosittu työkalu myös eri työympäristöissä.

Haastateltavina ovat Helsingin Yliopiston työelämän tutkija Mira Karjalainen, joka on tutkinut mindfulnessia työpaikoilla.

YLE TV2: Mitä mietit Ronja Salmi? Minun sukupuoleni, 19.5.2020

Mistä puhumme, kun puhumme sukupuolesta? Mitä sukupuoli merkitsee ihmiselle, joka on pohtinut omaa sukupuoli-identiteettiään enemmän? Minkälainen kokemus sukupuolenkorjausprosessi on? Ohjelmassa WeAll-tutkija dosentti Mira Karjalainen Helsingin yliopistosta avaa sukupuolen käsitettä.

YLE Puheen Aamu: Työelämän tutkija Mira Karjalainen: Neli-viisikymppisten sukupolvikokemus oli interrail, kaksi-kolmekymppisille se on burn out, 8.5.2020

Työn ja minän rajat hämärtyvät ja työ valuu uusille alueille ihmisen elämässä. Erityisesti tämä kevät on sotkenut tätä rajaa, sanoo työelämän tutkija Mira Karjalainen Helsingin yliopistosta. Työmoodissa ei olla ainoastaan työpaikalla, vaan konkreettisesti kotona ja työtä tehdään missä tahansa ja milloin tahansa.

Yle: Epäpätevät (mies)johtajat keskuudessamme, 20.4.2020

Mitä mieltä Chamorro-Premuzicin väitteistä ovat suomalaiset asiantuntijat: hallitusammattilainen ja bisnesenkeli Leena Niemistö, henkilöstöjohtamisen professori Anna-Maija Lämsä Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta sekä johtamispsykologi Mia Aspegrén?

Svenska Yle: Både män och kvinnor kan få klimakteriebesvär, men hur beaktas det i arbetslivet?, 5.4.2020

Klimakteriet, eller menopausen, kan vara fysiskt och psykiskt besvärlig. Också män hamnar i klimakteriet, andropaus, men symtomen är inte lika starka och påtagliga som hos kvinnor. Men hur beaktas denna grupp i arbetslivet? Forskning visar att medan kvinnor förlorar pondus under sin menopaus, blir män i motsvarande ålder sedda som förebilder.

Marjut Jyrkinen är forskare i genusfrågor och biträdande professor vid Helsingfors universitet. Hon leder också WeAll, som med forskning främjar ett framtida socialt och ekonomiskt hållbart arbetsliv. I WeAll ingår Helsingfors universitet, Hanken och Jyväskylä universitet.

Jyrkinen är inte övertygad om att det skulle gynna kvinnor att det talades mer öppet om övergångsåldern.  – Det beror förstås på vilken position man har och var man jobbar, men i vår forskning om kvinnliga ledare ville de flesta inte tillskrivas något som specifikt förknippades med vilket kön man tillhör, säger hon.

Yle1: Nuoret miehet saavat helpommin vakitöitä kuin naiset – Tutkija: “Nuorten naisten päällä roikkuu synnyttäjän varjo” , 4.4.2020

Perinteinen perhemalli, jossa nainen hoitaa perheen ja lapset, on iso syy siihen, miksi miesten ja naisten urat etenevät eri tahdilla.

– Meillä on edelleen tilanne, jossa nuoret naiset ovat lapsentekoiässä ja työnantaja näkee heidät helposti vaivana tai uhkana, sanoo tutkija Mira Karjalainen Helsingin yliopistosta. Hän on mukana WeAll -hankkeessa, joka tutkii työelämän tasa-arvoa.

Yle Uutiset: Eikö mikään muutu? Nuoret miehet saavat helpommin vakitöitä kuin naiset – Tutkija: “Nuorten naisten päällä roikkuu synnyttäjän varjo”, 3.4.2020

Tuore tutkimus kertoo, että nuoret naiset tekevät tuplasti enemmän pätkätöitä kuin samanikäiset miehet, jotka saavat vakityötä.

– Meillä on edelleen tilanne, jossa nuoret naiset ovat lapsentekoiässä ja työnantaja näkee heidät helposti vaivana tai uhkana, sanoo tutkija Mira Karjalainen Helsingin yliopistosta. Hän on mukana WeAll -hankkeessa, joka tutkii työelämän tasa-arvoa.

YleX: Suuri DUUNIT POIKKEUSOLOISSA -spessu!, 25.3.2020

– YleX Etusivun kuulijat kertovat, millaista etätyön tekeminen on korona-aikoina! – Entä jos omia töitä ei voi tehdä etänä? Sami Lindfors haastatteli kaupan, apteekin ja päiväkodin työntekijöitä – Muuttuuko työelämä koronan takia kokonaan? Haastattelussa tutkija Mira Karjalainen – Miten Uudenmaan sulkeminen vaikuttaisi työntekijöihin? Studiossa Anni Huttunen!

Helsingin Uutiset: Moni puurtaa nyt kotikonttorilla – Tutkija: “Toivottavasti vanhentunut käsitys etätöistä lusmuiluna vähenee”, 21.3.2020

Tällä viikolla suuri osa suomalaisista siirtyi etätöihin – niistäkin, jotka eivät tavallisesti töitä kotona tee.

Vielä ei Helsingin yliopiston työn rajoja tutkivan dosentti Mira Karjalaisen mukaan pysty sanomaan, miten koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne vaikuttaa työelämään pidemmällä tähtäimellä.

Juttu julkaistu myös Tamperelainen, 21.3.2020

Yle Uutiset: 1990-luvulla naisille jaettiin työnvälityksessä paikkoja tissibaareista – katso, mitkä tasa-arvoasiat ovat muuttuneet 30, 20 ja 10 vuodessa, 8.3.2020

WeAllin konsortiojohtaja Marjut Jyrkinen haastateltavana Naistenpäivän jutussa joka käsitteli naisten oikeuksien toteutumista Suomessa kolmella vuosikymmenellä.

Yle Uutiset: Halu huipulle kypsyy nuorissa naisissa – Rahoituksen naisopiskelija: “Toivottavasti olen ison yrityksen, ehkä jopa pörssiyhtiön ylimmässä johdossa”, 8.3.2020

Reitti ylimpään johtoon kulkee yhtiön liiketoimintojen johtamisen kautta. Siellä nuorten naisten osuus on keskuskauppakamarin mukaan kasvussa.

– Nuoret naiset ovat kunnianhimoisia ja kiinnostuneita urasta, mutta kyllä he toisaalta tekevät niitä perinteisiä valintojakin, Jyväskylän kauppakorkeakoulun johtamisen professori, varadekaani Anna-Maija Lämsä sanoo.

MTV Uutislive: Tuhannet naiset kuuluvat naisverkostoon, 8.3.2020

Suorassa lähetyksessä dosentti Mira Karjalainen kommentoi suomalaisia naisverkostoja työelämän ja tasa-arvon näkökulmasta.

OP Toimistopodcast: Pitääkö vapaa-aika uhrata työlle vai saako yöllä jättää meilit lukematta?, 2.3.2020

Teknologia helpottaa työn tekemistä ajasta ja paikasta riippumatta, mutta se voi myös vaikeuttaa töistä irtaantumista. Miten työn ja vapaa-ajan tasapainosta voi pitää huolta maailmassa, jossa on mahdollista olla tavoitettavissa 24/7? Kannattaako työn ja vapaa-ajan välille vetää tiukka raja? Aiheesta keskustelevat työelämätutkija, dosentti Mira Karjalainen Helsingin yliopistosta ja työhyvinvoinnin senioriasiantuntija Pia Donoghue OP Ryhmästä.

Haaretz: Women Run Finland. Israel Has a Lot to Learn, 29.2.2020

This Nordic country has a history of trafficking in women and is in second place in the EU in the level of violence against women. But Finland also has a progressive welfare policy and approach to education – and its government features a group of ambitious young women. The story of a revolution

Marjut Jyrkinen is a lecturer and researcher in the University of Helsinki’s gender studies department, and specializes in workforce issues. She says she’s pleased with the uptick in the number of female cabinet ministers in Marin’s government. But no less important, she says, is whether women in leadership positions are also committed to a feminist approach. The experience in Israel shows that this cannot be taken for granted. Nor in Finland, Dr. Jyrkinen says.

Ekonomit: Ekonomien palkoissa on selittämätön ongelma: miksi palkkatasa-arvo ei toteudu vieläkään?, 14.2.2020

Sukupuolittuneet roolit ja työmarkkinat eivät ole kenenkään edun mukaisia. Jyväskylän kauppakorkeakoulun professori Anna-Maija Lämsän mukaan miehetkin hyötyvät tasa-arvokehityksestä.

“Meillä pitäisi olla paljon joustavampi ja monimuotoisempi mielikuva miehisyydestä. Esimerkiksi tyttöjen on sosiaalisesti sallitumpaa harrastaa jalkapalloa kuin pojan balettia”, Lämsä sanoo.

Hanken Tidning: Mindfulness hjälper anställda att bekämpa utbrändhet – men det går inte att meditera bort en dålig chef, 25.11.2019

Helsingin Sanomat: Meikin vuoksi työtön?, 23.11.2019

Tuttavien mielestä vahva meikki estää Eeva-Kaisa Metsolaa saamasta työpaikkaa. Metsola ei aio tyyliään muuttaa, sillä ulkonäöllä ei pitäisi olla tekemistä osaamisen kanssa. Onko oikein, että ulkonäkö voi kuitenkin vaikuttaa työelämässä esimerkiksi siihen, kuka saa työpaikan?

Ulkonäkö vaikuttaa työelämässä yhä enemmän, sanoo dosentti Mira Karjalainen työelämän tasa-arvoa tutkivasta WeAll-hankkeesta Helsingin yliopistolta. Useimmilla työpaikoilla on jonkinlainen koodisto siitä, miltä töissä pitäisi näyttää, tutkija Mira Karjalainen toteaa. Koodistojen purku vaatii aina edelläkävijän.

”Saamme kiittää niitä naisia, jotka ovat ensimmäisinä alkaneet käyttää housuja töissä. He ovat varmasti saaneet osakseen kulmien kohottelua”, Karjalainen pohtii.

Forbes Japan: Best childcare policies in vain? Finland’s dropping birth rate, 19.10.2019

Haastateltavana konsortiojohtaja Marjut Jyrkinen.

YTY: Tasa-arvokysymykset ja ongelmiin puuttuminen nähdään naisten asiana, 14.10.2019

Häirinnässä kyse on vallan väärinkäytöstä, mutta käytännössä odotetaan, että häirintää kokeneet yksittäiset naiset nostavat itse kohtaamansa vääryydet esiin ja hakevat oikeutta. Asioiden esille nostaminen ei kuitenkaan riitä poistamaan häirintäongelmaa.

Helsingin yliopiston työelämän tasa-arvon tutkimuksen ja sukupuolentutkimuksen apulaisprofessori ja WeAll-konsortiojohtaja Marjut Jyrkinen on tutkimuksessaan huomannut, että tasa-arvokysymykset ja ongelmiin puuttuminen nähdään usein naisten asiana. Silloin odotetaan, että häirintää kokeneet yksittäiset naiset nostavat itse kohtaamansa vääryydet esiin ja hakevat oikeutta. Jyrkinen muistuttaa, ettei asioiden esille nostaminen vielä riitä poistamaan häirintäongelmaa. Tarvitaan tietoa, selkeitä toimintamalleja ja koko työyhteisön vastuuta turvallisen työkulttuurin rakentamisesta. Myös ammattiliitoilla ja työterveydellä on tärkeä rooli.

Helsingin Sanomat: Teet töitä, vaikka luulet olevasi vapaalla – Moni tekee lähes päivittäin esteettistä työtä työnantajan hyväksi, sanoo tutkija, 27.9.2019

Nykyajan ihannetyöntekijä tuo töihin koko persoonansa. Monille se sopii, mutta samalla itsensä joutuu antamaan firmalle kokonaan, vapaa-aikaa myöten. Kyse on esteettisestä työskentelystä, tunnetyöskentelystä ja uushenkisestä työstä, kertoo tutkija Mira Karjalainen.

On kuvaavaa, ettei Karjalaisen työllistävässä WeAll-hankkeessa tutkita työn rajoja vaan niiden hämärtymistä. Monissa asiantuntija-ammateissa on mahdotonta määritellä, missä työ loppuu ja yksityiselämä alkaa.

Yle Radio 1: Meditointia tarjotaan ratkaisuksi ylityöpaineisiin, 19.9.2019

Erityisesti asiantuntijatyölle on nykyään tyypillistä työn rajojen hämärtyminen sekä jatkuvat neuvottelut ja epävarmuus rajoista. Työpaikoilla järjestettävät Mindfulness-ohjelmat ovat osa tätä muutosta.

“Ajatellaan, että meditointi olisi ratkaisu monitohelointiin eli multitaskaamiseen. Kriitikot väittävät, että tietoisen läsnäolon avulla hyväksytään työskentelyolosuhteet sellaisena kuin ne ovat”, kertoo tutkija Mira Karjalainen. Karjalainen työskentelee Suomen Akatemian rahoittamassa WeAll-tutkimushankeessa.

GEO: Auttaako mindfulness työntekijää jaksamaan? Laastaria sielulle, 9/2019

Kiire, keskeytykset ja paineet piinaavat työelämää. Ratkaisuksi työpaikoille on tuotu erilaisia henkisiä harjoituksia kuten mindfulnessia. Haastatteleussa on tulevaisuuden tasa-arvoista työelämää WeAll-hankkeessa tutkiva dosentti Mira Karjalainen.

Yle Radio 1: Miten töissä suhtaudutaan sukupuolen moninaisuuteen?, 5.9.2019

Sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuteen suhtaudutaan työelämässä ja kouluissa yhä kaksinapaisesti. On tyttöjä ja poikia, miehiä ja naisia. Tällainen ajattelu sulkee ulkopuolelle, toiseuttaa ja tai tekee näkymättömiksi kaikki ne, jotka eivät koe nais- tai mies-määrittelyitä omakseen. Kokemuksia sukupuolesta on kuitenkin useita.

Vanhempi tutkija Jukka Lehtonen työskentelee Suomen Akatemian rahoittamassa työelämää tutkivassa monitieteellisessä WeAll-tutkimushankkeessa. Lehtonen tutkii tutkii sukupuolta ja seksuaalisuutta koulutuksen ja työelämän konteksteissa.

YTY-lehti: Miten toimia häirintätilanteessa työpaikalla?, 2.9.2019

YTYn ja yhdeksän muun akavalaisen liiton tutkimuksen mukaan häirintää kokeneita vähätellään. Häirintää selitetään esimerkiksi huumorilla tai tekijän henkilökohtaisilla ongelmilla. Myös tekijän merkittävään asemaan vedotaan syynä olla puuttumatta häirintään.

Vähintään yhtä tärkeää kuin se, että häirinnästä ylipäätään viestitään työyhteisössä, on se, miten siitä viestitään. Ei riitä, että intrassa on linkki, jonka kautta voi ilmoittaa häirinnästä. Helsingin yliopiston työelämän tasa-arvon tutkimuksen ja sukupuolentutkimuksen apulaisprofessori ja WeAll-konsortiojohtaja Marjut Jyrkinen muistuttaa, että asiaa on aiheellista pitää esillä henkilöstökokouksissa ja strategisessa kehitystyössä niin, että kaikille on selvää, että näistäkin asioista voidaan puhua avoimesti ja vaikeisiin tilanteisiin todella puututaan.

Helsingin Sanomat: Tutkimus: Naiset koetaan vähemmän kunnianhimoisiksi kuin miehet, 19.7.2019

Yhdysvaltalainen analyysi tarkasteli 30 000 ihmisen näkemyksiä. Koska naisia on vähemmän johtopaikoilla, heihin ei liitetä johtajuuden ominaisuuksia, kävi ilmi vastauksista.

Analyysiä vastaavia tuloksia saatiin Suomessa vuonna 2014 Jyväskylän yliopiston henkilöstöjohtamisen professori Anna-Maijan Lämsän vetämässä tutkimuksessa Naisten johtamisuriin vaikuttavat stereotypiat. Sen mukaan miehet nähtiin myös Suomessa parempina tekemään päätöksiä ja ajamaan asioita, kun taas naiset koettiin sosiaalisemmiksi ja empaattisemmiksi.

OP.Media: Hyvä kutsumustyö vaatii rajoja, 11.7.2019

Mitä sinulle tulee mieleen termistä kutsumustyö? Ihmisaivoille sopivaa työtä selvittäneen aivotutkija Katri Saarikiven mukaan monen korvaan vanhahtavalta kalskahtava termi kuvaa osuvasti työn muutosta yhteiskunnassamme.

– Kotiin ja vapaapäiviin tunkeutuvat työt saatetaan perustella esimerkiksi sillä, että oma työ on niin tärkeää ja enemmän kuin pelkkää työtä, toteaa tutkija Mira Karjalainen, joka tutkii tulevaisuuden kestävää työelämää WeAll-hankkeessa Helsingin yliopistossa.

Yle Uutiset: Kotiäiti madaltaisi kynnystä työelämään – asiantuntijat: äitiyslomalla voi kehittyä huippuorganisaattoriksi ja konfliktinratkaisijaksi, 9.7.2019

Työelämän tasa-arvoa tutkitaan Suomessa esimerkiksi valtion rahoittamassa WeAll Finland (siirryt toiseen palveluun) -hankkeessa kolmen korkeakoulun voimin. Työtä tekevät Helsingin yliopisto, Hanken Svenska Handelshögskolan ja Jyväskylän yliopisto.

Hankkeessa tehtiin kolmisen vuotta sitten kyselytutkimus johtajatehtävissä työskenteleville äideille.

Kyselyn mukaan äidit kokevat organisointitaitojensa parantuneen, samoin konfliktitilanteiden hoitamisen. Osa vastaajista koki kotiäitiyden toisaalta vaikuttaneen kielteisesti etenkin urakehitykseen. Aiheesta on tehty myös väitöstutkimus, josta Yle on uutisoinut.

– Oli hieman yllättävää huomata, kuinka paljon hyötyä kotiäitiydestä oli johtajatehtävissä työskenteleville äideille. Etenkin organisointikyky kehittyi. Se yllätti: yleinen käsitys on ollut, että kotiäitiys vaikuttaisi työelämään kielteisesti, sanoo professori Anna-Maija Lämsä Jyväskylän yliopistosta.

Helsingin Sanomat: Moni edustaa työpaikkaansa somessa innokkaasti, koska vaihtoehto pelottaa, 16.6.2019

Hieman kankea termi työntekijälähettiläs tarkoittaa työntekijää, joka kertoo työhönsä ja työnantajaansa liittyvistä asioista ja luo tästä positiivista mielikuvaa omissa sosiaalisen median verkostoissaan.

Työelämän rajojen hämärtyminen on ilmiö, joka kiinnostaa Helsingin yliopiston työelämää tarkastelevan WeAll-hankkeen tutkijaa Mira Karjalaista. Hänen mielestään työntekijälähettiläänä oleminen voi olla osa tätä ilmiötä.

”Nykyaikana ei ole enää luottoa töiden pysyvyyteen. Se synnyttää paineen siitä, miten pysyä pinnalla. Ja samalla pitäisi olla koko ajan parempi työntekijä ja täydellistää itseään eri tavoin”, Karjalainen sanoo.

Kauppalehti: Perhemyönteisyys voi nousta yrityksen kilpailuvaltiksi — Efima ratkaisi henkilöstön lastenhoitohuolet perustamalla kerhon, 13.6.2019

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun tutkijatohtorin Suvi Heikkisen mielestä kehityssuunta on erinomainen. Hän tutkii parhaillaan työn ja perheen yhdistämistä Yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kestävä tulevaisuuden työelämä -tutkimushankkeessa.

Talouselämä: Uupumuksensa julki tuovat poliitikot saavat kiitosta – voiko ilmiö levitä yritysjohtajiin?, 12.6.2019

Voisiko avoimuus uupumuksesta levitä myös pörssiyhtiöiden johtajiin? Tuskin, tyrmäävät asiantuntijat. Hyvin todennäköisesti yritysjohtajat pelkäävät Elon Musk -vaikutusta. Teslan toimitusjohtaja avautui New York Timesin mukaan itkuisesti terveydestään ja yöunistaan – mikä iski yhtiön pörssikurssiin. Siksi julkinen uupumuksesta avautuminen tuskin tulee kysymykseenkään ainakaan isojen yritysten johtajille.

”Isojen yritysten johtajilla yleisö on toinen kuin poliitikoilla. Yritysjohtajan yleisö on osakkeenomistajat ja yhtiön hallitus. Poliitikolla äänestäjät”, työelämää tutkiva dosentti Mira Karjalainen Helsingin yliopistosta tiivistää. Karjalaisen mukaan on mahdollista, ettei uupumuksesta kerrota edes työyhteisön sisällä. Hän kertoo havainneensa isoja organisaatioita tutkiessaan, että monet eivät kertoneet töissä uupumuksestaan lainkaan.

YTY: Häirintä työpaikoilla jää liian usein piiloon, 5/2019

WeAll-tutkija Marjut Jyrkinen Yksityisalojen esimiehet ja asiantuntijat YTY- lehdessä.

Yle Radio Havaintoja ihmisestä: Työtä voi olla vaikea rajata työpaikalle, 16.5.2019

“Työn rajat hämärtyvät monella tavalla.Yksi on se, että me joudumme tekemään tunnetyöskentelyä eri tavalla, meidän täytyy olla tietynlaisia työnantajalle ja työssä”, kertoo Karjalainen. Tutkija Mira Karjalainen työskentelee Helsingin yliopistossa. Hän on mukana WeAll-tutkimustiimissä, joka muodostuu monitieteisestä tutkijaryhmästä.

Yle Uutiset: Lilli Wuoltee, 28, lähti itkien töistä, kun pomo kertoi, etteivät työt jatkukaan – nuoret joutuvat tekemään pätkätöitä, vaikka eivät haluaisi, 16.5.2019

Helsingin yliopiston työelämän tutkija Mira Karjalainen kertoo, että 18–35-vuotiaille tehdyn Akavan kyselyn mukaan 84 prosenttia pitää vakituista työtä tärkeänä, mutta ei koe sitä välttämättä realistisena. Karjalainen työskentelee Helsingin yliopiston WeAll -tutkimushankkeessa, missä tutkitaan, millaiset tekijät tukevat ja rajoittavat mahdollisuuksia työelämässä. Siinä on tutkittu muun muassa sitä, kuinka työt ovat siirtyneet yhä enemmän vapaa-ajalle.

Talouselämä: Tutkimus: Mediassa jylläävät pysähtyneisyys ja vanhat arvot, kun kyse on miesjohtajien perheasioista, 9.4.2019

“Jutuissa oletetaan usein työelämässä menestyvien miesten käyttäytyvän ikään kuin heillä ei olisi perhettä ollenkaan”, sanoo väitöskirjatutkija Emilia Kangas Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta.

JYUnity: Perheiden arvostus näkyviin työelämän arjessa, 22.3.2019

Keskustelu työn ja perheen yhdistämisen mahdollisuuksista ja ongelmista on yhä ajankohtaista. Tasa-arvon edistämisen näkökulmasta on tärkeää, että naisille ja miehille tarjotaan organisaatioissa parempia mahdollisuuksia yhdistää ura ja perhe-elämä.

Suomen Akatemian rahoittama kolmen yliopiston WeAll-yhteistyöhanke käynnistyi vuonna 2015 ja jatkuu vielä ensi vuoteen saakka kattoteemananaan vastuullinen ja kestävä tulevaisuuden työelämä. Jyväskylän yliopisto on tutkinut hankkeessa mm. vanhemmuuden ja työn suhdetta.

– Työn ja perheen onnistunut yhdistäminen on todella olennainen asia työntekijän hyvinvointia, eivätkä organisaatiot ole ottaneet sitä huomioon riittävällä tavalla. Asenteet aihetta kohtaan ovat edelleen valitettavan negatiivisia eikä perhettä nähdä kovin positiivisena asiana työpaikkojen näkökulmasta, kertoo kauppakorkeakoulun tutkijatohtori Suvi Heikkinen.

op.media: Kolme näkökulmaa eriarvoisuuteen Suomessa, 12.3.2019

Keskimäärin suomalaisten hyvinvointi sekä terveyden taso ovat jatkuvasti kohentuneet. Monet tutkijat ovat kuitenkin sitä mieltä, että kuilu hyvin ja huonosti voivien välillä kasvaa – pieni osa suomalaisista jää hyvinvoinnin kehityksestä jälkeen.

Marjut Jyrkinen: Sukupuolten tasa-arvoa ei saa unohtaa

Helsingin yliopiston työelämän tasa-arvon tutkimuksen ja sukupuolentutkimuksen apulaisprofessori Marjut Jyrkinen toivoo, että Suomen eriarvoisuuskeskustelussa näkyisi vahvemmin sukupuolinäkökulma.

– Sukupuolten välinen tasa-arvo on Suomessa monelta osin edistyksellistä, joten helposti ajatellaan, ettei siitä ehkä enää tarvitse puhua.

Motiivi: Kuka päättää palkkasi? Miehillä on murskaenemmistö naisvaltaisten alojen hallituksissa, 8.3.2019

Tasa-arvo etenee yskien: miehet ovat yhä yliedustettuja myös JHL:n sopimusalojen työnantajien hallituksissa. Sen sijaan JHL:n hallituksessa sukupuolijako vastaa prikulleen jäsenistön rakennetta. Asiantuntijat kertovat nyt Motiiville, kuinka naisille saataisiin viimein ovet auki kabinetteihin, joissa heidän asioistaan päätetään.

Naiset tarvitsevat töytäisyjä

Myös Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun professori Anna-Maija Lämsä mainitsee perinteiden painavan lastin.

– Suomessa tilanne ei ole kovin paha, mutta meilläkin elää perinteinen käsitys valkoisesta miehestä parhaana johtajana. Lämsä on tutkinut naisjohtajuutta ja naisten asemaa työelämässä. Asenteet menevät välillä eteenpäin, sitten otetaan taas pakkia.

JYUnity: Naisten uraongelmat puhuttavat edelleen, 7.3.2019

Professori Anna-Maija Lämsä: Annoin loppukesästä 2018 haastattelun Talouselämä-lehden toimittajalle. Siinä sinällään ei ole mitään uutta, että tutkija antaa mediahaastattelun. Haastattelu koski naisten vaikeuksia edetä yritysten johtotehtäviin. Talouselämä-lehden toimittaja Elina Lappalainen oli havainnut, että 500 suurimman suomalaisen yrityksen johdossa on 37 naista. Se on 7,3 prosenttia. Juha-nimisiä toimitusjohtajia listalla on 21.

YLE TV-uutiset Uusimaa: Nuoret naiset ovat samanikäisiä miehiä huolestuneempia, 6.3.3029

Uutisissa haastateltavana tutkija Mira Karjalainen Helsingin yliopistosta.

YLE Verkkouutiset: Nuoret naiset ovat samanikäisiä miehiä huolestuneempia – tutkija: “Naisilla on tuplataakka”, 6.3.2019

Helsingin yliopiston tutkijan Mira Karjalaisen mukaan Ylen kyselyn tulokset eivät yllätä. Tutkijan mukaan vaikka yhteiskunta on osin mennyt tasa-arvoisempaan suuntaan, niin naiset ovat kautta aikojen olleet pitkälti huolehtijoita ja sitä kautta miehiä enemmän huolestuneita.

Karjalaisen mielestä naisilla on syytäkin huoleen, sillä naisten työurat eivät etene niin kuin toivoisi, eikä palkkakehitys niin kuin oli tarkoitus. Karjalainen viittaa siihen, että naisen euro on edelleen 84 senttiä miehen euroon verrattuna.

– Tämä heijastuu myös tulevaisuuteen. Jos ajatellaan vaikka eläkkeitä, ne ovat suoraan suhteessa elämän aikana kertyneisiin palkkatuloihin. Pienemmät tulot näkyvät naisilla helposti vanhuusiän köyhyytenä, Karjalainen sanoo.

YLE A-Studio Talk: Mitä tehdä, kun töissä uhkaa uupumus?, 21.2.2019

Työuupumuksesta keskustelemassa apulaisprofessori Charlotta Niemistö Hankenilta, Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen, toimittaja ja kirjailija Annina Vainio sekä markkinointitoimisto Folkin toimitusjohtaja Tommi Laiho. Juontajana Annika Damström.

YLE Radio Havaintoja ihmisestä:  “Ylipainoiset naiset saavat vähemmän palkkaa”, 21.2.2019

“Olen nyt 35-vuotias nuori nainen ja olen kokenut suurimman osan elämästäni olevani väärän kokoinen ja näköinen”, kertoo Annika kokemistaan ulkonököpaineista.

Dosentti Mira Karjalainen tutkii ulkonäön merkitystä työelämässä. “Tietyssä mielessä ei ole sosiaalisesti hyväksyttävää, että sinulla ei ole ulkonäköpaineita. Meiltä odotetaan, että pyrimme tiettyyn malliin”, sanoo Mira Karjalainen Helsingin yliopistosta. Ihmisten ulkonäön perusteella saatetaan tehdä tulkintoja, jotka eivät lainkaan pidä paikkaansa. Esimerkiksi, että hoikka on heikko tai ylipainoisella on ongelmia elämänhallinnassa.

YLE Verkkouutiset: Uupuneiden sankaritarinat ärsyttävät 33-vuotiaana loppuunpalanutta Lotta Heikkeriä – “En ajattele, että uupumus tekisi minusta paremman ihmisen”, 21.2.2019

Joka neljäs työssäkäyvä kärsii uupumusoireista. Loppuunpalamisen jälkeen toipuminen voi kestää yllättävän kauan.

Vakavasta uupumuksesta kärsi naisista kolme ja miehistä kaksi prosenttia. Vakavilla oireilla tarkoitetaan vähintään viikottaisia uupumusoireita.

Uupumus on jollain tavalla normalisoitunut työpaikoilla. Näin ajattelee työelämää tutkiva apulaisprofessori Charlotta Niemistö. – Jotkut tutkimusta varten haastattelemamme työntekijät näkevät sen jotenkin siistinä, kun on niin paljon töitä, että siihen meinaa kuolla ja sitten ei kuolekaan, Niemistö kertoo.

Duunitori: Mari uupui itseohjautuvassa työssä – tunnista varoitusmerkit: ”Itseohjautuvuus ei poista johtamisen tarvetta”, 2.2.2019

Itseohjautuvuus on nyt työelämäpuheessa toistuva trendisana, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa ja miksi itseohjautuvuus voi uuvuttaa? Marjut Jyrkinen Helsingin yliopistosta sanoo, että työelämätutkimusta tekevät paitsi akateemiset yhteisöt myös muut toimijat. Hän on työelämän tasa-arvon tutkimuksen ja sukupuolentutkimuksen apulaisprofessori. ”Jotkut toimijat elävät sillä, että keksivät erilaisia uusia ismejä ja luovat siten keinotekoisesti tilaa tietynlaiselle toiminnalle. Siinä on markkinarako”, Jyrkinen pohtii.

Yritysetiikka:  Yritysetiikka-lehti 10 vuotta: Anna-Maija Lämsän,  Johanna Kujalan, Erika Heiskasen ja Ville Grahnin haastattelu, 1/2019

Yritysetiikka-lehti täytti 10 vuotta vuonna 2018. Kymmenvuotis-juhlan kunniaksi keskustelimme lehden perustajien ja toimituksen aktiivien Anna-Maija Lämsän, Johanna Kujalan, Erika Heiskasen ja Ville Grahnin kanssa lehden vaiheista, suomenkielisestä tiedejulkaisemisesta ja ajankohtaisista ja tärkeistä artikkeliaiheista.

YLE: Perheen ja työn yhdistäminen näyttäytyy kaaoksena – tutkija peräänkuuluttaa myös positiivisista asioista puhumista, 25.1.2019

Tutkija toivoo, että organisaatioissa otettaisiin paremmin huomioon työ- ja perhe-elämän yhdistäminen. Myös vanhemmuuden positiivisista puolista pitäisi puhua enemmän.

Vastuullista työelämää tutkineen Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Suvi Heikkisen mukaan työelämän vaatimukset ovat kasvaneet, mutta niin ovat myös vanhempien omat vaatimukset arjesta. Vaikka yhteiskunta tukee lapsiperheitä, vanhemmat asettavat itselleen paljon tavoitteita.

MeNaiset: Hyvästi kaamos! Sairaanhoitaja Kaisa, 57, tekee pysyvästi etätöitä Fuengirolassa, 20.1.2019

Kaamosjousto on työelämän uusin trendi. TYÖN RAJAT MUUTTUVAT HÄILYVIKSI

Työn rajojen hämärtymiseen perehtynyt tutkija Mira Karjalainen Helsingin yliopiston WeAll-hankkeesta näkee ilmiön enimmäkseen myönteisenä.

–Jousto on juuri nyt vahva trendi työelämässä. Työntekijät haluavat muokata työelämää itselleen sopivaksi, työnantajat odottavat tekijöiltä paljon joustamista.

Svenska YLE: Rapport: Det är svårt för kvinnor i Norden att nå toppen och det är välfärdsstatens fel – “Rapporten bygger på gamla tankebanor”, anser finländsk jämställdhetsforskare, 20.1.2019

Det är svårt för kvinnorna i Norden att göra karriär och nå toppjobb, trots att kvinnor i Norden aktivt deltar i arbetslivet. Orsaken? Den traditionella nordiska välfärdsstaten. Lösning: Marknadsekonomi och arbetsmarknadsreformer.

Den finländska jämställdhetsforskaren Charlotta Niemistö ifrågasätter hela utgångspunkten i rapporten.  – Om vi ska ändra på systemet så att kvinnor ska kunna köpa hushållstjänster tänker vi i gamla banor. I Norden tenderar vi att dela på vårdansvaret. Varför kan inte pappan gå till dagis efter barnet?, frågar Niemistö.

Ekonomilehti: Töissä vai kotona?, 23.12.2018

Yle-TV uutiset: Työnantajaliiton hallituksissa erittäin vähän naisia, 22.12.2018, TV1 20.30

Työelämän tasa-arvoa tutkiva apulaisprofessori Marjut Jyrkinen Helsingin yliopistosta arvioi, että työnantajaliitoissa näkyy sama kuin koko yhteiskunnassa. Tasa-arvon edistämisessä on vielä paljon työtä, naisten osuus kasvaa hitaasti nimenomaan talouden päätöksenteossa.

Yle: Kaupan liiton hallitukseen valittiin ensi vuodeksi 19 miestä ja 1 nainen – Miehet hallitsevat työnantajaliittoja, 22.12.2018

Työelämän tasa-arvoa tutkiva apulaisprofessori Marjut Jyrkinen Helsingin yliopistosta arvioi, että työnantajaliitoissa näkyy sama kuin koko yhteiskunnassa. Tasa-arvon edistämisessä on vielä paljon työtä, naisten osuus kasvaa hitaasti nimenomaan talouden päätöksenteossa.

Me Naiset: Naisia syyllistetään jo joulustressistäkin & 5 muuta syytä, miksi jouluahdistus kurittaa erityisesti naisia, 18.12.2018

WeAll-hankkeen tutkijat Charlotta Niemistö ja Tytti Steel kertovat oman näkökulmansa siihen, miksi joulustressi vaivaa erityisesti naisia.

Uusimaa-viikon uutiset: Charlotta Niemistö: Kestävää hyvinvointia suomalaiseen työelämään, 18.12.2018

Suomalaista työelämää tutkiva Charlotta Niemistö peräänkuuluttaa sosiaalisesti ja inhimillisesti kestävää työelämää. Miten työnteon pitäisi tulevaisuudessa muuttua?

Seura: ”Olinko pukeutunut väärin? Annoinko vääriä signaaleja?” – Vihjailua, tuijottelua, koskettelua: Seksuaalinen häirintä työpaikalla on jo liian monen arkea, 14.11.2018

Vihjailua. Kaksimielisiä vitsejä. Pornokalentereita työhuoneen seinällä. Roisia puhetta. Tuijottelua. Katselua sillä silmällä. Ehdottelua. Koskettelua. Lähentelyä. Ahdistelua. Pakottamista seksiin. Seksuaalinen häirintä työpaikalla on silti edelleen hankalasti todennettava asia, koska työelämän sukupuolistuneet rakenteet ovat niin voimakkaita. ”Niillä on pitkä historiallinen tausta”, toteaa Marjut Jyrkinen, työelämän tasa-arvon tutkimuksen ja sukupuolentutkimuksen apulaisprofessori Helsingin yliopistosta.

Radio Suomi/Yle Tampere: Hämärtyykö nykypäivän työn ja yksityiselämän raja entisestään?, 2.11.2018

Radio Suomen haastattelussa Weall-hankkeen tutkija, dosentti Mira Karjalainen Helsingin yliopistosta. Onko työstä tullut entistä tärkeämpi keino identiteetin muodostumiseen?

NJKL verkko: Kokemusasiantuntijat ja virkahenkilöt kohtasivat ratkaisuriihessä, 19.10.2018

WeAll-tutkimushanke järjesti lokakuun alussa learning café -tilaisuuden, jonka tarkoitus oli etsiä ratkaisuja korkeasti koulutettujen ulkomaalaistaustaisten naisten työllistymiseen. Ratkaisuriihi toi yhteen sekä kokemusasiantuntijat, kansalaisjärjestöt että virkahenkilöt.

WeAll-hankkeen konsortiojohtaja Marjut Jyrkinen huomauttaa, että näin hukkaamme yhteiskunnassa suuren määrän jo koulutettujen ihmisten kokemusta ja osaamista. Hankkeen järjestämä learning café on esimerkki tavasta, jolla sekä yksilöille että koko yhteiskunnalle haitallisia toimintamalleja voidaan pyrkiä muuttamaan.

Helsingin Sanomat: ”Kyllähän lapset minut tunnistavat”, sanoo lastenhoitaja Juho Alhokoski, uuden ajan työmies – Suomalaismiehet hoivaavat yhä enemmän muita, 8.10.2018

Lastenhoitaja Juha Alhokoski löysi työuran naisvaltaiselta hoitoalalta. Tutkijat ovat huomanneet, että suomalaismiehet ovat vapautumassa ahtaista sukupuolirooleista.

”Miehet kokevat käyttäytyvänsä aikaisempaa rationaalisemmin ja omaksuvat tapoja, jotka on mielletty aikaisemmin feminiinisiksi”, Hyvönen sanoo. WeAll:in miestutkija Henri Hyvönen analysoi Helsingin Sanomissa työelämän maskuliinisuuksia. Jutun teemana miehet naisenemmistöisillä aloilla ja muuttuvat maskuliinisuudet.

Taloussanomat: Tamperelaisfirma palkitsee työntekijänsä hulppealla ulkomaanmatkalla, jos vuosi on sujunut hyvin – tai sitten he päätyvät Poriin, 16.9.2018

Työntekijöiden lennättäminen ulkomaille on orastava trendi etenkin it-alan yrityksissä. Työelämätutkija puolestaan pohtii, hämärtyvätkö työnteon rajat, kun yritykset lomailevat kuin perheet konsanaan.

Yhteishenki voi kohentua, mutta työn rajat hämärtyä

Henkilökunnan lennättäminen ulkomaille joko töihin tai lomalle on orastava trendi etenkin it-alan yrityksissä. Työelämätutkija Mira Karjalainen WeAll-hankkeesta Helsingin yliopistosta näkee, että ilmiön taustalla vaikuttavat monenlaiset syyt.

Kotilääkäri: Töissä ahdistelu kielletty!, 12.9.2018, 8/2018  

Toimittaja Marjo-Kaisu Niinikoski. Seksuaalinen häirintä työpaikoilla on edelleen hankalasti todennettava asia, koska työelämän sukupuolistuneet rakenteet ovat voimakkaita. “Niillä on pitkä historiallinen tausta”, toteaa Marjut Jyrkinen, työelämän tasa-arvon tutkimuksen ja sukupuolentutkimuksen apulaisprofessori Helsingin yliopistosta.

Helsingin Sanomat: Lykkäätkö asioiden tekemistä viime tinkaan? Vitkastelusta voi olla hyötyä, sanoo asiantuntija: ”Ei pidä ajatella, että nopea toiminta on tehokkainta”, 7.9.2018

Talouselämä: 500 suurimman yrityksen johdossa vain 37 naista – Professori Lämsä selittää naisjohtajien puutetta perinteisellä johtajakuvalla, 2.8.2018

“Perinteinen mielikuva johtajasta on valkoihoinen mies, jolla on tietyt ominaisuudet – todennäköisesti hän on silloin Jari, Juha tai Timo”, professori Anna-Maija Lämsä kommentoi. “Masentavaltahan se kuulostaa. Se on pieni luku”, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun professori Anna-Maija Lämsä kommentoi Talouselämän uutista, jonka mukaan Suomen 500 suurimman yrityksen toimitusjohtajana on vain 37 naista.

Helsingin Sanomat: Rekrytoijien ennakko­luulot voivat vaikeuttaa naisten pääsyä johto­asemiin – Tutkija: ”Standardit ovat erilaiset miehille ja naisille”, 21.7.2018

Työhaastatteluissa tapahtunutta syrjintää ei tilastoida. Sen määrää ei voi edes täysin luotettavasti arvioida, sillä suurin osa tapauksista jää vain haastateltavan tietoon.
Jyväskylän yliopiston henkilöstöjohtamisen professori Anna-Maija Lämsä osaa kuitenkin kertoa, että tasa-arvo-ongelmia esiintyy erityisesti miesvaltaisissa teollisuuden ja teknologian alojen yrityksissä. Tilastoinnissa on tosin sielläkin puutteita. ”Erityisesti ylimmän johdon rekrytointeja tutkitaan todella vähän”, Lämsä sanoo. ”Lähinnä yksittäiset henkilöt ovat aiheesta kiinnostuneita.”

Oikotie: Ulkonäköpaineet ovat tätä päivää työelämässä. Ovatko hoikkuus ja hyvä ulkonäkö osa työntekijän kyvykkyyttä?, 16.7.2018

Työelämän kuvamaailma hehkuu useimmiten terveyttä ja hyvinvointia. Mainoskuvissa nuoret, hoikat ja hyvännäköiset hymyilevät iloisesti. Tästä seuraa tunne, että hoikka ja hyvännäköinen on yhtä kuin pätevä, vaikka eihän se aina niin ole.

Tutkija Mira Karjalainen Helsingin yliopistosta selvitti sitä laajassa työelämän hyvinvointia tarkastelevassa WeAll-hankkeessa. Mira Karjalaisen mukaan kyse on ammattien läpi leikkaavasta ilmiöstä, jossa ulkonäöstä on tullut synonyymi jaksamiselle.

Mira Karjalaisen, Charlotta Niemistön ja Jeff Hearnin tutkimus Tietotyöalan voittajan tyyli kertoo esimerkkejä kuinka jo työhyvinvointikin aletaan mieltää ihmisen ulkonäön ominaisuudeksi.

Etelä-Saimaa: Pääkirjoitus: Ulkonäköpaineet valuvat työelämään, 6.6.2018

Työelämän vaativuus on kestopuheenaihe. Jatkuva oppiminen ja ammatillisen osaamisen täydentäminen ovat tämän päivän puheissa mainittavia vaateita.

Nyt puhutaan myös tyylistä ja ulkonäöstä työelämän menestystekijöinä. Tutkija Mira Karjalainen Helsingin yliopistosta on selvittänyt ulkoisen olemuksen vaikutusta laajassa tutkimuksessa. Karjalaisen mukaan ulkonäöstä on tullut peili jaksamiselle. Kun aiemmin johtajat olivat pulskia patruunoita, ovat he muuttuneet nyt sporttisen hoikiksi.

MeNaiset: Hoikkuutta pidetään työelämässä jaksamisen merkkinä – onko ylipaino vaikuttanut sinun työuraasi?, 5.6.2018

Yle verkkouutiset: Keskustele: Hoikkuudesta on tullut osa työntekijän kyvykkyyttä 4.6.2018

Vanhan ajan patruunat olivat pullukoita – nyt huippujohtajat näyttävät ajokoirilta. Ulkonäköpaineet ovat levinneet myös tavalliseen asiantuntijatyöhön. Naisella läski vähentää jopa palkkaa. Tutkija Mira Karjalainen Helsingin yliopistosta on selvittänyt sitä laajassa työelämän hyvinvointia tarkastelevassa WeAll-hankkeessa. Hän sanoo, että kyse on ammattien läpi leikkaavasta ilmiöstä, jossa ulkonäöstä on tullut ikoni jaksamiselle.

Yle TV-uutiset: Mihin katosi ihmisten muutosvastarinta? 23.5.2018, TV1 klo 20.30 ja 18.00

Muutosvastarinta työelämässä. Toimittaja Harri Palmolahti. Haastateltavina Eeva Kiiskinen Jyväskylän yliopistosta ja Mira Karjalainen WeAll-hankkeesta Helsingin yliopistosta.

Yle Uutiset: Muutosvastarinta työelämässä 23.5.2018, radio klo 12.00

Muutosvastarinta työelämässä. Toimittaja Harri Palmolahti. Haastateltavina Mira Karjalainen WeAll-hankkeesta Helsingin yliopistosta ja Eeva Kiiskinen Jyväskylän yliopistosta.

Yle verkkouutiset 23.5.2018: Mihin katosi ihmisten muutosvastarinta? Yritykset palkkaavat itsenäisiä ajattelijoita, mutta haluavat heidän muuttuvan heti lampaiksi

Kriittisyys on ajattelun perushyve, mutta työelämässä siitä on tullut synti. Muutosvastarinta on työpaikoilla paljon käytetty, mutta vaarallinen sana. Sillä on helppo leimata perusteltukin epäily jurputukseksi.

Helsingin yliopistossa työelämän murrosta tutkiva Mira Karjalainen sanoo, että muutosvastarinnan käsite on paradoksi – looginen ristiriitaisuus.

Kaiken rakentavan ajattelun perusta on kriittisyys. Kun yritykset tai organisaatiot rakentavat itselleen esimerkiksi valmiussuunnitelmia kriisiaikoja varten, on ihan luonnollista ja järkevää pohtia, mikä voi mennä pieleen.

Yle verkkouutiset: Työ vaatii nyt kaiken – yksityisyytesi, jopa tunne-elämäsi, 17.5.2018, verkko

Älykkään teknologian piti vähentää raatamista. Toisin kävi. Nyt juostaan kilpaa koneen kanssa ja stressaantuneita työntekijöitä elvytetään mietiskelykursseilla.

Kun työ survoo itsensä ihmisen vapaa-aikaan ja yksityisyyteen, jaksaminen käy yhä vaativammaksi. Tilanne on luonut markkinat ajankäytön ja stressinhallinnan kursseille, joita yritykset ostavat työntekijöilleen. Mira Karjalainen Helsingin yliopistosta tutkii parasta aikaa WeAllFinland-hankkeessa kokemuksia mindfulnessin rantautumisesta työpaikoille.

Tiedon silta: Työelämän mindfulnessista voi tulla suorittamista, 16.5.2018

Mira Karjalainen on monialainen työelämän tutkija, jonka kiinnostus kohdistuu trendikkäisiin työpaikkojen mindfulness-harjoituksiin. Hän ei halua olla ilonpilaaja mutta muistuttaa silti, että henkisyyden suorittamisesta voi tulla yksi työtaakka lisää.

Karjalainen työskentelee tutkijana ja tutkimuskoordinaattorina Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa WeAll-hankkeessa, jonka tarkastelee työelämää yhteiskunnallisen ja taloudellisen kestävyyden näkökulmasta.

Apu/Image: Avaaja Charlotta Niemistö: “Muu elämä suunnitellaan nykyään työelämän ehdoilla.” 27.4.2018

Työ levittäytyy koko ajan enemmän vapaa-ajan puolelle. Se ei ole inhimillisesti kestävää, sanoo kauppatieteiden apulaisprofessori Charlotta Niemistö. Charlotta Niemistö johtaa Hankenin osuutta Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa WeAll-työelämähankkeessa.

Kauppalehti: ”Apua, nyt ne tekevät unestakin suorituksen”, 13.4.2018

Itsensä mittaamisesta ja elämänsä optimoimisesta työtehon alttarille uhkaa tulla yksi kuormittava suoritus lisää.

Myös rentoutumiseen ja stressinhallintaan markkinoitu mindfulness-meditaatio voi ­kääntyä itseään vastaan. Siitä varoittivat Helsingin Sanomissa Tampereen yliopiston tutkija Ilmari Kortelainen ja Mira Karjalainen Helsingin yliopistosta.

Tutkimusten mukaan tietoisuus- ja läsnäoloharjoitukset voivat olla avuksi ahdistuksen ja stressin lievittämisessä. Mutta jos mindfulness tuodaan työpaikalle, meditaatiosta tuleekin suoritus. Siihen eivät hengitysharjoitukset auta, jos organisaatiossa on rakenteellisia ongelmia tai työkuorma ja vaatimukset ovat liian kovia.

Trainee.fi: Veteen piirretty viiva – missä työ loppuu ja vapaa alkaa? 5.4.2018

Työ liukuu entistä useammin vapaa-ajalle ja työntekijän henkisyys valjastetaan palvelemaan uusia tarkoituksia. Syvähengitys ja meditaatio eivät kuitenkaan korjaa rakenteellisia ongelmia.

Meditaatio ja mindfullness ovat työpaikoilla arkipäivää ja uushenkinen työ on yleistynyt. Tämä tarkoittaa sitä, että työntekijän henkiset voimavarat tuodaan osaksi työnteon palettia. Työelämää tutkiva dosentti Mira Karjalainen Helsingin yliopiston WeAll-hankkeesta on kiinnittänyt ilmiöön huomiota. Hän näkee sen poikkeuksellisena – kirkkoa lukuun ottamatta suomalaisilla työpaikoilla ei perinteisesti ole ammennettu henkisyydestä.

Yle Ykkösaamu: Osaa työsi, näytä energiseltä ja ole henkinen? 28.3.2018

Dosentti Mira Karjalainen WeAll-hankkeesta kertoo työn härmätyvistä rajoista sukupuolistuneessa työelämässä.

Helsingin Sanomat: Tutkijat varoittavat mindfulnessin tuomisesta työpaikoille: ”Siitä on tulossa uusi työtehtävä kaiken muun päälle, että pitää tehdä henkisyyttä”, 23.3.2018

Rentoutumiseen ja stressinhallintaan markkinoitu mindfulness-meditaatio voi kääntyä myös itseään vastaan. Sen ovat huomanneet mindfulnessia työpaikoilla tutkineet tutkijat Ilmari Kortelainen Tampereen yliopistosta ja Mira Karjalainen Helsingin yliopistosta. Karjalainen on mukana We All -hankkeessa, jossa tutkitaan työelämää yhteiskunnallisen ja taloudellisen kestävyyden näkökulmasta.

Helsingin yliopiston uutiset: Tal­koil­la koh­ti tasa-ar­voa ja yh­den­ver­tai­suut­ta, 20.3.2018

Tasa-arvon- eli Minna Canthin päivänä 19.3. Minerva-torin AGORA-tutkimuskeskuksen tasa-arvotalkoissa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden hidas eteneminen sai kyytiä ja tilannetta haastettiin niin sukupuolen, etnisyyden, iän, seksuaalisuuden, yhteiskuntaluokan, toimintakyvyn kuin sukupuolen moninaisuudenkin näkökulmista. Tilaisuudessa vieraili myös Helsingin yliopiston hallituksen puheenjohtaja presidentti Tarja Halonen sekä rehtori Jukka Kola.

Tutkija Jukka Lehtosen mukaan tilaisuus tarjosi varsin monipuolisen kattauksen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden teemoista ja otti kantaa nykykeskusteluun napakasti.

Helsingin Sanomat: Suomella on vielä tekemistä tasa-arvon kanssa, eikä sorto kohdistu vain naisiin, 19.3.2018

Naiset etenevät edelleen tahmeasti keskijohtoa korkeampiin tehtäviin, sanoo työelämän tasa-arvon tutkimuksen ja sukupuolentutkimuksen apulaisprofessori Marjut Jyrkinen Helsingin yliopistosta. Hän on myös Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman, yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kestävää työelämää tutkivan WeAll-hankkeen tutkimusjohtaja.

Kaleva/Yliö:  Koulutusinnovaatiosta vauhtia naisten yrittäjyyteen, Lämsä, Anna-Maija & Savela, Terttu, 19.3.2018.

Yle OBS debat: Voiko naisjohtajilla olla perhe? 8.3.2018

Nykyään naiset ovat miehiä paremmin koulutettuja. Silti naiset eivät useinkaan pääse työmaailman korkeimmalle huipulle. Miksi yritykset eivät tue naisten urakehitystä? Aiheesta keskustelevat johtamisen tutkija Charlotta Niemistö, yrittäjä Lenita Airisto sekä toimitusjohtaja ja pienten lasten äiti Michaela von Wendt.

Teatteri & tanssi +sirkus: Missä naisohjaaja luuraa? 1/2018

Huolimatta siitä, että sukupuolen esittäminen on aihe useissa teatteriesityksissä, tasa-arvossa ja yhdenvertaisuudessa on rakenteellisella tasolla. Tarkastelun kohteena olivat 47 valtionavustusta saavaa puheteatteria, ja sukupuolijakauma on vinoutunut ohjauksissa useimmissa teattereista. Haastateltavana tasa-arvon toteutumisesta työelämässä WeAll-tutkija Marjut Jyrkinen ja tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara.

Helsingin Sanomat: 26-vuotias korkea­koulutettu paloi loppuun työssä, eikä stressi hellittänyt edes sairauslomalla, 25.2.2018

Y-sukupolven nuoret aikuiset kokevat ura- ja onnellisuuspaineita jopa niin, että osa heistä sairastuu työuupumukseen alle 30-vuotiaana. WeAll-hankkeen tutkija Charlotta Niemistö: ”Olen huolissani siitä, millaiseen kulttuuriin nuori sukupolvemme on työelämässä opetettu.”

YLE Aamuradio: Seksuaalinen härintä työpaikoilla, 14.2.2018

Seksuaalinen härintä työpaikoilla, työelämän tasa-arvon ja sukupuolentutkimuksen apulaisprofessori Marjut Jyrkinen ja lakiasiain johtaja Markus Äimälä, EK.

Yle Puheen Aamu: Hengitä, hengitä, kyllä se siitä! Mindfulnessilla ei ratkaista työelämän rakenteellisia ongelmia, 17.1.2018

Onko tietoisuusharjoitukset, meditaatio tai mindfulness uhka vai mahdollisuus työyhteisöissä? Mihin asioihin ne auttavat ja miten? Näitä asioita pohdiskeltiin Puheen Aamussa kun vieraina olivat tulevaisuuden työelämää Suomen Akatemian WeAll-hankkeessa tutkiva filosofian tohtori Mira Karjalainen sekä stressinhallinnan kouluttaja Mia Jokiniva. Lue lisää ja kuuntele ohjelma klikkaamalla otsikkoa.

Karjalainen: “Suomalaiset johtajanaiset kohtaavat yhä häirintää ja vähättelyä”, 10.1.2018 

Työelämätutkimus: Häirinästä on tekijöille harvoin seurauksia. Pohjois-Karjalan naiset vannovat rohkeuden nimeen.

Me Naiset: Tällaista vähättelyä ja häirintää suomalaiset pomonaiset kohtaavat työpaikoilla – “Taitaa olla menopaussi olla tulossa”, 1/2018

Iltalehti: Suomalaistutkimus: Johtoasemissa olevat naiset kohtaavat syrjintää, häirintää ja vähättelyä työelämässä – vain harva hakee oikeutta kohtelulleen, 8.1.2018

Suomalaiset johtajanaiset kohtaavat työssään monenlaista sukupuoleen sidoksissa olevaa vähättelyä ja häirintää, osoittaa tuore tutkimus.

Suomessa ja Skotlannissa toteutettua tutkimusta on rahoittanut Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto (STN). Johtajanaisten kohtaamaa syrjintää ja vähättelyä kartoittava osio muodostui 27 suomalaisnaisen haastatteluista.

Tutkimuksen takana oleva tutkija, Helsingin yliopiston työelämän tasa-arvo tutkimuksen ja sukupuolentutkimuksen apulaisprofessori ja WeAll-konsortiojohtaja Marjut Jyrkinen kertoo, että moni haastateltavista sanoi tutkimuksen alussa, ettei ollut kohdannut syrjintää sukupuolensa tai ikänsä vuoksi.

Helsingin yliopiston uutiset: Yh­teis­kun­nal­li­nen vuo­ro­vai­ku­tus on työ­elä­mä­tut­ki­muk­sen läh­tö­koh­ta, 9.11.2017

Etelä-Saimaa: ”Monimutkaisessa maailmassa itsen kontrollointi on looginen teko” — Monen ihmisen pyrkimyksenä on nyt täydellinen minä, 17.9.2017

Oman itsen täydelliseksi tekemisestä on tullut monelle tärkeä projekti. Helsingin yliopiston tutkija Mira Karjalainen WeAll-hankkeesta kertoo, että siihen on kaksi syytä.

Ulkonäöstä on tullut ikään kuin yksi työnteon muoto. Samalla kun ulkoista olemusta pyritään hiomaan, siihen myös liitetään ominaisuuksia, jotka eivät siihen kuulu. Erityisen hyvin tämä näkyy työelämässä.

Aamulehti: Liikaa töitä? Pitää paikkansa, jos nämä 8 tunnusmerkkiä pätevät sinuun, 15.6.2017

Kauppakorkeakoulu Hankenin organisaatiotutkija Charlotta Niemistö sanoo, että ellei harrastaa mitään eikä tapaa ystäviään viikolla, on syytä herätä tilanteeseen. Niemistö on ollut mukana yli 60:n tietotyöläisen haastattelututkimuksessa. Jos vapaa-aikana tehdään töitä, myös töiden lomaan pitäisi ujuttaa vapaa-aikaa, Niemistö sanoo.

Helsingin yliopisto Flamma-uutiset: FHKT-LAITOKSEN GRADUPALKINTO HENRI HYVÖSELLE JA MARIA HÄMEEN-ANTTILALLE, 12.5.2017

Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteen tutkimuksen  vuoruisen gradupalkinnon saivat Henri Hyvönen (sukupuolentutkimus) tutkielmastaan “Kun mä syön paljon ni mä oon vahva”. Ruoan ja sukupuolen merkitykset syömishäiriöön sairastuneiden miesten puheessa ja Maria Hämeen-Anttila (teoreettinen filosofia) tutkielmastaan Reinterpreting Rigidity: Rigid and Non-Rigid Reference of Proper Names in Alethic, Doxastic, and Mixed Context.

Me Naiset: Vaihtoehto kehopositiivisuudelle – joko olet kuullut kehoneutraaliudesta?, 8.4.2017

Elämässä on paljon muutakin tekemistä kuin miettiä jatkuvasti sitä, miltä näyttää.

– Voisimme olla itsellemme armollisempia, ettemme ainakaan syyllistyisi siitä, että koemme ulkonäköpaineita. Paineet eivät ole meidän henkilökohtainen syymme, vaan vika on ajassa, työelämää We All -hankkeessa tutkinut uskontotieteen dosentti Mira Karjalainen sanoo lehdelle.

Helsingin Sanomat: Miksi aikuisen ihmisen on niin vaikea hyväksyä sitä, miltä näyttää? Näin ulkonäköpaineita voi yrittää helpottaa, neuvovat asiantuntijat, 7.4.2017

”Ulkonäköpaineet eivät ole meidän henkilökohtainen syymme, vaan vika on ajassa”, sanoo uskontotieteen dosentti Mira Karjalainen WeAll-hankkeesta.

Etelä-Suomen Sanomat: Naisia on puolet suomalaisista mutta vain neljännes johtajista. Miksi?, 19.3.2017

Sunnuntaina vietetään tasa-arvon päivää. Yritysten johdossa tasa-arvo on kuitenkin kaukana: Suomessa ainoastaan 27 prosenttia johtajista on naisia, ja pörssiyhtiöiden hallituspaikoista vain neljännes on naisilla. Tästä on pitkä matka Euroopan komission tavoitteeseen, jonka mukaan naisia pitäisi olla 40 prosenttia pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä. Suomessa johtajiksi edenneet naiset työskentelevät usein tukitoiminnoissa, kuten viestintä-, henkilöstö-, lakiasiain- tai talousjohtajina. Naiset ovat harvemmin liiketoiminnan johtotehtävissä, joista usein edetään ylimpään johtoon. Kansainvälisten tutkimusten mukaan naisten johtamat yritykset kuitenkin menestyvät yleensä paremmin kuin miesten johtamat.

Mikseivät naisjohtajat siis etene huipulle? Sunnuntaisuomalainen kysyi selitystä neljältä asiantuntijalta.

”Nuori nainen on yhä pommi” sanoo Mira Karjalainen, filosofian tohtori ja dosentti.  Karjalainen työskentelee tulevaisuuden työelämää tutkivassa WeAll-hankkeessa.

Työ Terveys Turvallisuus: Liika työ ei vähene hengittämällä, 2/2017

Mindfulness-buumin myötä myös tutkijat ovat kiinnostuneet valmennuksesta ja sen vaikutuksista yrityksissä. Työelämän ongelmista ei saa tehdä yksilön ongelmia, muistuttavat dosentti Mira Karjalainen ja meditatiivisten kulttuurien tutkija Ilmari Kortelainen.

Ylen aamu-tv: Seksuaalivähemmistöjen syrjintä työelämässä, 28.2.2017

Seksuaalivähemmistöön kuuluminen aiheuttaa suomalaisessa työelämässä edelleen syrjintää. Suomen Akatemian rahoittamassa Weall-hankkeessa selvisi, että moni seksuaalivähemmistön nuori tuntee syrjinnän vaikuttaneen koulutuksen keskeytymiseen ja jäämiseen työttömäksi. Vanhempi tutkija Jukka Lehtonen Helsingin yliopistosta kertoo, kuinka yleistö seksuaalivähemmistöjen syrjintä työelämässä on.

Helsingin Sanomat/Mielipide: Seksuaalinen suuntautuminen aiheuttaa yhä syrjintää – vaikuttaa jopa koulutuksen keskeyttämiseen ja työttömäksi joutumiseen. 26.2.2017.

AVIO- ja avoliittoa koskeva lainsäädäntö muuttuu maaliskuun alussa. Uudistettu lainsäädäntö on tärkeää ottaa huomioon työpaikoilla ja oppilaitoksissa. Perhesuhteiden perusteella ei saa asettaa ihmisiä epäoikeudenmukaiseen asemaan. Tämä on erinomainen hetki tutkailla työpaikoilla ja oppilaitoksissa vanhojen käytäntöjen ja ohjeistusten ajantasaisuutta.

Vanhempi tutkija Jukka Lehtonen ja tutkimusjohtaja Marjut Jyrkinen, WeAll-hanke, Helsingin yliopisto.

Iltalehti: Työntekijät kärsivät ulkonäköpaineista yllättävilläkin aloilla: “Hän laittoi itsensä kuntoon, että jaksaisi vielä tämän päivän” 23.2.2017

Dosentti Mira Karjalainen oli mukana tutkimuksessa, joka osoitti, kuinka kovia tietotyöläisten ulkonäköpaineet ovat. Tutkimus liittyy Suomen Akatemian WeAll-tutkimushankkeeseen.

• Tutkija Mira Karjalainen havaitsi, että tietotyöntekijällä on kovia ulkonäköpaineita työelämässä.
• Tutkimuksessa mukana olleille kansainvälisissä yrityksissä työskenteleville naisille meikkaaminen ja hiusten laittaminen teettivät töitä.
• Eri aloilla vakuuttavuutta halutaan luoda erilaisilla tyyleillä.

Etelä-Saimaa: Työntekijät kokevat yhä enemmän ulkonäköpaineita — ”Vaatimukset ovat tulleet aloille, joilla niitä ei ennen ollut” 22.2.2017

Ulkonäköpaineet lisääntyvät työelämässä. Dosentti Mira Karjalainen Helsingin yliopistosta puhuu esteettisestä työstä — siitä, kun hyvältä näyttämisestä tulee osa työtä. Karjalainen tutkii tulevaisuuden työelämää Suomen Akatemian WeAll-hankkeessa. Tutkimustiimi on haastatellut 25—50-vuotiaita tietotyöläisiä muun muassa heidän ulkonäköpaineistaan.

Julkaistu myös: Uutisvuoksi 22.2.2017, Länsi-Savo 26.2.2017,  Kymen Sanomat 2.3.2017 ja Kouvolan Sanomat 3.3.2017

Helsingin Sanomat: 4 tapaa, joilla miehet sairastuvat syömishäiriöön, 10.2.2017

Suomalaistutkija selvitti, miten eri tavoin sairaus voi alkaa – ja miksi siitä pitää puhua. Asiantuntijana Henri Hyvönen WeAllFinlandista.

Yle RadioSuomi: Osaatko pysähtyä? Studiossa vieraana tutkija Mira Karjalainen WeAll-hankkeesta 30.1.2017
Osaatko nauttia nykyhetkestä? Tietoisuustaidot eli mindfullness on ollut muotia jo pitkään. Miksi pysähtyminen ei kaikilta onnistu enää ilman oppikirjoja tai valmentajaa? Ja miksi kaikki pitää suodattaa minän läpi. Ajantasan Suorassa linjassa henkisyydestä ja itsensä kuuntelemisen taidoista kumpuaviin kuuntelijoiden kysymyksiin on vastaamassa työelämän ja henkisyyden tutkija, filosofian tohtori Mira Karjalainen WeAll-hankkeesta. Ajantasan juontajana on Kati Lahtinen.

MeNaiset: Tutkija mindfulness-trendistä HS:lle: ”On vaarana, että henkisyydestä tulee uusi työtaakka” 26.1.2017

Henkistymisharjoituksia tarjotaan avuksi työstressiin, mikä saattaa piilottaa työpaikan todelliset ongelmat, sanoo filosofian tohtori Mira Karjalainen.

.

Helsingin Sanomat: Tutkija varoittaa mindfulness-trendin ongelmista: ”Jos työtä on liikaa, tarjotaan vaihtoehdoksi, että hengitäpä vähän” 25.1.2017

Mira Karjalainen tutkii mindfulness-harjoituksia suurella suomalaisella työpaikalla.

MEDITAATIOTRENDI mindfulness on tehnyt näkyvän esiintulon työpaikoilla. Tuhannet tietotyöläiset ympäri maailmaa kamppailevat stressiä vastaan sulkemalla silmänsä, hengittämällä rauhallisesti ja harjoittamalla tietoista läsnäoloa. Vaikka mindfulnessin on todistettu esimerkiksi vähentävän stressiä ja lievittävän kipua, ei sen valjastaminen työnteon tarpeisiin ole ongelmatonta. Näin väittää filosofian tohtori Mira Karjalainen, joka tutkii tulevaisuuden työelämää Suomen Akatemian WeAll-hankkeessa.

Nousu: Vaatteet viestivät vahvasti 1/2017 

Yhä visuaalisemmaksi muuttuvassa maailmassa työpukeutumisella on suuri merkitys.

Suomen Akatemian WeAllFinland-hankkeessa toimiva dosentti Mira Karjalainen on tutkinut monikansallisten asiantuntijayritysten henkilöstön tyyliä.

Helsingin Sanomat: Miksi seksuaalivähemmistöjä syrjitään? 12.1.2017 

Hieman yli sata vuotta sitten länsimaissa syntyi ajatus sek­suaalivähemmistöistä, sanoo Jukka Lehtonen.

Miksi seksuaalivähemmistöjä syrjitään, WeAll-hankkeen tutkija Jukka Lehtonen Helsingin yliopistosta? ”Lait, säännöt, tapakulttuuri ja uskonnot ovat kautta aikojen rajoittaneet miesten välisiä ja naisten välisiä seksuaalisia ja romanttisia suhteita.

YleRadio Kultakuume: Työpaikka määrää ulkonäkömme – pitää olla terve ja timmi, 1.12.2016

Työpaikalla täytyy näyttää terveeltä ja hyvinvoivalta. Tämän ajan ihannetyöläinen on timmi ja tyylikäs. Työ vie aikamme, vapaa-aikamme ja nyt myös ruumiimme.  Millä tavalla työpaikka vaikuttaa siihen, miltä näytämme? Kultakuumeen studiossa haastateltavina ovat ”Ruumiillisuus ja työelämä” -kirjan kirjoittajat Mira Karjalainen ja Taina Kinnunen.

Helsingin yliopisto Flamma uutinen: “STN-haussa tärkeintä on täyttää kriteerit”, 1.12.2016

Haastateltavana konsotiojohtaja Marjut Jyrkinen Helsingin yliopistosta.

Taloussanomat: Montako tuntia nukut yössä? Saatat olla luonnonoikku tai turtunut väsymykseen, 30.10.2016

Jotkut pitävät edelleen sankaritekona paahtaa töitä aamukolmeen. Työkavereille voidaan lähettää sähköpostia, jotta muutkin näkevät että siihen aikaan tehdään vielä töitä. Toiset taas tarkistavat sähköpostit samalla, kun heräävät aamuyöstä käymään vessassa.

Tällaisia tarinoita tutkijat kuulivat, kun haastattelivat konsulttiyritysten tietotyöläisiä. Osa heistä pyyteli anteeksi tarvettaan nukkua, Helsingin yliopiston dosentti Mira Karjalainen kertoo.

Taloussanomat:  Työntekijät tilittävät kirjassa: Tarve syödä voi olla heikkous työelämässä, 20.10.2016

Kirjan kappaleessa Tietotyöalan voittajan tyyli tutkijat Mira Karjalainen, Charlotta Niemistö ja Jeff Hearn avaavat 109 yksilöhaastattelun pohjalta tietotyöläisten kokemuksia 12 eri organisaatiossa ja viidessä eri maassa.

Helsingin Sanomat: Punk-tyyli, kaljuus ja nenäkorut häiritsevät rekrytoinnin ammattilaisia, 18.10.2016

KIRJASSA TULKITAAN vaatimusten menneen niin pitkälle, että ne ulottuvat myös työntekijöiden vapaa-ajalle. Liikuntaa ei esimerkiksi harrasteta omaksi iloksi, vaan sitä varten, että jaksaisi töissä. Ruumis pitää huoltaa vapaa-ajalla siihen kuntoon, että se kestää pitkät työpäivät. Tämä koskee niin liikuntaa, unta kuin ravintoakin.

Tätä analysoidaan luvussa ”Tietotyöalan voittajan tyyli”, jonka ovat kirjoittaneet tutkijat Mira Karjalainen, Charlotta Niemistö ja Jeff Hearn.

Helsingin Sanomat: Retriiteiltä haetaan hengellisiä kokemuksia ja parempaa elämänhallintaa – ”Tässä ajassa pitää olla paras mahdollinen versio itsestään”  12.7.2016

”Yksi syy retriittien suosioon on se, että tässä ajassa pitää olla paras mahdollinen versio itsestään ja suorittaa elämän joka osa-alueella. Pitää olla hyvä äiti, puoliso ja työntekijä. Retriitti tarjoaa hetkisen elämän keskellä tauon jatkuvaan suorittamiseen, mutta paradoksaalisesti myös retriitillä käyminen voi näyttäytyä suorittamisena. Se on henkisyyden, rentoutumisen ja itsensä kehittämisen suorittamista”, Mira Karjalainen sanoo.

Helsingin Sanomat: ”Saako kukaan enää sanoa mistään mitään?”, 12.6.2016

Konsortiojohtaja Marjut Jyrkinen haastateltavana.

Talous & Yhteiskunta:  ”Suomestaako työ-ja perhe-elämän yhdistämisen maailmanmestari?”, 31.5.2016

Haastateltavina Marjut Jyrkinen, Emilia Kangas, Anna-Maija Lämsä WeAll-hankkeesta, sekä hankkeen sidosryhmästä Monimuotoiset perheet ry:n Anna Moring ja key-note puhuja hiihdon maailmanmestari Matti Heikkinen.

Helsingin tutkijanaiset blog:  ”ERC Advanced grant professori Hanna Vehkamäelle sekä Suomen Akatemian strategista rahoitusta tutkimusjohtaja Marjut Jyrkiselle” 23.3.2016

Sanomalehti Kaleva/yliö: Suomella on vielä matkaa tasa-arvon MM-kultaan. Lämsä, Anna-Maija – Hearn, Jeff 7.3.2016. 

NIKK News:  “Difficult to identify Nordic investments in gender equality research”, 3.3.2016

Marjut Jyrkinen haastateltavana.

Ilkka:  ”Vuosien tutkimus pureutuu Työelämän tasa-arvoon. Ruralia-instituutti selvittää osana Suomen Akatemian miljoonahanketta, miten maahanmuuttaja työllistyy maaseudun pk-yrityksiin.” 20.1.2016

Haastateltavana  Sami Kurki, Marjut Jyrkinen, Merja Lähdesmäki ja Timo Suutari WeAll-hankkeesta.