Tutkimuksella kohti tasa-arvoista työelämää

Ratkaisuja tieteestä 2019

15/02/2019

Ystävänpäivänä 14.2. joukko WeAll-tutkijoita osallistui Suomen Akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) järjestämään Ratkaisuja tieteestä –tapahtumaan Finlandia-talossa. Vuosittaisen tapahtuman konseptia oli uudistettu ja tutkijamme osallistuivat keskustelusessioihin, joissa hyödynnettiin painotuoreita ratkaisukortteja. Kortit esittelevät tutkimuspohjaisia ratkaisuja erilaisiin ongelmiin ja haasteisiin, teemoina esimerkiksi osallistuva kansalaisuus sekä hyvinvointi ja perusturva. Löydät korttipakan sähköisessä muodossa osoitteesta: https://www.aka.fi/fi/strategisen-tutkimuksen-rahoitus2/materiaalit-ja-tilastot/ratkaisukortit/

Julkaisemme blogitekstinä tutkijatohtori Tytti Steelin puheenvuoron liittyen korttiin 8, jossa aiheena on, millaisin palveluin ja toimenpitein eri tilanteissa olevien maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työllistymistä voisi nopeuttaa.

”Tutkimuksemme perusteella keskeistä on, että työnhakija kohdataan ennen muuta osaajana, eikä maahanmuuttajana tai ulkomaalaisena. Ratkaisu on siis ilmainen ja sovellettavissa heti.

Helpoilta ja nopeilta tuntuvat ratkaisut, kuten kaikkien naisten ohjaaminen hoitoalan matalapalkkaisimpiin töihin ei ole paras tapa toimia, koska tällöin korkeasti koulutettujen osaamista menee hukkaan.

Tutkimuksessamme näimme, että korkeasti koulutettuja ulkomaalaistaustaisia naisia ohjattiin matalan koulutuksen työpaikkoihin sekä TE-toimistoissa että järjestön tuottamissa työllistämistä edistävissä palveluissa.

Moniperustaisen syrjinnän ymmärtäminen on tärkeää, jotta siihen voidaan puuttua: esimerkiksi ikä, sukupuoli ja ulkomaalaistaustaisuus yhdessä voivat tuoda erityistä haastetta työllistymiseen. Jo se, että syrjinnän olemassolo tunnustetaan, voi olla työnhakijalle merkittävä voimaannuttava kokemus.

Aihepiiristä puhuttaessa kielitaito nousee aina keskeiseen asemaan. Jatkuva kielitaidon mahdollisten puutteiden korostaminen vaikuttaa kuitenkin negatiivisesti työnhakijan käsitykseen itsestä. Virheiden osoittamisen sijaan meidän olisi syytä kannustaa jokaista, joka haluaa oppia suomea tai muita kieliämme. Kannattaa miettiä, milloin voi päästää irti täydellisen kielitaidon vaatimuksista.

Kilpailu työpaikoista on kovaa. Itsevarmuutta ja aktiivisuutta tarvitaan työpaikan saamiseen. Väitän että työnhaussa pessimisti pettyy aina, joten työnhakijan positiivista asennetta todella kannattaa tukea.

Työnhakijan yksilöllisen kohtaamisen tulisi olla itsestäänselvyys ja koskea kaikkia työnhakijoita taustasta riippumatta.”