Tutkimuksella kohti tasa-arvoista työelämää

Osallistuva isyys − heikko hönkäys nuorten miesten uraa ja perhettä koskevissa tulevaisuustarinoissa

19/08/2019

Tutkin lapsettomien kauppatieteiden maisteriksi valmistuvien miesten odotuksia työn ja perheen yhdistämisestä tulevaisuudessa. Tutkimuksessa 45 miestä tuotti kuvitteellisia tarinoita vuodesta 2040, jolloin heillä olisi haluamansa ura ja perhe. Miehet kuvailivat, miten näiden kahden elämänalueen yhdistäminen oli onnistunut heidän arjessaan.

Tarinoista ilmeni miesten odottavan perinteistä perhemallia, johon kuuluu isä, äiti ja kaksi lasta.  Puolisot olivat poikkeuksetta korkeasti koulutettuja. Molempien puolisoiden orientoituminen uraan yhdisti suurinta osaa tarinoista. Miesten mukaan työn ja perheen välillä ei erityisemmin ollut ilmennyt konfliktia, koska myös kumppani panosti uraan ja ymmärsi sen vaatimukset. Se, kuka hoitaa lapset, jäi tarinoissa epäselväksi.

Siinä missä miehet kertoivat yksityiskohtaisestikin vaativista uristaan ja rakastavista kumppaneistaan, jäi kerronta lapsista vähälle huomiolle. 43 miestä sanoi varmasti hankkivansa lapsia, mutta heistä vain kymmenen puhui lasten kanssa vietetystä ajasta. Nämä kuvaukset koskivat lähinnä harrastuksia ja lomamatkoja. Useat miehet kyllä tiedostivat heitä tarvittavan kotona ainakin pikkulapsivaiheessa, mutta hoivaamisen vaatimukset ja arki jäivät tarinoista puuttumaan.

Miksi perinteisen isyys- ja mieskuvan tuottaminen vuoteen 2040 sijoittuvissa tarinoissa on ongelmallista? Tarinoista on vahvasti havaittavissa miehiin kohdistuvat uralla menestymisen paineet. Se, että menestyminen työrintamalla on miehisyyden mittari, on mielestäni surullista luettavaa. Mikseivät nuoret miehet usko kilpailukulttuurin ja sukupuolinormien murenemiseen tulevaisuudessa? Tutkitut miehet edustavat koulutusalaa, josta edetään usein johtotehtäviin. Tästä syystä monella heistä lienee tulevaisuudessa hyvät vaikutusmahdollisuudet paitsi omiin uriinsa myös organisaatioiden asenneilmastoihin ja käytäntöihin.

Osa miehistä kertoi uskovansa toimintamahdollisuuksiinsa yhdistää työ ja perhe. Yhdistämisen sanottiin onnistuneen esimerkiksi vaihtamalla joustavampaan työpaikkaan tai ryhtymällä yrittäjäksi. Isompaa muutosta yhteiskunnassa ja työpaikkojen käytännöissä ei tuotu esille. Toisin sanoen yhdistämisessä onnistuminen kuvattiin yksilötasoiseksi miehen oman toiminnan aikaansaannokseksi.

Tutkituissa tulevaisuustarinoissa miesten kuvaamat sukupuoliroolit ovat perinteisiä ja siltä kannalta joustamattomia. Tämänkaltainen kerronta määrittää isän aktiivisen osallistumisen perheen arkeen ongelmalliseksi luoden esteitä miehen mahdollisuuksille toteuttaa osallistuvaa isyyttä. Tulevaisuustarinat eivät myöskään povaa muutosta naisten työn ja perheen yhteensovittamisen niin sanottuun tuplataakkaan.

Tällä hetkellä miehet ovat aliedustettuja työn ja perheen yhdistämistä koskevissa keskusteluissa, ja suurin osa perhepoliittisista käytännöistä on pääasiassa naisten käyttämiä. Monella työpaikalla odotus on, että työn ja perheen yhteensovittaminen on vain naisten haaste. Miehet on otettava aktiivisesti mukaan perheisiin liittyvään keskusteluun. Niin kauan kuin isät nähdään toissijaisina hoivaajina, on sukupuolten tasa-arvo vain kaunis ajatus.

Fanni Hollström

Kauppatieteiden maisteri

Kirjoittaja toimii projektitutkijana WeAll-hankkeessa Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa.

Tarkemmin aiheesta: Hollström, Fanni (2018). Nuorten miesten odotuksia uran ja perheen yhdistämisestä. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/60956/URN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-201901081097.pdf?sequence=1&isAllowed=y