Tutkimuksella kohti tasa-arvoista työelämää

WeAll mediassa

Yle verkkouutiset: Keskustele: Hoikkuudesta on tullut osa työntekijän kyvykkyyttä 4.6.2018

Vanhan ajan patruunat olivat pullukoita – nyt huippujohtajat näyttävät ajokoirilta. Ulkonäköpaineet ovat levinneet myös tavalliseen asiantuntijatyöhön. Naisella läski vähentää jopa palkkaa. Tutkija Mira Karjalainen Helsingin yliopistosta on selvittänyt sitä laajassa työelämän hyvinvointia tarkastelevassa WeAll-hankkeessa. Hän sanoo, että kyse on ammattien läpi leikkaavasta ilmiöstä, jossa ulkonäöstä on tullut ikoni jaksamiselle.

 

Yle TV-uutiset: Mihin katosi ihmisten muutosvastarinta? 23.5.2018, TV1 klo 20.30 ja 18.00

Muutosvastarinta työelämässä. Toimittaja Harri Palmolahti. Haastateltavina Eeva KiiskinenJyväskylän yliopistosta ja Mira Karjalainen WeAll-hankkeesta Helsingin yliopistosta.

 

Yle Uutiset: Muutosvastarinta työelämässä 23.5.2018, radio klo 12.00

Muutosvastarinta työelämässä. Toimittaja Harri Palmolahti. Haastateltavina Mira Karjalainen WeAll-hankkeesta Helsingin yliopistosta ja Eeva Kiiskinen Jyväskylän yliopistosta.

 

Yle verkkouutiset 23.5.2018: Mihin katosi ihmisten muutosvastarinta? Yritykset palkkaavat itsenäisiä ajattelijoita, mutta haluavat heidän muuttuvan heti lampaiksi

Kriittisyys on ajattelun perushyve, mutta työelämässä siitä on tullut synti. Muutosvastarinta on työpaikoilla paljon käytetty, mutta vaarallinen sana. Sillä on helppo leimata perusteltukin epäily jurputukseksi.

Helsingin yliopistossa työelämän murrosta tutkiva Mira Karjalainen sanoo, että muutosvastarinnan käsite on paradoksi – looginen ristiriitaisuus.

Kaiken rakentavan ajattelun perusta on kriittisyys. Kun yritykset tai organisaatiot rakentavat itselleen esimerkiksi valmiussuunnitelmia kriisiaikoja varten, on ihan luonnollista ja järkevää pohtia, mikä voi mennä pieleen.

Yle verkkouutiset: Työ vaatii nyt kaiken – yksityisyytesi, jopa tunne-elämäsi, 17.5.2018, verkko

Älykkään teknologian piti vähentää raatamista. Toisin kävi. Nyt juostaan kilpaa koneen kanssa ja stressaantuneita työntekijöitä elvytetään mietiskelykursseilla.

Kun työ survoo itsensä ihmisen vapaa-aikaan ja yksityisyyteen, jaksaminen käy yhä vaativammaksi. Tilanne on luonut markkinat ajankäytön ja stressinhallinnan kursseille, joita yritykset ostavat työntekijöilleen. Mira Karjalainen Helsingin yliopistosta tutkii parasta aikaa WeAllFinland-hankkeessa kokemuksia mindfulnessin rantautumisesta työpaikoille.

 

Tiedon silta: Työelämän mindfulnessista voi tulla suorittamista, 16.5.2018

Mira Karjalainen on monialainen työelämän tutkija, jonka kiinnostus kohdistuu trendikkäisiin työpaikkojen mindfulness-harjoituksiin. Hän ei halua olla ilonpilaaja mutta muistuttaa silti, että henkisyyden suorittamisesta voi tulla yksi työtaakka lisää.

Karjalainen työskentelee tutkijana ja tutkimuskoordinaattorina Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa WeAll-hankkeessa, jonka tarkastelee työelämää yhteiskunnallisen ja taloudellisen kestävyyden näkökulmasta.

 

Apu/Image: Avaaja Charlotta Niemistö: “Muu elämä suunnitellaan nykyään työelämän ehdoilla.” 27.4.2018

Työ levittäytyy koko ajan enemmän vapaa-ajan puolelle. Se ei ole inhimillisesti kestävää, sanoo kauppatieteiden apulaisprofessori Charlotta Niemistö. Charlotta Niemistö johtaa Hankenin osuutta Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa WeAll-työelämähankkeessa.

 

Nyt.fi: #metoo, Maria Veitolan tuomitseminen, kaiken pahan karkoittaminen – eletäänkö nyt uuden puritanismin aikakautta? 5.4.2018

Helsingin yliopiston tutkija Mira Karjalainenkin on huomannut uuden puritanismin. Hän on uskontotieteen dosentti ja tutkija työelämän tasa-arvoisuutta painottavassa WeAllFinland-hankkeessa.

 

Trainee.fi: Veteen piirretty viiva – missä työ loppuu ja vapaa alkaa? 5.4.2018

Työ liukuu entistä useammin vapaa-ajalle ja työntekijän henkisyys valjastetaan palvelemaan uusia tarkoituksia. Syvähengitys ja meditaatio eivät kuitenkaan korjaa rakenteellisia ongelmia.

Meditaatio ja mindfullness ovat työpaikoilla arkipäivää ja uushenkinen työ on yleistynyt. Tämä tarkoittaa sitä, että työntekijän henkiset voimavarat tuodaan osaksi työnteon palettia. Työelämää tutkiva dosentti Mira Karjalainen Helsingin yliopiston WeAll-hankkeesta on kiinnittänyt ilmiöön huomiota. Hän näkee sen poikkeuksellisena – kirkkoa lukuun ottamatta suomalaisilla työpaikoilla ei perinteisesti ole ammennettu henkisyydestä.

 

Yle Ykkösaamu: Osaa työsi, näytä energiseltä ja ole henkinen? 28.3.2018

Dosentti Mira Karjalainen WeAll-hankkeesta kertoo työn härmätyvistä rajoista sukupuolistuneessa työelämässä.

 

Helsingisn Sanomat: Tutkijat varoittavat mindfulnessin tuomisesta työpaikoille: ”Siitä on tulossa uusi työtehtävä kaiken muun päälle, että pitää tehdä henkisyyttä”, 23.3.2018

Rentoutumiseen ja stressinhallintaan markkinoitu mindfulness-meditaatio voi kääntyä myös itseään vastaan. Sen ovat huomanneet mindfulnessia työpaikoilla tutkineet tutkijat Ilmari Kortelainen Tampereen yliopistosta ja Mira Karjalainen Helsingin yliopistosta. Karjalainen on mukana We All -hankkeessa, jossa tutkitaan työelämää yhteiskunnallisen ja taloudellisen kestävyyden näkökulmasta.

 

Helsingin yliopiston uutiset: Tal­koil­la koh­ti tasa-ar­voa ja yh­den­ver­tai­suut­ta, 20.3.2018

Tasa-arvon- eli Minna Canthin päivänä 19.3. Minerva-torin AGORA-tutkimuskeskuksen tasa-arvotalkoissa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden hidas eteneminen sai kyytiä ja tilannetta haastettiin niin sukupuolen, etnisyyden, iän, seksuaalisuuden, yhteiskuntaluokan, toimintakyvyn kuin sukupuolen moninaisuudenkin näkökulmista. Tilaisuudessa vieraili myös Helsingin yliopiston hallituksen puheenjohtaja presidentti Tarja Halonen sekä rehtori Jukka Kola.

Tutkija Jukka Lehtosen mukaan tilaisuus tarjosi varsin monipuolisen kattauksen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden teemoista ja otti kantaa nykykeskusteluun napakasti.

 

Helsingin Sanomat: Suomella on vielä tekemistä tasa-arvon kanssa, eikä sorto kohdistu vain naisiin, 19.3.2018

Naiset etenevät edelleen tahmeasti keskijohtoa korkeampiin tehtäviin, sanoo työelämän tasa-arvon tutkimuksen ja sukupuolentutkimuksen apulaisprofessori Marjut Jyrkinen Helsingin yliopistosta. Hän on myös Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman, yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kestävää työelämää tutkivan WeAll-hankkeen tutkimusjohtaja.

 

Kaleva/Yliö:  Koulutusinnovaatiosta vauhtia naisten yrittäjyyteen, Lämsä, Anna-Maija & Savela, Terttu, 19.3.2018.

 

Yle OBS debat: Voiko naisjohtajilla olla perhe? 8.3.2018

Nykyään naiset ovat miehiä paremmin koulutettuja. Silti naiset eivät useinkaan pääse työmaailman korkeimmalle huipulle. Miksi yritykset eivät tue naisten urakehitystä? Aiheesta keskustelevat johtamisen tutkija Charlotta Niemistö, yrittäjä Lenita Airisto sekä toimitusjohtaja ja pienten lasten äiti Michaela von Wendt.

 

Teatteri & tanssi +sirkus: Missä naisohjaaja luuraa? 1/2018

Huolimatta siitä, että sukupuolen esittäminen on aihe useissa teatteriesityksissä, tasa-arvossa ja yhdenvertaisuudessa on rakenteellisella tasolla. Tarkastelun kohteena olivat 47 valtionavustusta saavaa puheteatteria, ja sukupuolijakauma on vinoutunut ohjauksissa useimmissa teattereista. Haastateltavana tasa-arvon toteutumisesta työelämässä WeAll-tutkija Marjut Jyrkinen ja tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara.

 

Helsingin Sanomat: 26-vuotias korkea­koulutettu paloi loppuun työssä, eikä stressi hellittänyt edes sairauslomalla, 25.2.2018

Y-sukupolven nuoret aikuiset kokevat ura- ja onnellisuuspaineita jopa niin, että osa heistä sairastuu työuupumukseen alle 30-vuotiaana. WeAll-hankkeen tutkija Charlotta Niemistö: ”Olen huolissani siitä, millaiseen kulttuuriin nuori sukupolvemme on työelämässä opetettu.”

YLE Aamuradio: Seksuaalinen härintä työpaikoilla, 14.2.2018

Seksuaalinen härintä työpaikoilla, työelämän tasa-arvon ja sukupuolentutkimuksen apulaisprofessori Marjut Jyrkinen ja lakiasiain johtaja Markus Äimälä, EK.

Yle Puheen Aamu: Hengitä, hengitä, kyllä se siitä! Mindfulnessilla ei ratkaista työelämän rakenteellisia ongelmia, 17.1.2018

Onko tietoisuusharjoitukset, meditaatio tai mindfulness uhka vai mahdollisuus työyhteisöissä? Mihin asioihin ne auttavat ja miten? Näitä asioita pohdiskeltiin Puheen Aamussa kun vieraina olivat tulevaisuuden työelämää Suomen Akatemian WeAll-hankkeessa tutkiva filosofian tohtori Mira Karjalainen sekä stressinhallinnan kouluttaja Mia Jokiniva. Lue lisää ja kuuntele ohjelma klikkaamalla otsikkoa.

Karjalainen: “Suomalaiset johtajanaiset kohtaavat yhä häirintää ja vähättelyä”, 10.1.2018 

Työelämätutkimus: Häirinästä on tekijöille harvoin seurauksia. Pohjois-Karjalan naiset vannovat rohkeuden nimeen.

Suomea pidetään tasa-arvon mallimaana, ja naisjohtajien määrä on kasvanut liike-elämässä. Keskuskauppakamarin selvityksen mukaan suomalaisten pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä oli naisia 27 prosenttia viime vuonna. Osuus on suurin koskaan.

 

Me Naiset: Tällaista vähättelyä ja häirintää suomalaiset pomonaiset kohtaavat työpaikoilla – “Taitaa olla menopaussi olla tulossa”, 1/2018

Työelämässä tapahtuva syrjintä koskettaa kaikenikäisiä naisia myös tasa-arvon mallimaassa. Suomesta puhutaan usein tasa-arvon mallimaana. Ei ehkä pitäisi.

– Arkipäivän töissä on aika lailla syrjiviä käytäntöjä, vaikka lainsäädäntö on hyvä, sanoo Marjut Jyrkinen, työelämän tasa-arvon tutkimuksen ja sukupuolentutkimuksen apulaisprofessori Helsingin yliopistosta.

 

Iltalehti: Suomalaistutkimus: Johtoasemissa olevat naiset kohtaavat syrjintää, häirintää ja vähättelyä työelämässä – vain harva hakee oikeutta kohtelulleen, 8.1.2018

Suomalaiset johtajanaiset kohtaavat työssään monenlaista sukupuoleen sidoksissa olevaa vähättelyä ja häirintää, osoittaa tuore tutkimus.

Suomessa ja Skotlannissa toteutettua tutkimusta on rahoittanut Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto (STN). Johtajanaisten kohtaamaa syrjintää ja vähättelyä kartoittava osio muodostui 27 suomalaisnaisen haastatteluista.

Tutkimuksen takana oleva tutkija, Helsingin yliopiston työelämän tasa-arvo tutkimuksen ja sukupuolentutkimuksen apulaisprofessori ja WeAll-konsortiojohtaja Marjut Jyrkinen kertoo, että moni haastateltavista sanoi tutkimuksen alussa, ettei ollut kohdannut syrjintää sukupuolensa tai ikänsä vuoksi.

 

Helsingin yliopiston uutiset: Yh­teis­kun­nal­li­nen vuo­ro­vai­ku­tus on työ­elä­mä­tut­ki­muk­sen läh­tö­koh­ta, 9.11.2017

Suomen Akatemian strategisen rahoituksen saaneessa WeAll-hankkeessa yhteiskunnallinen vuorovaikutus otetaan vakavasti. Tutkijat sanovat sille lähtökohtaisesti aina kyllä. Yhteistyökumppaneiden tarpeet ja toiveet muokkaavat myös tutkimuksen aiheita. WeAll-hankkeessa tutkitaan erilaisten ihmisten mahdollisuuksia työelämässä. Työelämää tarkastellaan muun muassa iän, sukupuolen, sosiaalisen aseman, etnisyyden, seksuaalisen suuntautumisen ja asuinpaikan näkökulmista. WeAll-hanke sai Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen rahoituksen ensimmäisellä hakukierroksella vuonna 2015, ja on ollut toistaiseksi ainoa Helsingin yliopiston koordinoima hanke. Ensi vuonna Helsingin yliopistossa aloittaa kolme uutta strategisen rahoituksen hanketta.

– Tieteellisesti korkeatasoinen tutkimus ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus ovat hankkeessamme yhtä tärkeitä. Teemme yhteiskunnallista vuorovaikutusta uudella tavalla, tiiviissä yhteistyössä yhteistyökumppanien ja sidosryhmien kanssa, kertoo WeAll-hankkeen johtaja, apulaisprofessori Marjut Jyrkinen.

– Kuuntelemme yhteistyökumppaneita tarkasti, ja olemme avoimia sieltä tuleville ideoille, sanoo hankkeen tutkimuskoordinaattori, filosofian tohtori Mira Karjalainen.

 

Etelä-Saimaa: ”Monimutkaisessa maailmassa itsen kontrollointi on looginen teko” — Monen ihmisen pyrkimyksenä on nyt täydellinen minä, 17.9.2017

Oman itsen täydelliseksi tekemisestä on tullut monelle tärkeä projekti. Helsingin yliopiston tutkija Mira Karjalainen WeAll-hankkeesta kertoo, että siihen on kaksi syytä.

Ulkonäöstä on tullut ikään kuin yksi työnteon muoto. Samalla kun ulkoista olemusta pyritään hiomaan, siihen myös liitetään ominaisuuksia, jotka eivät siihen kuulu. Erityisen hyvin tämä näkyy työelämässä.

Aamulehti: Liikaa töitä? Pitää paikkansa, jos nämä 8 tunnusmerkkiä pätevät sinuun, 15.6.2017

Kauppakorkeakoulu Hankenin organisaatiotutkija Charlotta Niemistö sanoo, että ellei harrastaa mitään eikä tapaa ystäviään viikolla, on syytä herätä tilanteeseen. Niemistö on ollut mukana yli 60:n tietotyöläisen haastattelututkimuksessa. Jos vapaa-aikana tehdään töitä, myös töiden lomaan pitäisi ujuttaa vapaa-aikaa, Niemistö sanoo.

 

Helsingin yliopisto Flamma-uutiset: FHKT-LAITOKSEN GRADUPALKINTO HENRI HYVÖSELLE JA MARIA HÄMEEN-ANTTILALLE, 12.5.2017

Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteen tutkimuksen  vuoruisen gradupalkinnon saivat Henri Hyvönen (sukupuolentutkimus) tutkielmastaan “Kun mä syön paljon ni mä oon vahva”. Ruoan ja sukupuolen merkitykset syömishäiriöön sairastuneiden miesten puheessa ja Maria Hämeen-Anttila (teoreettinen filosofia) tutkielmastaan Reinterpreting Rigidity: Rigid and Non-Rigid Reference of Proper Names in Alethic, Doxastic, and Mixed Context.

 

Helsingin Sanomat: Miksi aikuisen ihmisen on niin vaikea hyväksyä sitä, miltä näyttää? Näin ulkonäköpaineita voi yrittää helpottaa, neuvovat asiantuntijat, 7.4.2017

”Ulkonäköpaineet eivät ole meidän henkilökohtainen syymme, vaan vika on ajassa”, sanoo uskontotieteen dosentti Mira Karjalainen WeAll-hankkeesta.

 

Etelä-Suomen Sanomat: Naisia on puolet suomalaisista mutta vain neljännes johtajista. Miksi?, 19.3.2017

Sunnuntaina vietetään tasa-arvon päivää. Yritysten johdossa tasa-arvo on kuitenkin kaukana: Suomessa ainoastaan 27 prosenttia johtajista on naisia, ja pörssiyhtiöiden hallituspaikoista vain neljännes on naisilla. Tästä on pitkä matka Euroopan komission tavoitteeseen, jonka mukaan naisia pitäisi olla 40 prosenttia pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä. Suomessa johtajiksi edenneet naiset työskentelevät usein tukitoiminnoissa, kuten viestintä-, henkilöstö-, lakiasiain- tai talousjohtajina. Naiset ovat harvemmin liiketoiminnan johtotehtävissä, joista usein edetään ylimpään johtoon. Kansainvälisten tutkimusten mukaan naisten johtamat yritykset kuitenkin menestyvät yleensä paremmin kuin miesten johtamat.

Mikseivät naisjohtajat siis etene huipulle? Sunnuntaisuomalainen kysyi selitystä neljältä asiantuntijalta.

”Nuori nainen on yhä pommi” sanoo Mira Karjalainen, filosofian tohtori ja dosentti.  Karjalainen työskentelee tulevaisuuden työelämää tutkivassa WeAll-hankkeessa.

 

Työ Terveys Turvallisuus: Liika työ ei vähene hengittämällä, 2/2017

Mindfulness-buumin myötä myös tutkijat ovat kiinnostuneet valmennuksesta ja sen vaikutuksista yrityksissä. Työelämän ongelmista ei saa tehdä yksilön ongelmia, muistuttavat dosentti Mira Karjalainen ja meditatiivisten kulttuurien tutkija Ilmari Kortelainen.

 

Ylen aamu-tv: Seksuaalivähemmistöjen syrjintä työelämässä, 28.2.2017

Seksuaalivähemmistöön kuuluminen aiheuttaa suomalaisessa työelämässä edelleen syrjintää. Suomen Akatemian rahoittamassa Weall-hankkeessa selvisi, että moni seksuaalivähemmistön nuori tuntee syrjinnän vaikuttaneen koulutuksen keskeytymiseen ja jäämiseen työttömäksi. Vanhempi tutkija Jukka Lehtonen Helsingin yliopistosta kertoo, kuinka yleistö seksuaalivähemmistöjen syrjintä työelämässä on.

 

Helsingin Sanomat/Mielipide: Seksuaalinen suuntautuminen aiheuttaa yhä syrjintää – vaikuttaa jopa koulutuksen keskeyttämiseen ja työttömäksi joutumiseen. 26.2.2017.

AVIO- ja avoliittoa koskeva lainsäädäntö muuttuu maaliskuun alussa. Uudistettu lainsäädäntö on tärkeää ottaa huomioon työpaikoilla ja oppilaitoksissa. Perhesuhteiden perusteella ei saa asettaa ihmisiä epäoikeudenmukaiseen asemaan. Tämä on erinomainen hetki tutkailla työpaikoilla ja oppilaitoksissa vanhojen käytäntöjen ja ohjeistusten ajantasaisuutta.

Vanhempi tutkija Jukka Lehtonen ja tutkimusjohtaja Marjut Jyrkinen, WeAll-hanke, Helsingin yliopisto.

 

Iltalehti: Työntekijät kärsivät ulkonäköpaineista yllättävilläkin aloilla: “Hän laittoi itsensä kuntoon, että jaksaisi vielä tämän päivän” 23.2.2017

Dosentti Mira Karjalainen oli mukana tutkimuksessa, joka osoitti, kuinka kovia tietotyöläisten ulkonäköpaineet ovat. Tutkimus liittyy Suomen Akatemian WeAll-tutkimushankkeeseen.

  • Tutkija Mira Karjalainen havaitsi, että tietotyöntekijällä on kovia ulkonäköpaineita työelämässä.
  • Tutkimuksessa mukana olleille kansainvälisissä yrityksissä työskenteleville naisille meikkaaminen ja hiusten laittaminen teettivät töitä.
  • Eri aloilla vakuuttavuutta halutaan luoda erilaisilla tyyleillä.

 

Etelä-Saimaa: Työntekijät kokevat yhä enemmän ulkonäköpaineita — ”Vaatimukset ovat tulleet aloille, joilla niitä ei ennen ollut” 22.2.2017

Ulkonäköpaineet lisääntyvät työelämässä. Dosentti Mira Karjalainen Helsingin yliopistosta puhuu esteettisestä työstä — siitä, kun hyvältä näyttämisestä tulee osa työtä. Karjalainen tutkii tulevaisuuden työelämää Suomen Akatemian WeAll-hankkeessa. Tutkimustiimi on haastatellut 25—50-vuotiaita tietotyöläisiä muun muassa heidän ulkonäköpaineistaan.

Julkaistu myös: Uutisvuoksi 22.2.2017, Länsi-Savo 26.2.2017,  Kymen Sanomat 2.3.2017 ja Kouvolan Sanomat 3.3.2017

 

Helsingin Sanomat: 4 tapaa, joilla miehet sairastuvat syömishäiriöön, 10.2.2017

Suomalaistutkija selvitti, miten eri tavoin sairaus voi alkaa – ja miksi siitä pitää puhua. Asiantuntijana Henri Hyvönen WeAllFinlandista.

 

Yle RadioSuomi: Osaatko pysähtyä? Studiossa vieraana tutkija Mira Karjalainen WeAll-hankkeesta 30.1.2017
Osaatko nauttia nykyhetkestä? Tietoisuustaidot eli mindfullness on ollut muotia jo pitkään. Miksi pysähtyminen ei kaikilta onnistu enää ilman oppikirjoja tai valmentajaa? Ja miksi kaikki pitää suodattaa minän läpi. Ajantasan Suorassa linjassa henkisyydestä ja itsensä kuuntelemisen taidoista kumpuaviin kuuntelijoiden kysymyksiin on vastaamassa työelämän ja henkisyyden tutkija, filosofian tohtori Mira Karjalainen WeAll-hankkeesta. Ajantasan juontajana on Kati Lahtinen.

 

MeNaiset: Tutkija mindfulness-trendistä HS:lle: ”On vaarana, että henkisyydestä tulee uusi työtaakka” 26.1.2017

Henkistymisharjoituksia tarjotaan avuksi työstressiin, mikä saattaa piilottaa työpaikan todelliset ongelmat, sanoo filosofian tohtori Mira Karjalainen.

.

Helsingin Sanomat: Tutkija varoittaa mindfulness-trendin ongelmista: ”Jos työtä on liikaa, tarjotaan vaihtoehdoksi, että hengitäpä vähän” 25.1.2017

Mira Karjalainen tutkii mindfulness-harjoituksia suurella suomalaisella työpaikalla.

MEDITAATIOTRENDI mindfulness on tehnyt näkyvän esiintulon työpaikoilla. Tuhannet tietotyöläiset ympäri maailmaa kamppailevat stressiä vastaan sulkemalla silmänsä, hengittämällä rauhallisesti ja harjoittamalla tietoista läsnäoloa. Vaikka mindfulnessin on todistettu esimerkiksi vähentävän stressiä ja lievittävän kipua, ei sen valjastaminen työnteon tarpeisiin ole ongelmatonta. Näin väittää filosofian tohtori Mira Karjalainen, joka tutkii tulevaisuuden työelämää Suomen Akatemian WeAll-hankkeessa.

 

Nousu: Vaatteet viestivät vahvasti 1/2017 

Yhä visuaalisemmaksi muuttuvassa maailmassa työpukeutumisella on suuri merkitys.

Suomen Akatemian WeAllFinland-hankkeessa toimiva dosentti Mira Karjalainen on tutkinut monikansallisten asiantuntijayritysten henkilöstön tyyliä.

 

Helsingin Sanomat: Miksi seksuaalivähemmistöjä syrjitään? 12.1.2017 

Hieman yli sata vuotta sitten länsimaissa syntyi ajatus sek­suaalivähemmistöistä, sanoo Jukka Lehtonen.

Miksi seksuaalivähemmistöjä syrjitään, WeAll-hankkeen tutkija Jukka Lehtonen Helsingin yliopistosta? ”Lait, säännöt, tapakulttuuri ja uskonnot ovat kautta aikojen rajoittaneet miesten välisiä ja naisten välisiä seksuaalisia ja romanttisia suhteita.

 

YleRadio Kultakuume: Työpaikka määrää ulkonäkömme – pitää olla terve ja timmi, 1.12.2016

Työpaikalla täytyy näyttää terveeltä ja hyvinvoivalta. Tämän ajan ihannetyöläinen on timmi ja tyylikäs. Työ vie aikamme, vapaa-aikamme ja nyt myös ruumiimme.  Millä tavalla työpaikka vaikuttaa siihen, miltä näytämme? Kultakuumeen studiossa haastateltavina ovat ”Ruumiillisuus ja työelämä” -kirjan kirjoittajat Mira Karjalainen ja Taina Kinnunen.

 

Helsingin yliopisto Flamma uutinen: “STN-haussa tärkeintä on täyttää kriteerit”, 1.12.2016

Haastateltavana konsotiojohtaja Marjut Jyrkinen Helsingin yliopistosta.

 

Taloussanomat: Montako tuntia nukut yössä? Saatat olla luonnonoikku tai turtunut väsymykseen30.10.2016

Jotkut pitävät edelleen sankaritekona paahtaa töitä aamukolmeen. Työkavereille voidaan lähettää sähköpostia, jotta muutkin näkevät että siihen aikaan tehdään vielä töitä. Toiset taas tarkistavat sähköpostit samalla, kun heräävät aamuyöstä käymään vessassa.

Tällaisia tarinoita tutkijat kuulivat, kun haastattelivat konsulttiyritysten tietotyöläisiä. Osa heistä pyyteli anteeksi tarvettaan nukkua, Helsingin yliopiston dosentti Mira Karjalainen kertoo.

 

Taloussanomat:  Työntekijät tilittävät kirjassa: Tarve syödä voi olla heikkous työelämässä, 20.10.2016

Kirjan kappaleessa Tietotyöalan voittajan tyyli tutkijat Mira Karjalainen, Charlotta Niemistö ja Jeff Hearn avaavat 109 yksilöhaastattelun pohjalta tietotyöläisten kokemuksia 12 eri organisaatiossa ja viidessä eri maassa.

 

Helsingin Sanomat: Punk-tyyli, kaljuus ja nenäkorut häiritsevät rekrytoinnin ammattilaisia, 18.10.2016

KIRJASSA TULKITAAN vaatimusten menneen niin pitkälle, että ne ulottuvat myös työntekijöiden vapaa-ajalle. Liikuntaa ei esimerkiksi harrasteta omaksi iloksi, vaan sitä varten, että jaksaisi töissä. Ruumis pitää huoltaa vapaa-ajalla siihen kuntoon, että se kestää pitkät työpäivät. Tämä koskee niin liikuntaa, unta kuin ravintoakin.

Tätä analysoidaan luvussa ”Tietotyöalan voittajan tyyli”, jonka ovat kirjoittaneet tutkijat Mira Karjalainen, Charlotta Niemistö ja Jeff Hearn.

 

Helsingin Sanomat: Retriiteiltä haetaan hengellisiä kokemuksia ja parempaa elämänhallintaa – ”Tässä ajassa pitää olla paras mahdollinen versio itsestään”  12.7.2016

”Yksi syy retriittien suosioon on se, että tässä ajassa pitää olla paras mahdollinen versio itsestään ja suorittaa elämän joka osa-alueella. Pitää olla hyvä äiti, puoliso ja työntekijä. Retriitti tarjoaa hetkisen elämän keskellä tauon jatkuvaan suorittamiseen, mutta paradoksaalisesti myös retriitillä käyminen voi näyttäytyä suorittamisena. Se on henkisyyden, rentoutumisen ja itsensä kehittämisen suorittamista”, Mira Karjalainen sanoo.

 

Helsingin Sanomat: ”Saako kukaan enää sanoa mistään mitään?”, 12.6.2016

Konsortiojohtaja Marjut Jyrkinen haastateltavana.

 

Talous & Yhteiskunta:  ”Suomestaako työ-ja perhe-elämän yhdistämisen maailmanmestari?”, 31.5.2016

Haastateltavina Marjut Jyrkinen, Emilia Kangas, Anna-Maija Lämsä WeAll-hankkeesta, sekä hankkeen sidosryhmästä Monimuotoiset perheet ry:n Anna Moring ja key-note puhuja hiihdon maailmanmestari Matti Heikkinen.

 

Helsingin tutkijanaiset blog:  ”ERC Advanced grant professori Hanna Vehkamäelle sekä Suomen Akatemian strategista rahoitusta tutkimusjohtaja Marjut Jyrkiselle” 23.3.2016

 

Sanomalehti Kaleva/yliö: Suomella on vielä matkaa tasa-arvon MM-kultaan. Lämsä, Anna-Maija – Hearn, Jeff 7.3.2016. 

 

NIKK News:  “Difficult to identify Nordic investments in gender equality research”, 3.3.2016

Marjut Jyrkinen haastateltavana.

 

Ilkka:  ”Vuosien tutkimus pureutuu Työelämän tasa-arvoon. Ruralia-instituutti selvittää osana Suomen Akatemian miljoonahanketta, miten maahanmuuttaja työllistyy maaseudun pk-yrityksiin.” 20.1.2016

Haastateltavana  Sami Kurki, Marjut Jyrkinen, Merja Lähdesmäki ja Timo Suutari WeAll-hankkeesta.