WeAll-hanke sidosryhmineen aktiivinen HelsinkiPridella
Toimittajille keinoja edistää tasa-arvoa työssäään
WeAll-sidosryhmä THL järjesti “Johdatus sukupuolitietoiseen
viestintään ja journalismiin” -webinaarin toimittajille siitä, miten
ottaa sukupuoli paremmin huomioon mediassa kesäkuussa. Nyt webinaari on
julkaistu tallenteena ja se löytyy THL:n Tasa-arvotiedon
keskuksen Sukupuolella väliä? – hankkeen sivuilta:
https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/sukupuolella-valia-sukupuolten-tasa-arvoisen-edustuksen-vahvistaminen-mediassa-politiikassa-ja-johtajuudessa/webinaari
WeAll-hanke on mukana hankkeen ohjausryhmässä ja webinaariin
kouluttajista yksi on WeAll:in Jukka Lehtonen, jonka aiheena oli
sukupuolen moninaisuus mediassa.
Kvinna, högutbildad och från utlandet? Då kan det bli tufft att komma in i det finländska arbetslivet- WeAll forskare i Svenska Yle
Diskriminering och dolda arbetsplatser
För alla är det ändå inte så enkelt. En färsk avhandling visar att högutbildade invandrarkvinnor stöter på en hel del problem när de försöker få in en fot på den finländska arbetsmarknaden.
Forskare Heidi Lehtovaara intervjuade tolv kvinnor för sin pro gradu -avhandling vid Helsingfors universitet. De har kommit till Finland av olika orsaker – kärlek, studier eller flyktingskap. Det visade sig att den engelskspråkiga arbetsmarknaden var betydligt snävare än vad de sökande hade väntat sig och många arbetsplatser fanns dolda bakom nätverk som de utlandsfödda kvinnorna inte har åtkomst till.
WeAll-hanke sidosryhmineen aktiivinen HelsinkiPridella
WeAll-hanke oli mukana HelsinkiPride-viikolla muun muassa sidosryhmä THL:n järjestämässä paneelikeskustelussa sukupuolen moninaisuudesta kasvatuksessa (26.6.). Myös Helsingin yliopiston järjestämässä Pride-seminaarissa WeAll-hankkeen Jukka Lehtonen osallistui paneelikeskusteluun uusista tasa-arvon tuulista (27.6.). WeAll-sidosryhmät SAK, Akava ja STTK järjestivät työelämän tasa-arvoa koskevan keskustelutilaisuuden, jossa puhuivat WeAll-sidosryhmien Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston, Setan ja Monimuotoiset perheet-verkoston edustajat (25.6.). Hivpointin koulutusseminaarissa yhdenvertaisesta seksuaalikasvatuksesta (25.6.) Lehtonen luennoi siitä, miten erilaiset normit ja eronteot näkyvät seksuaalikasvatuksen käytännöissä. Sukupuolen moninaisuus ja transnuorten oikeudet olivat vahvasti esillä Pride-viikon tapahtumissa ja myös WeAll-tutkimus oli sen jälkeenkin esillä mediassa aihepiirin yhteydessä: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/asiantuntijat-ja-jarjestot-huolissaan-translasten-oikeuksista-on-todella-surullista-etta-heidat-on-unohdettu/7477548#gs.t3r55i
WeAll-tutkija Suvi Heikkinen peräänkuuluttaa myös positiivisista asioista puhumista, YLE 25.1.2019
YLE: Perheen ja työn yhdistäminen näyttäytyy kaaoksena – tutkija peräänkuuluttaa myös positiivisista asioista puhumista, 25.1.2019
Tutkija toivoo, että organisaatioissa otettaisiin paremmin huomioon työ- ja perhe-elämän yhdistäminen. Myös vanhemmuuden positiivisista puolista pitäisi puhua enemmän.
Vastuullista työelämää tutkineen Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Suvi Heikkisen mukaan työelämän vaatimukset ovat kasvaneet, mutta niin ovat myös vanhempien omat vaatimukset arjesta. Vaikka yhteiskunta tukee lapsiperheitä, vanhemmat asettavat itselleen paljon tavoitteita.
KUTSU kirjoittaa Kasvatus-lehden teemanumeroon: Sukupuoli ja risteävät erot kasvatuksessa ja koulutuksessa -teemanumero (3/2018)
Erityisesti sukupuolentutkimuksessa on viime aikoina pohdittu intersektionaalisuutta eli yhteiskunnallisten erontekojen samanaikaista vaikuttamista ja sitä, miten nämä erilaiset erot ja eronteot risteävät ja kietoutuvat toisiinsa. Kasvatuksen ja koulutuksen käytännöissä rakentuu, risteää ja kietoutuu yhteen monenlaisia eroja. Sukupuolen ja sen moninaisuuden kanssa risteäviä eroja ovat muun muassa yhteiskuntaluokka, etnisyys, maahanmuuttajastatus, seksuaalinen suuntautuminen, asuinpaikka, vammaisuus sekä kykyisyys. Intersektionaalisuus voidaan nähdä teoreettisena ja metodologisena työkaluna, jonka avulla niin yksilöön kuin yhteiskuntaankin kiinnittyviä eroja voidaan analysoida toisiinsa liittyen.
Kasvatuksen ja koulutuksen feministisen tutkimuksen verkosto KAFE järjesti Turun Kasvatustieteen päivillä syksyllä 2016 symposiuminErot, erilaisuus, eriarvoisuus – monien sosiaalisten erojen intersektionaalisuuden metodologiaa, jossa kuultiin esityksiä ja käytiin keskustelua koulutuksessa ja kasvatuksessa tapahtuvien erilaisten ja moninaisten sosiaalisten erontekojen yhteen kietoutumista ja seuraamuksia. Kasvatus-lehden teemanumero jatkaa käytyä keskustelua.
Teemanumeroon toivotaan artikkeleita kasvatustieteiden, aikuiskasvatustieteen, erityispedagogiikan ja kasvatushistorian lisäksi lapsi- ja nuorisotutkimuksen, sukupuolen, maskuliinisuuden, queer- ja transtutkimuksen sekä työelämäntutkimuksen näkökulmista. Teemanumeroon voi tarjota empiirisiä, teoreettisia ja metodologisia artikkeleita, katsauksia, puheenvuoroja ja kirja-arvioita esimerkiksi seuraavista aihepiireistä:
– sukupuoli ja sen moninaisuus osana intersektionaalista analyysia, esimerkiksi miten risteävät erot (kuten sukupuoli, etnisyys, ikä, yhteiskuntaluokka, seksuaalisuus tai vammaisuus) ilmenevät koulutuksen ja kasvatuksen käytännöissä
– risteävät erot koulujen, oppilaitosten ja työelämän instituutioiden käytännöissä
– kasvatus intersektionaalisuuden näkökulmasta moninaisten yksilöiden tai ihmisryhmien (kuten opettajien, oppilaiden ja työntekijöiden) näkökulmasta
– risteävät erot mediassa, oppikirjoissa ja opetussuunnitelmissa
– erilaiset intersektionaalisuudet ja niiden soveltuvuus teoreettisesti tarkasteltuna
– intersektionaalista näkökulmaa soveltavien tutkimusten metodologiset ratkaisut ja niiden kriittinen tarkastelu
– risteävät erot ja niihin liittyvät normit ja normatiivisuudet (kuten valkoisuuden, vammattomuuden ja heteroseksuaalisuuden normatiivisuuden yhtäaikaisuus)
– anti-rasistisen, anti-seksistisen ja anti-homofobisen koulutuksen risteävyys ja erillisyys
Teemanumeron toimittavat Annukka Jauhiainen, Jukka Lehtonen ja Outi Ylitapio-Mäntylä. Valmiit Kasvatus-lehden kirjoittajaohjeiden mukaiset artikkelikäsikirjoitukset tulee lähettää 31.8.2017 mennessä. Myös katsauksiksi, puheenvuoroiksi ja kirja-arvioiksi tarkoitetut tekstit lähetetään toimittajille 31.8.2017 mennessä. Teemanumero ilmestyy kesäkuussa 2018.
Teemanumeroon tarjottavat tekstit lähetetään sähköpostin liitetiedostona osoitteeseen annukka.jauhiainen (at) utu.fi
Mikäli olet kiinnostunut tarjoamaan tieteellistä artikkelikäsikirjoitusta tai muuta tekstiä Kasvatus –lehden teemanumeroon, voit olla yhteydessä sen toimittajiin 31.3.2017 mennessä. Kerro kirjoitusideastasi ja saat vinkkejä käsikirjoituksen valmisteluun sekä lisätietoja toimitusprosessin aikataulusta. Lähetä kirjoitusideaviestisi osoitteeseen: jukka.p.lehtonen (at) helsinki.fi
Toimittajat:
Annukka Jauhiainen toimii lehtorina kasvatustieteiden laitoksella Turun yliopistossa. Hän on tehnyt kasvatushistoriallista tutkimusta sukupuolen ja yhteiskuntaluokan risteämisestä sekä sukupuolittuneesta toimijuudesta. Hän on tutkinut myös yliopiston opetustyön sukupuolittuneisuutta ja kasvatusalan koulutuksen sukupuolitietoisuutta. Hän toimii Kasvatus & Aika -lehden toimituskunnassa ja on toiminut lehdessä myös vierailevana päätoimittajana.
Jukka Lehtonen on kasvatussosiologian dosentti, VTT, vanhempi tutkija WeAll-tutkimushankkeessa (weallfinland.fi, Suomen Akatemian Strategisen tutkimusohjelman rahoittama hanke 2015–2020) Helsingin yliopiston sukupuolentutkimuksen oppiaineessa. Hän on tutkinut seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuutta sekä niihin kietoutuvia erontekoja koulutuksessa ja työelämässä. Hän on toiminut tutkimuskoordinaattorina opettajankoulutuksen tasa-arvotietoisuushankkeessa ja pohjoismaisen Sukupuoli ja koulutus -verkoston (NERA) vetäjänä. Hän on toimittanut useita aihepiirin kirjoja ja on Gender and Education -lehden toimituskunnan jäsen.
Outi Ylitapio-Mäntylä toimii yliopistonlehtorina kasvatustieteiden tiedekunnassa Lapin yliopistossa. Hän on tutkinut sukupuolittuneita käytäntöjä erityisesti varhaiskasvatuksessa. Hän on toimittanut muun muassa Villit ja Kiltit. Tasa-arvoista kasvatusta tytöille ja pojille -kirjan. Hän on toiminut refereenä niin kotimaisissa kuin kansainvälisissä tieteellisissä lehdissä. Hän toimii KAFE-verkoston yhteyshenkilönä.
Esimies isien vanhempainvapaan kannustajana
Professori Anna-Maija Lämsä Weall-hankkeesta: “Ylimmän johdon tuki ja arvomaailma on lähtökohta perheystävällisen organisaatiokulttuurin rakentamisessa”
Isyyden on arvioitu olevan muutoksessa erityisesti nuoremman miessukupolven joukossa: ”hoivaava isyys” valtaa alaa perinteiseltä ”leiväntuoja isyydeltä”. Muutos ei kuitenkaan ole välttämättä vaikuttanut monien työpaikkojen käytäntöihin ja asenteisiin. Erityisesti miesvaltaisissa työyhteisöissä isän perhe on näkymätön, eivätkä miehet eivät ole tottuneet puhumaan perheestään ainakaan esimiehelle…. Lue lisää http://www.sttk.fi/2016/11/10/esimies-isien-vanhempainvapaan-kannustajana/
