Tutkimuksella kohti tasa-arvoista työelämää

Miesvaltaiset työpaikat ja pinttyneet epätasa-arvoisuudet

03/12/2019

Käsillä olevan joulusesongin lelumainokset houkuttelevat lapsia kovin erilaisin mielikuvin ja viestein: siinä missä pojat leikkivät tekniikkalegoilla avaruusmaailmoissa, tytöt hoivaavat värikkäitä pehmoeläinvauvoja. Sama ajatusmalli toistuu ja uusintuu myös meidän aikuisten työelämässä – siitä huolimatta, että saatamme ajatella miesten ja naisten välisen tasa-arvon toteutuneen.

Pysähdyimme pohtimaan miesvaltaisiin työpaikkoihin liittyviä epätasa-arvoisuuksia 6.11.2019 seminaarissamme “Sukupuoli miesvaltaisissa organisaatioissa”.  Pääpuhujamme Albert J. Mills (Saint Mary’s University, Kanada) ja Marja Vehviläinen (Tampereen yliopisto) osoittivat, kuinka miesvaltaisilla aloilla vallitsevat käsitykset miesten ja naisten töistä ovat rakentuneet historiallisesti ja tulleet luontaiseksi osaksi alojen kulttuuria ja toimintatapoja. Esitysten perusteella oli helppo tehdä huomioita, että kansainvälisten lentoyhtiöiden ja suomalaisen IT-alan taustalta löytyy useita samankaltaisuuksia, sillä molemmat toimialat ovat olleet lähtökohtaisesti miesten toimikenttää. Uraauurtavaa työtä tekevät, rohkeat lentokapteenit ja visionääriset keksijäinsinöörit perustuvat vahvasti tarinoihin miehisestä sankaruudesta. Epätasa-arvoisuudet näillä aloilla vaikuttivat olevan erityisen pinttyneitä sen vuoksi, että miesvaltaisen alan työ ja uramenestys jäsentyy vuosi toisensa jälkeen miesten kaveriporukoiden ja teknisen osaamisen ympärille, ja naisten rooli on tukea miehiä näissä töissä usein esimerkiksi sihteereinä, lentoemäntinä tai puolisoina.

Naisten osuus miesvaltaisissa töissä on kasvanut, mutta meillä on edelleen useita toimialoja, joilla sukupuolijakauma on vinoutunut. Esimerkkinä tästä voidaan nostaa esiin peliala. Peliteollisuus on globaalisti nopeimmin kasvava ja suurin viihdeteollisuuden ala, ja suomalaisten peliyritysten menestys on jopa uudelleenrakentanut kansallisidentiteettiämme. Peliyritykset ovat tyypillisesti olleet poikaporukoiden perustamia ja tilastojen valossa peliala on miehinen. Median otsikoissa peliyhtiöiden johtajat ovat uuden ajan sankareita, esimerkiksi Tivi -lehdessä Supercellin perustajasta ja toimistusjohtajasta kerrottiin otsikolla: Seuraavan sukupolven supertähti: Paananen nousi Wahlroosin ja Ollilan rinnalle (22.11.2013). Mediassa on myös sivuttu pelialalla vallitsevia ’talvisotatarinoita’, joissa miehet viettävät pitkiä iltoja ja öitä peliprojektin viimeistelyssä. Yleisesti voi sanoa, että naiset muodostavat noin viidenneksen suomalaisen pelialan työvoimasta ja vain murto-osa naisista on pelinkehittäjiä. Pelialan miehistä mielikuvaa toisintavilla tarinoilla ja stereotypioilla on merkittävä negatiivinen vaikutus naisten osaamisen ja potentiaalin hyödyntämiseen. Lisäksi usein alan seksistinen kieli ja ideaalin työntekijäkuvan miehisyyden korostaminen vähentävät naisten mahdollisuuksia toimia tämänkaltaisilla aloilla.

Tasa-arvon edistäminen vaatii sukupuolittuneiden stereotypioiden tunnistamista ja niihin tarttumista. Voimme pyrkiä epätasa-arvoisuuksien purkamiseen paitsi vaikuttamalla joulun lahjapakettien sisältöön myös tuomalla esiin positiivisia roolimalleja tai vaikkapa perustamalla uusia naisten uria tukevia verkostoja. Pitkäjänteistä eri alojen tutkimustyötä tarvitaan siihen, kun yritämme ymmärtää miksi epätasa-arvoisuudet ovat niin pinttyneitä aina varhaiskasvatuksesta työelämään.

Marke Kivijärvi ja Suvi Heikkinen

Kirjoittaja Marke Kivijärvi (KTT) työskentelee Suomen Akatemian tutkijatohtorina Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoululla. Kivijärven tutkimushanke (No)space for feminism? Gender and postfeminist sensibilities in male-dominated organizations tarkastelee tasa-arvoa ja naisten osallisuutta pelialalla (Suomen Akatemian rahoituspäätös no. 315220).

marke.t.kivijarvi@jyu.fi

Kirjoittaja Suvi Heikkinen (KTT) työskentelee tutkijana WEALL-hankkeessa ja Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun tohtorikoulun koordinaattorina.

suvi.s.heikkinen@jyu.fi