Eleventh International Conference on e-Learning & Innovative Pedagogies järjestettiin New Yorkissa maaliskuun alussa. Konferenssin erityisteemana oli tänä vuonna Digital Pedagogies for Social Justice. Digitaaliset oppimisympäristöt ja työvälineet tarjoavat uudenlaisia tapoja opettaa, seurata ja arvioida oppimista – mutta onko koulutuksen digimaailma kaikkien ulottuvilla?
Sain mahdollisuuden osallistua konferenssiin ja kuulla kokemuksia opetusalalta peruskoulutasolta yliopistotasolle. Seminaariin osallistui asiantuntijoita ympäri maailmaa, yhteensä 36 maasta. Esitysten yhdistäväksi teemaksi nousi uuden teknologian saavutettavuus ja käytettävyys. Tilaisuuden pääpuhujista professori Tom Liam Lynch korosti digitaalisen lukutaidon merkitystä, joka on lähes yhtä tärkeää kuin perinteinen lukutaito. Yhdenvertainen mahdollisuus käyttää digitaalisia työvälineitä ja sovelluksia on ihmisoikeuskysymys, painotti myös dekaani ja juristi Karen Miner-Romanoff. Eettisiä kysymyksiä liittyy yksityisyydensuojaan ja tietoturvaan. Ei ole yhdentekevää, kuka oppimisympäristöjä ja työvälineitä suunnittelee ja kenen näkökulmasta kehittämistyötä tehdään.
Uuden teknologian merkitys ihmisoikeuksien toteutumisessa on huomioitu useissa kansainvälisissä sopimuksissa ja julistuksissa ja kestävän kehityksen tavoitteissa. Silti digitalisaation edut kasautuvat hyvinvointivaltioihin, myös koulutuksessa. Erityisesti kehitysmaissa naiset ja tytöt jäävät jälkeen digikehityksen hyödyistä. Uusi teknologia kuitenkin mahdollistaisi kustannustehokkaiden ratkaisujen löytämisen. Lastenoikeusjärjestö Plan Internationalin mukaan esimerkiksi Delhiin on perustettu digitaalisia oppimiskeskuksia, joissa opetus toteutetaan etäyhteyden avulla. Tämä mahdollistaa tyttöjen opiskelun alueilla, joilla etäisyydet kouluun ovat pitkiä tai reitit vaarallisia. Suomessa arviolta miljoona ihmistä on digitaalisten palvelujen ulkopuolella tai tarvitsee erityistä tukea palvelujen käyttämiseen vanhuuden, köyhyyden, syrjäytyneisyyden, vammaisuuden tai valtakielten taidottomuuden perusteella. Eroja eri väestöryhmien välillä on havaittu maaseudun ja kaupunkien välillä, eri koulutustaustoja ja eri etnisiä ryhmiä edustavien välillä. Digitaaliset kuilut ovat siis tiukasti sidoksissa siihen, miten epätasa-arvo esiintyy yhteiskunnassa. Digikuiluja on myös erilaisia ja niitä voi olla olemassa useita yhtä aikaa, ja niiden äärimmäisiä seurauksia ovat marginalisaatio ja syrjäytyminen. Syitä digitaaliseen syrjäytymiseen on monenlaisia; esimerkiksi taitojen puute, oppimisen tai lukemisen kirjoittamisen haasteet tai köyhyys.
Digi on mahdollisuus ammatillisessa koulutuksessa
Oma konferenssiesitykseni perustui tekemääni selvitykseen ammattiopettajien suhtautumisesta digityövälineiden käyttöön. Ammatillisen koulutuksen reformin myötä digitaalisten ohjelmien ja sovelluksien käyttö yleistyy. Uusien oppimisympäristöjen ja työvälineiden hyödyntäminen vaatii sekä opettavilta että opetettavilta mahdollisuutta käyttää laitteita ja sovelluksia, mutta myös tietotaitoa ja motivaatiota.
Pääkaupunkiseudun ammattioppilaitosten opiskelijoista 20– 30 % puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Tutkinnon suorittamiseksi tarvitaan aina jompaakumpaa. Uuden kielen opiskelu voidaan yhdistää työssäoppimiseen. Työsanastojen oppimisessa voidaan käyttää tukena kuvia, videoita tai pelillisiä elementtejä sisältäviä oppimateriaaleja. Keinotodellisuuden mahdollisuuksia onkin testattu ammatillisissa oppilaitoksissa työssäoppimispaikkoihin tutustumisen tukena. Suomi toisena kielenä-opettaja Johanna Hemminki on kehittänyt turvapaikkataustaisten suomen kielen opetuksen tehostamista humanoidirobotin tuella.
Sosiaalisen median käyttö opetuksen tukena on yleistynyt. Ylen teettämän tuoreen kyselyn (3/2018) mukaan pikaviestipalvelu Whatsapp nousi suosituimmaksi sosiaalisen median palveluksi Suomessa. Toiselle sijalle nousi Facebook ja kolmannelle Instagram. Ammatillisissa oppilaitoksissa sosiaalista mediaa käytetään tehokkaasti opettamisen tukena esimerkiksi suomi toisena kielenä-opetuksessa. Konferenssissa kuulin konkreettisen esimerkin Twitterin mahdollisuuksista Japanista. Theodore Bonnah kertoi toteuttamastaan pilottikokeilusta, jossa Japanissa nuorten keskuudessa suosittu Twitter tarjosi uudenlaisen ympäristön opiskella kieltä. Twitterin käyttö innosti opiskelijoita rohkeampaan itseilmaisuun sekä vuorovaikutukseen opettajan ja muiden oppilaiden kanssa.
Digitalisaatio on tuonut koulutukseen uusia mahdollisuuksia. Opetusta tulee kuitenkin edelleen suunnitella ja toteuttaa, oppimista seurata ja arvioida. Perusasioista ei voi tinkiä: Opettaminen ja oppiminen verkossa edellyttävät aina laitteistoja ja osaamista. Kaikilla opiskelijoilla ei välttämättä ole digioppimisen mahdollistavia laitteita kotona, eikä esimerkiksi aikuisen perheellisen opiskelijan ole mahdollisuutta tehdä kotitehtäviä iltaisin tai viikonloppuisin kirjastossa. Kaikille yhdenvertaisten mahdollisuuksien varmistamiseksi oppilaitosten tulee varmistaa tarvittavat digiopettamisen ja -oppimisen resurssit laitehankinnoista lähtien. Sekä opettajat että oppilaat tarvitsevat neuvontaa ja ohjausta jatkuvasti muuttuvien toimintaympäristöjen ja sisältöjen keskellä. Saavutettavuus, käytettävyys ja selkokielisyys ovat avainsanoja.
Vuonna 2019 International Conference on e-Learning & Innovative Pedagogies järjestetään Australiassa. Jatketaan siis keskustelua!
http://ubi-learn.com/2019-conference
www.facebook.com/UbiquitousLearning
@ubilearn / #ICEIP18
Kirjoittaja Heidi Lehtovaara (FM) työskentelee Omnian Työelämä- ja yrityspalveluissa ammatillisen koulutuksen reformin kehittämisohjelmassa, jota rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Parasta DigiOhjausta-hankkeessa tuetaan työpaikkaohjaajien ja opetushenkilöstön osaamista digitaalisten palvelujen hyödyntämiseksi. Lehtovaara on työskennellyt kymmenisen vuotta maahan muuttaneita koulutus- ja työelämään auttavissa hankkeissa kolmannella ja julkisella sektorilla.
heidi.lehtovaara(at)omnia.fi
@heidilehtovaara
Kirjoituksen taustana käytetyt lähteet:
Ruhalahti, Sanna & Kenttä, Virve 2017: Ammatillisen koulutuksen digitalisaatio ja työelämäyhteistyö: ”Opeilta ja ohjaajilta löytyy intoa uusille poluille.” Opetushallitus ja HAMK. Raportit ja selvitykset 2017: 18. Jyväskylä, Grano Oy.
Tuikka, Anne-Marie & Sachdeva, Neerai 2013: Digital disability divide in information society: the case of impairments. ETHICOMP 2013 Conference Proceedings : The possibilities of ethical ICT.