Tutkimuksella kohti tasa-arvoista työelämää

Sateenkaaren väreissä – suuryritysten vastuu yhdenvertaisuudesta

14/09/2016

Kansainvälisillä suuryrityksillä on keskeinen rooli maapallon kehityksessä ja muutoksessa. Olipa kyse talouden kasvusta, ympäristön pilaantumisesta tai siitä, miten valtiot pyrkivät tekemään itsestään houkuttelevan toimintaympäristön suuryrityksille. Tämä tuo myös vastuuta. On puhuttu kestävästä kehityksestä ja työntekijöiden oikeudenmukaisista olosuhteista. Työyhteisön moninaisuus on nähty voimavarana. Erityisesti sukupuolijakoon ja etniseen moninaisuuteen on kiinnitetty huomiota. Viime aikoina suuryritykset ovat ottaneet entistä useammin kantaa seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuolen moninaisuuteen.

Osallistuin The Economist –lehden järjestämään lähes vuorokauden pituiseen kolmelle mantereelle sijoittuvaan Pride and Prejudice –konferenssiin. Teemana oli kansainvälisten suuryritysten vastuu sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden näkökulmasta. Hong Kongissa, New Yorkissa ja Lontoossa asiantuntijat, yritysjohtajat, tutkijat ja muut vaikuttajat paneutuivat alueellisesta ja kansainvälisestä näkökulmasta lesbojen, homojen ja bi- sekä trans-ihmisten tilanteen tarkasteluun ja yritysten yhteiskuntavastuuseen. Yrityksistä mukana tapahtumassa olivat muun muassa IBM, Deutsche Bank, Microsoft, Facebook, L1 Energy, Shell ja Lufthansa Group.

Lontoossa tilaisuuden puhujat esittivät tutkimustietoa siitä, miten yhdenvertaisuuden edistäminen seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuuden osalta lisää yritysten kasvua. Se näkyy esimerkiksi siinä, ettei parhaita tekijöitä sivuuteta työnhakijoina tai urakehityksessä syrjinnän takia. Se näkyy sitoutumisena ja parempina työyhteisöinä, jotka lisäävät luovuutta ja vähentävät työntekijöiden pahoinvointia. Se heijastuu myös asiakas- ja yhteistyösuhteisiin.

Toisaalta esiteltiin tutkimustuloksia, joiden mukaan syrjintää edelleen esiintyy ja että se konkreettisesti vaikeuttaa trans-ihmisten ja seksuaalivähemmistöjen urakehitystä. Varsinkin trans-ihmisten kurja asema sekä etnisiin vähemmistöihin kuuluvien homojen ja lesbojen kohtaamat ongelmat puhuttivat.

Tilaisuudessa korostettiin jatkuvan koulutuksen, yhdenvertaisuutta tukevien toimintamallien ja avoimuuden lisäämistä. Omasta ei-heteroseksuaalisuudestaan tai normia haastavasta sukupuolikokemuksesta avautuneet johdon edustajat nähtiin myönteisinä malleina. Esimiesten ja varsinkin yritysten johtohenkilöiden vahvaa ja julkista sitoutumista tasa-arvon edistämiseen pidettiin tärkeänä. Vähemmistöihin kuuluvien työntekijöiden omat verkostot nähtiin hyödyllisiksi.

Haastava tilanne monille suuryrityksille syntyy, kun ne toimivat maassa, jossa ihmisoikeustilanne on huono tai lainsäädäntö seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kannalta kielteinen. Konferenssissa esiteltiin suuryritysten kolme toimintatapaa. Maassa maan tavalla – mallissa ongelmat sivuutetaan eikä mahdolliseen syrjintään pyritä puuttumaan. Suurlähetystö -mallissa yritys voi toimia itsessään vähemmistöön kuuluvien työntekijöiden keitaana, mutta yritys ei pyri aktiiviseen muutokseen maassa. Vaikuttaja -mallissa yritys pyrkii vaikuttamaan maan lainsäädäntöön näkyvästi tai epävirallisesti, tai tekee päätöksiä esimerkiksi toiminnan sijoittamisesta ja laajentamisesta ottaen huomioon maan tilanteen. Konferenssissa yritysjohtajat tuntuivat ymmärtävän erilaisia vaihtoehtoja, mutta korostivat yhteistyötä yritysten kesken vaikuttamisyrityksissä ja pitivät tärkeänä sitä, että keskustelua aiheesta käydään.

Suomalaisia suuryrityksiä tilaisuudessa ei juuri näkynyt, mutta toki aihepiiri on niille tuttu. Edellyttäähän jo lainsäädäntökin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelua. Suomalaisyritystenkin olisi aika nostaa yhdenvertaisuuden edistämisen saavutukset esille vaikenemisen sijaan ja kannustaa siten muita parantamaan tasoa. Aika ensimmäisille avoimesti homoille ja lesboille suuryritysjohtajille on myös koittanut: kuka tekee aloitteen?

Jukka Lehtonen, WeAll-hankkeen vanhempi tutkija

P3039422

Transsukupuolinen tutkimusjohtaja Vivienne Ming kertoi tutkimustietoa siitä, miten kalliiksi syrjintä tulee.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

The Economist –lehden tutkimusyksikkö teki vuonna 2015 kyselyn 1021 johtajalle 104 maassa asenteista lesbo-, homo-, bi- ja transkysymyksiin.  

Kuva: Maailmanpankin pääjohtaja Jim Yong Kim kertoi, miten hänen instituutionsa on ottanut kovemman linjan luoton myöntämiseen homovastaisille maille.

Maailmanpankin pääjohtaja Jim Yong Kim kertoi, miten hänen instituutionsa on ottanut kovemman linjan luoton myöntämiseen homovastaisille maille.

 

Lisälukemista:

Pride and prejudice. Attitudes and opinions toward LGBT inclusion in the workplace. The Economist Intelligence Unit. London, 2016.

A scientist calculated the cost of not being a straight man, and she wants a tax cut. Quartz, 2016.