Forskning för ett jämlikt arbetsliv
WeAll-forskningsprojekt

Ett framtida socialt och ekonomiskt hållbart arbetsliv

Forskarblogg

NORDIC VOICE REQUIRED: A call from Norway

In today’s global political climate, research on inequality and diversity is of increasing importance. Nordic countries have a particular duty and a unique opportunity to lead the way. How do we describe the international current political climate for equality? Basic human rights are being challenged, even in countries that previously were in the forefront of defending the rights of oppressed peoples. The massive refugee crisis has witnessed many countries turning their backs on those in need, and discriminatory legislation against women, religious groups, and non-heteronormative people, still exists in many regions of the world. In social media, racist, xenophobic, homophobic, and misogynist attitudes and behaviors appear to be increasing. On the other hand, we have seen great strides towards equality in the last 50 years and many people who were previously without a voice are being heard. Transgender rights are increasingly recognized, and same sex marriage has been enshrined in law in over twenty nations. Progress in gender equality and rights for minority groups has been achieved in many regions of the world. Popular films, books, and television series represent more and more diverse and minority people. Thus we are moving backward and forward at the same time. No one country has “achieved equality”. We must remember that equality is not an end state but a process that we must keep fighting for, through activism, research and dissemination. It seems that recently the process of equality and inclusion in several countries is starting to slide backwards - so now is the time to counter with role models for forward momentum. Why should the Nordic countries lead? The Nordic countries have a unique opportunity and duty to maintain, improve and lead in areas of equality. Currently these countries are world leaders in equality, and general human development.[1] Examples of equality in practice and policy range from Norwegian laws on quotas for women on boards, to Icelandic equal representation in parliament, to excellent parental leave in all the Nordic countries. The Nordic welfare model supports these advancements. The model has its roots in equality, strong government responsibility, high employment, and a tradition of social dialogue, which reflects the cultural values and provides the firm foundation for equality legislation. Still, this picture is also complicated. Although Nordic countries have achieved many successes there are still areas of deep concern. Some examples are the high level of occupational segregation, challenges with integration of immigrants, and a high prevalence of domestic violence. We should expect the Nordic countries, as leaders in equality, to share the complete picture: what is working and what needs to be improved.  Good research and research dissemination from the Nordic countries is essential for the equality agenda. Why is research important? With the advent of global communication and social media, access for an unprecedented number of people to share their comments and opinions is available. There exists a wonderful opportunity for democracy; however the flip side is that this outpouring of opinion can lead to polarization and general disregard for science, research, knowledge, and facts.  In a world that makes room for “alternative” facts, we have a duty to present the data and the models to guide us towards a better one. We need to be a part of the production of knowledge, which requires systematic and critical thinking. In the global dialogue, we have to stand up for the questions, and the discussions based on research and scientific principles, and counter the people and institutions spreading half-truths and falsehoods. We must remember that we can never have the complete picture and that the picture is constantly changing. Reality is many-sided and as researchers, we need to make sure that we keep an open mind, encourage curiosity, and learn from mistakes. This is not about winning debates but adding to knowledge. That means no simple stories and sharing the Nordic experience through solid research. Conclusion Role models are not perfect but they are visible, vocal, and they share. The Nordic countries are currently in the forefront on many equality issues and practices. Researchers in these countries need to keep monitoring the progress, dispelling myths and stereotypes with facts, rejecting simple sweeping explanations, and building knowledge instead of walls of prejudice. The current global political climate needs to hear the Nordic voice of, and for equality. Laura E. Mercer Traavik is a gender researcher based in BI Norwegian Business School. Traavik visited WeAll-Project in late 2016. https://www.weforum.org/reports/the-global-gender-gap-report-2016  and http://hdr.undp.org/en [1]

Intressentblogg

Utopiaa vai uusia mahdollisuuksia?

Kun puhutaan perheestä ja työstä tai siitä miten käytännössä isyyttä, äitiyttä tai omaishoitajuutta pitäisi tukea, puhutaan hoivatyöstä ja palveluista, mutta myös työkulttuurista, ajankäytöstä ja sukupuolten välisestä tasa-arvosta. Työmarkkinoille syntyy juuri nyt perinteisten organisaatioiden rinnalle jakamis- ja alustatalouden pioneereja ja luovia itsensä työllistäjiä, toisaalta valtavia globaaleja yritysjättiläisiä. Ero pienimmän, yhden ihmisen työpaikan, ja vastaavasti maailman suurimman yrityksen – yli 13 miljoonaa työntekijää – välinen ero on valtava. Elämäntilanteiden ja perhekokoonpanojen moninaisuus yllättää kenet tahansa. Samaan aikaan syntyvyys on Suomessa on painunut muutamassa vuodessa 1860-luvun nälkävuosien tasolle. Tämä tieto on yllättänyt monet tutkijat ja päättäjät. Suomen ei pitänyt joutua syntyvyyden osalta samaan jamaan kuin monet Euroopan maat. Meillä asioiden piti olla paremmin. Perheen ja läheisten kanssa eläminen yhdistyy monin tavoin työpaikkojen arkeen sekä suurilla että pienillä työpaikoilla. Työn, perheen, uran ja arjen kysymykset uivat syvissä vesissä: ne koskevat yksilöiden vapauksia, yhteisöllistä tasapuolisuutta ja todellista tasa-arvoa. Ne tulevat pinnalle, kun kysytään: Kuka tekee mitäkin, millä ajalla ja rahalla, kuka päättää mistäkin, mihin suuntaan pyrimme? Sosiaalisesti ja ekologisesti kestävien uusien ratkaisujen perusteeksi tarvitaan talouden ja työelämän kentille paitsi uutta tutkimustietoa ja laaja-alaista näkemystä, myös visionäärisyyttä ja herkkyyttä asioiden välisten vaikutussuhteiden ymmärtämisessä. Missä konkreettisissa asioissa perheitä koskeva lainsäädäntö laahaa jäljessä Suomessa, entä muissa maissa? Voisivatko säädökset olla edistyksellisiä? Mitkä ilmiöt työelämässä pikemminkin rajoittavat kuin mahdollistavat arjen toimivuutta ja työntekijöiden tehokkuutta? Miten luottamusta saadaan aikaan niin, että nuoret uskovat työllistyvänsä – ja myös työllistyvät. Miten uskalletaan unelmoida ja toteuttaa haaveet omasta perheestä? Entä kuka minua hoivaa, jos en itse enää pysty huolehtimaan itsestäni? Jos yksittäinen työpaikka organisaationa haluaa kehittyä paremmaksi ja vastuullisemmaksi kuin mikään laki, TES tai VES edellyttää, tämä on jo nyt mahdollista. Moni työnantaja on ottanut innostuneesti vastaan pilottipaikan uudessa Perheystävällinen työpaikka -ohjelmassa. Työyhteisö saa ohjelmaan osallistumisen aikana tukea ja ohjausta omalle kehittämistyölleen. Henkilöstö ja esimiehet tulevat kuulluiksi organisaationsa lähtötilanteen kartoituksessa ja kehittämistyön edetessä. Uusia ideoita syntyy, toimimattomista rakenteista luovutaan. Perheystävällisyys, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo etenevät rinnakkain.  Parhaat työpaikat voivat tulevaisuudessa saada Suomessakin tunnuksen perheystävällisyydestään. Joissakin maissa tämä on jo mahdollista. Yritysten sosiaalinen vastuu, työn ja muun elämän tasapaino sekä hoivatyön huomioiminen ovat nousussa muuallakin. Kestävillä henkilöstön työn ja muun elämän tasapainoa tukevilla keinoilla on työyhteisöille, työnantajille koko yhteiskunnalle mittavia hyötyjä, jotka näkyvät muun muassa säästöinä sairauspoissaolojen kustannuksissa, henkilöstön tyytyväisyytenä ja sitä kautta parempana sitoutumisena ja tuottavuutena. Puhumattakaan niistä hyödyistä joita tasapainoinen arki heijastaa perheenjäsenille, kanssaihmisille, koko yhteiskunnalle. Utopiaa? Toivottavasti ei. Tämän hetken akuutteja kysymyksiä onkin, miten vastuullisuuden ja luottamuksen perusta saadaan todeksi muuttuneessa työympäristössä ja muuallakin kuin perinteisen tyyppisissä työnantajaorganisaatioissa. Miten tuetaan niitä perhe-elämän ja hoivan tilanteita, joita ihmiset kohtaavat vaativilla ja epävarmoilla silppu- ja pätkätyömarkkinoilla? Miten turvataan perusturva ja läheisten hoitaminen silloin, kun omassa perheessä tai itselle tapahtuu jotakin? Löytyykö turvaa ja toimeentuloa elää hyvää elämää? Anna Kokko, Väestöliitto _______________ Anna Kokko toimii Väestöliitossa perhe- ja työelämäkysymysten erityisasiantuntijana ja perheystävällisen työkulttuurin puolestapuhujana. Hän on työskennellyt kehittämishankkeiden päällikkönä sekä monenlaisissa suunnittelu-, tutkimus -ja kehittämistehtävissä. Tällä hetkellä hän on mukana rakentamassa Suomeen uutta Perheystävällinen työpaikka -ohjelmaa yritysten ja organisaatioiden käyttöön. Kehittämistyö tapahtuu yhteistyössä erilaisten työpaikkojen, organisaatioiden ja yritysten kanssa.

I WeAll-projektet undersöker vi vilka faktorer som stöder, men också begränsar olika människors och gruppers möjligheter i arbetslivet.

Demografiska förändringar, regionala skillnader, förenandet av arbete och privatliv samt organisations- och ledarskapspraxis påverkar dessa möjligheter på olika sätt. Vi undersöker hur kön, ålder, social status, etnicitet, sexualitet och bostadsort påverkar arbetslivet. Vårt samarbete och vår dialog med intressentgrupperna främjar samproduktion av kunskap om jämlikhet och ojämlikhet i arbetslivet, samt välbefinnande i arbetet.

Aktuellt

Seminarium

Seminarium 24.11.2016: Tryck – en katalysator för förändring? Sysselsättning, mångfald och invandring på 2010-talet

Tryck – en katalysator för förändring?
Sysselsättning, mångfald och invandring på 2010-talet

Tidpunkt: Torsdag, 24 November  kl. 13- 16
Plats: Hanken | Svenska handelshögskolanArkadiagatan 22, 00101 Helsinki

Under de senaste åren har krig och fattigdom tvingat miljoner människor i Afrika och Mellanöstern att lämna sina hem. Många asylsökande sökte sig till Europa, bland annat till Finland, speciellt under år 2015. Detta sammanföll med den ekonomiska recessionen och en hög arbetslöshet, där röster hävdat att det höga antalet asylsökande bidragit till att orsaka samhälleliga spänningar i mottagarländerna.

Kan ett sådant tryck fungera som en katalysator för att öka och fördjupa jämlikhet och likabehandling i arbetslivet? Kan dessa processer vara en katalysator för mer kritiska uppfattningar om vithet, (anti-) rasism och mångfald?

Det finländska samhället har hittills misslyckats med att känna igen och fullt ut dra nytta av den kompetens, de färdigheter eller utbildning som invandrare bär med sig. Detta gör det svårt för personer som nyligen anlänt till Finland att skapa sig en position på arbetsmarknaden. Vilka är “invandrare” och vilken position har de på arbetsmarknaden? Kan ens termen “invandrare” användas, då de som grupperas in under detta begrepp är så olika?

Seminariet hålls på engelska. Publiken kan också ställa frågor och kommentarer på finska och svenska. Seminariet avslutas med gemensamt mingel och snacks.

Program

13.00 Welcome, Chair and Adjunct Professor Mira Karjalainen, University of Helsinki and Hanken School of Economics

*Welcome to Hanken and WeAll Project, Principal Investigator Charlotta Niemistö, Hanken School of Economics

*Thinking about how differences connect with each other: on diversity, multiculturalism and intersectionality, Professor Jeff Hearn, Hanken and Örebro University

*Thinking about how differences connect with each other: on diversity, multiculturalism and intersectionality, Professor Jeff Hearn, Hanken and Örebro University

*Historical perspective on migration and immigration in Finland, Adjunct Professor Markku Mattila, Institute of Migration

*The injustice of stereotypes, Njoki Githieya, Monika – Multicultural Women’s Association

14.05 Short break

Potpourri of ongoing WeAll-Research:

*Business Lead 2016 – integration program delivered by Hanken & SSE and Hanken, CEO and Adjunct Professor Sari Salojärvi

*Immigrant Women in the Labour Market in Finland – Hurdles, Options and Empowerments, Post-doctoral researcher Researcher Tytti Steel, University of Helsinki

*Immigrant labour in rural businesses, Senior Researcher Merja Lähdesmäki and Postgraduate student Timo Suutari, Ruralia Institute, University of Helsinki

*Gendered Discourses on Care and Work in Refugee Centres in Finland, Research Director and Associate Professor, Marjut Jyrkinen, University of Helsinki

 

Closing remarks, Professor Ann Phoenix, University of Helsinki

15.30 Mingling with refreshments, wine service

16.00 Seminar ends

Varmt välkommen!

Läs mer om Weall-projektet på
http://weallfinland.fi/sv/hem/

Live stream: https://hanken.kurssi.tv/lives/weall/

 

 

Docent Mira Karjalainen (Weall) kommenterar i Holy Money? Symposium 16.9.2016 i Helsingfors

Docent Mira Karjalainen från Weall -projektet kommenterar i Holy Money? Symposium 16.9.2016 i Helsingfors i Forskarkollegiet (Fabiansgatan 24).

Mera information: http://blogs.helsinki.fi/copassion/holy-money-symposium/

 

European Business Ethics Network EBEN 2017-konferenssi: Searching for Sustainability in Future Working Life

EBEN 2017 konferens ska organiseras 14-16.6.2017  vid Jyväskylä universitet. Teman är “Searching for Sustainability in Future Working Life“.

Information: https://www.jyu.fi/jsbe/ebenac2017

Nyheter

Jeff Hearn hedersdoktor i Lund

10.06.2016

Professor Jeff Hearn har blivit utsedd till hedersdoktor vid Lunds universitet för att han är ”världsledande inom studier av män och maskulinitet” enligt motiveringen, och att hans forskning är av ”intresse för de flesta samhällsvetenskapliga ämnen liksom för nya tvärvetenskapliga ansatser vid Lunds universitet”. Läs mer här. Professor Hearn är andra från vänster.