Forskning för ett jämlikt arbetsliv
WeAll-forskningsprojekt

Ett framtida socialt och ekonomiskt hållbart arbetsliv

Forskarblogg

Collaborative Leadership – Effectiveness & Constraints

  The role of a ‘leader’ occupies a significant position in achieving the organizational wide objectives such as increasing employee motivation, minimizing employee turn-over as well as advancing equality and fairness in the organization. Generally speaking, leadership is not a ‘one-size-fits-all’ phenomenon since there is no universally accepted definition or style. Nonetheless, with increasing workplace diversity in the 21st-century organizations as well as fast deployment and adoption of interactive communication channels, the role of the leadership is changing and considered more challenging and demanding. It is assumed that every organization is diverse rather than monolithic, where people with diversified cultural & educational background, gender, and skill-sets provide immense learning and growth opportunities. This workforce diversity in the 21st-century organizations with advanced interactive communication channels motivates the development of new leadership styles to meet the variant organizational needs and requirements. Among these evolving leadership styles, the collaborative leadership occupies a key position. Working collaboratively in any organization drives the concept of a shared vision to develop a new kind of leadership. This collective approach, in turn, motivates the leaders, employees, stakeholders, and other organizational agencies to interact in thought-provoking dialogues in order to find the best possible answers and solutions collectively, rather than producing heroic or a “great person approach”. Therefore, it is safe to argue that collaborative leadership style disrupts the traditional or bureaucratic approaches and triggers the idea of shared, distributed, network, relational, transformational, and horizontal leadership approaches that create the synergetic attitudes of collaborative leaders and promising high impact over the organizational performance. It is widely believed that collaborative leadership style performs distinctly by establishing new rules and laws for joint actions, strengthening the fragile relationship between and among the different organizational hierarchy, and accelerating the search for novel ideas to resolve conflicts in the organizational performance. Despite these immense benefits of working collectively, sharing power is a major constraint in developing collaboration which somehow creates the lack of trust. In addition, collaborative leadership style is found to be not working effectively at the time of making quick strategic decisions. In diverse workforce organizations, ethics and values are difficult to maintain in a collaborative environment. Societal & cultural forces, language barrier and organizational structure, can be a hindrance in demonstrating the collaborative leadership practices successfully. Another constraint is the generation gap in promoting the collaborative leadership effectively because younger employees found to be less interested in working collaboratively. Yet, collaborative leadership, when exercised in a context-sensitive way, can be a valuable leadership approach in supporting diverse people’s opportunities to meaningful and productive work, and consequently better organizational performance. Shabnam Shaikh, Suvi Heikkinen & Anna-Maija Lämsä University of Jyväskylä School of Business and Economics

Intressentblogg

Meditoi ja tuottavaa työtä tee!

”Ora et labora.” Jo keskiajalta lähtien benediktiinimunkkeja on kehotettu omistautumaan hengellisyyden harjoittamiselle rukoilemalla ja tekemällä työtä. 1 500 vuotta myöhemmin 2010-luvulla munkkeutta voidaan pitää marginaali-ilmiönä, mutta sen sijaan erilaisten henkisyysharjoitteiden hyödyntämisestä työelämässä on tullut valtavirtaa. Mindfulness on yksi tämän hetken merkittävimpiä henkisten käytäntöjen suuntauksia, ja samalla oire työelämän huolestuttavasta muutoksesta uusliberalistisen strategisten hallinnan keinojen vahvistuessa globaalisti, EU:ssa ja Suomessa. Onkin syytä kysyä mitä nykyinen työhyvinvointidiskurssi kätkee sisäänsä, millaisia motiiveja voidaan tunnistaa sen taustalta ja kuka todella hyötyy sen kehityssuunnasta? Mindfulness on nippu käytäntöjä, joiden avulla yksilö voi kiinnittää huomiota aisteihinsa, tunteisiinsa ja ympäristöönsä lempeydellä ja myötätunnolla tuomitsematta mitään tai ketään – esimerkiksi hengittämällä tai kiinnittämällä huomiota kehonsa tuntemuksiin. Mindfulness ammentaa niin buddhalaisuudesta, kristillisestä mystiikasta, self-help-ajattelusta kuin neurotieteestäkin yhdistäen niitä jälkiteollisen palvelutalouden tietotyöorganisaatioiden liiketoimintajargoniin (Cederström & Spicer 2015, 24). Se on eräänlainen mielen- ja itsehallinnan keino, josta monet kokevat saavansa apua esimerkiksi keskittymisvaikeuksissa. Erityisesti avokonttoreissa sekä tietointensiivisessä ja projektitapaisessa työssä monien eri tehtävien samanaikainen työstäminen ja jatkuvat keskeytykset ovat arkipäivää, jolloin keskittyminen voi olla haastavaa. Luostareissa munkkien ajateltiin pääsevän lähemmäs Jumalaa kilvoittelunsa avulla ja omistautumalla Jumalalle. Vastaavasti Karjalaisen (2018, 27) mukaan jälkiteollisen ihannetietotyöntekijän toivotaan omistautuvan työlleen esimerkiksi olemalla modernin viestintäteknologian avulla jatkuvasti tavoitettavissa ja esteettisen työn kautta muokkaamalla ulkonäköään ja työruumistaan työnantajan brändin mukaisesti. Henkisyys ja hengellisyys ovat pitkään kuuluneet työntekijän henkilökohtaisen elämän osa-alueelle, mutta mindfulnessin kautta tämä(kin) raja on häilynyt, jolloin työn vaatimukset valuvat entistä enemmän ihmisen koko elämän ja minuuden alueelle venyttäen kohtuuden rajoja. Tekemällä tietoisuusharjoituksia työntekijä saattaa kokea pystyvänsä keskittymään paremmin työhönsä ja tulla siten paremmaksi ja tuottavammaksi työntekijäksi. Samalla, kun työntekijöitä kannustetaan ja innostetaan kehittymään vielä tuottavammiksi, entistä suurempi määrä ihmisiä uupuu työssään. Ratkaisuna tähän nähdään työntekijän oma vastuu jaksamisestaan, keskittymisestään ja tehokkuudestaan, ei organisaation tai rakenteiden muuttaminen. Karjalaisen (2018,19–21) tutkimuksen mukaan vastuu työn rajojen hämärtymisen aiheuttamista ongelmista jää työntekijän harteille ja työhyvinvointidiskurssista tulee keino tiristää työntekijöistä viimeisetkin pisarat irti tuottavuuden näkökulmasta. Tämä kehityssuunta noudattaa uusliberalistisen hallinnan keinojen vahvistumista yhteiskunnassa. Gregor (2017, 10) määrittelee artikkelissaan, kuinka uusliberalismilla voidaan viitata talousjärjestelmään, poliittiseen ideologiaan sekä arvopohjaan. Vapaan markkinatalouden, yksityistämisen ja verojen vähentämisen kautta poliittisena ideologiana se tähtää pienen eliitin poliittisen ja taloudellisen vallan säilyttämiseen ja vahvistamiseen. Arvoina tämä näkyy yksilön vastuun ja vapauden sekä tuottavuuden ylikorostamisena. Karjalainen (2018, 3-5) kutsuu tätä uusliberalistisen kehityksen mukaista individualismin ylikorostamista ja henkisyyden muutoksen yhdistymistä siihen uushenkisyydeksi sekä nimeää mindfulness-harjoitukset sen merkittävimmäksi suuntaukseksi työelämässä. Kun työntekijöiden henkisyyskin valjastetaan tuottavuuden lisäämiseksi, ovatko 2010-luvun loppupuoliskon työelämän vaatimukset pian munkkien sitoutumisen tasoa ja niiden ohjenuorana versiointi luostarin toimintaohjeesta "Meditoi ja tuottavaa työtä tee"?   Anna Ruokamo on teologian maisteri ja sukupuolentutkimuksen maisteriopiskelija (HY), joka työskentelee henkilöstöpalvelualalla. HR-ammattilaisena Anna on kiinnostunut erityisesti työhyvinvoinnista sekä ansiotyön ja muun elämän yhdistämisestä. Sini Peltokorpi on kasvatustieteiden maisteri ja sukupuolentutkimuksen maisteriopiskelija (HY). Hän työskentelee yläkoulussa erityisluokanopettajana ja on kiinnostunut erityisesti tasa-arvokasvatuksesta sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspolitiikasta.   Kirjallisuusluettelo Gregor, Anikó (2017) Who is for sale? Challenging the commodification of gender equality in the European Union. In 'The Future of the European Union - Feminist Perspectives from East-Central Europe'. Eszter Kovats (ed.). Budapest: Friedrich-Ebert-Stiftung. 9-20. Cederström, Carl & Spicer, André (2015) The Wellness Syndrome. Cambridge, England; Malden, Massachusetts: Polity Press. Karjalainen, Mira (2018) Uushenkinen työ. Mindfulness jälkimaallistumisen, uusliberalismin ja työn hämärtyvien rajojen risteyksessä. Elore 1/2018. https://journal.fi/elore/article/view/72818/34599

I WeAll-projektet undersöker vi vilka faktorer som stöder, men också begränsar olika människors och gruppers möjligheter i arbetslivet.

Demografiska förändringar, regionala skillnader, förenandet av arbete och privatliv samt organisations- och ledarskapspraxis påverkar dessa möjligheter på olika sätt. Vi undersöker hur kön, ålder, social status, etnicitet, sexualitet och bostadsort påverkar arbetslivet. Vårt samarbete och vår dialog med intressentgrupperna främjar samproduktion av kunskap om jämlikhet och ojämlikhet i arbetslivet, samt välbefinnande i arbetet.

Aktuellt

Inom pro­jek­tet WeAll är sam­hälls­sam­ver­kan lika vik­tigt som forsk­ning – WeAll forskning i HU Nyheter

WeAll-projektet tar samhällsamverkan på allvar och har fått finansiering för strategisk forskning från Finlands Akademi. Forskarna inom WeAll säger i regel alltid ja till samhällssamverkan. Samarbetspartnernas behov och önskemål tas också i beaktande.

– I vårt projekt är vetenskapligt högklassig forskning och samhällssamverkan lika viktiga. Vi arbetar på ett nytt sätt, i nära samarbete med våra samarbetspartners och intressenter, berättar biträdande professor Marjut Jyrkinen som leder WeAll-projektet.

Inom WeAll-projektet forskar man i olika människors möjligheter i arbetslivet. Arbetslivet granskas ur ett intersektionellt perspektiv med fokus på ålder, kön, social ställning, etnicitet, sexuell läggning och ort.

År 2015 fick WeAll-projektet finansiering för strategisk forskning från Finlands Akademi under första ansökningsrundan, och är tills vidare det enda projektet som koordineras av Helsingfors universitet. Nästa år inleder Helsingfors universitet tre nya strategiska projekt.

Sam­ar­bets­part­ner­na får sin röst hörd

– Vi lyssnar noga på våra samarbetspartner och är öppna för deras idéer, säger projektets forskningskoordinator, filosofie doktor Mira Karjalainen.

“I vårt projekt är vetenskapligt högklassig forskning och samhällssamverkan lika viktiga.”

Artikeln.

Seminarium

Seminarium 24.11.2016: Tryck – en katalysator för förändring? Sysselsättning, mångfald och invandring på 2010-talet

Tryck – en katalysator för förändring?
Sysselsättning, mångfald och invandring på 2010-talet

Tidpunkt: Torsdag, 24 November  kl. 13- 16
Plats: Hanken | Svenska handelshögskolanArkadiagatan 22, 00101 Helsinki

Under de senaste åren har krig och fattigdom tvingat miljoner människor i Afrika och Mellanöstern att lämna sina hem. Många asylsökande sökte sig till Europa, bland annat till Finland, speciellt under år 2015. Detta sammanföll med den ekonomiska recessionen och en hög arbetslöshet, där röster hävdat att det höga antalet asylsökande bidragit till att orsaka samhälleliga spänningar i mottagarländerna.

Kan ett sådant tryck fungera som en katalysator för att öka och fördjupa jämlikhet och likabehandling i arbetslivet? Kan dessa processer vara en katalysator för mer kritiska uppfattningar om vithet, (anti-) rasism och mångfald?

Det finländska samhället har hittills misslyckats med att känna igen och fullt ut dra nytta av den kompetens, de färdigheter eller utbildning som invandrare bär med sig. Detta gör det svårt för personer som nyligen anlänt till Finland att skapa sig en position på arbetsmarknaden. Vilka är “invandrare” och vilken position har de på arbetsmarknaden? Kan ens termen “invandrare” användas, då de som grupperas in under detta begrepp är så olika?

Seminariet hålls på engelska. Publiken kan också ställa frågor och kommentarer på finska och svenska. Seminariet avslutas med gemensamt mingel och snacks.

Program

13.00 Welcome, Chair and Adjunct Professor Mira Karjalainen, University of Helsinki and Hanken School of Economics

*Welcome to Hanken and WeAll Project, Principal Investigator Charlotta Niemistö, Hanken School of Economics

*Thinking about how differences connect with each other: on diversity, multiculturalism and intersectionality, Professor Jeff Hearn, Hanken and Örebro University

*Thinking about how differences connect with each other: on diversity, multiculturalism and intersectionality, Professor Jeff Hearn, Hanken and Örebro University

*Historical perspective on migration and immigration in Finland, Adjunct Professor Markku Mattila, Institute of Migration

*The injustice of stereotypes, Njoki Githieya, Monika – Multicultural Women’s Association

14.05 Short break

Potpourri of ongoing WeAll-Research:

*Business Lead 2016 – integration program delivered by Hanken & SSE and Hanken, CEO and Adjunct Professor Sari Salojärvi

*Immigrant Women in the Labour Market in Finland – Hurdles, Options and Empowerments, Post-doctoral researcher Researcher Tytti Steel, University of Helsinki

*Immigrant labour in rural businesses, Senior Researcher Merja Lähdesmäki and Postgraduate student Timo Suutari, Ruralia Institute, University of Helsinki

*Gendered Discourses on Care and Work in Refugee Centres in Finland, Research Director and Associate Professor, Marjut Jyrkinen, University of Helsinki

 

Closing remarks, Professor Ann Phoenix, University of Helsinki

15.30 Mingling with refreshments, wine service

16.00 Seminar ends

Varmt välkommen!

Läs mer om Weall-projektet på
http://weallfinland.fi/sv/hem/

Live stream: https://hanken.kurssi.tv/lives/weall/