Tutkimuksella kohti tasa-arvoista työelämää

Nollatuntisopimukset horjuttavat nuorten uskoa työelämään

05/04/2018

Helsingin Sanomat uutisoi 23.2.2018 WeAll-tutkimushankkeen tuloksista, jotka viittaavat Y-sukupolven nuorten sairastuvan yhä useammin työuupumukseen. Pelko epävarmasta tulevaisuudesta ja jatkuva kilpailu ovat tyypillisiä ilmiöitä, jotka aiheuttavat ahdistusta ja lisäävät epäluottamuksen tunnetta. Mistä tämä johtuu ja mitä voimme tehdä asialle?

Vastausta voi etsiä nykyisestä työelämän rakenteesta. Nollatuntisopimukset, osa- ja määräaikaiset työsuhteet, henkilöbrändäyksen kulttuuri, aktiivimalli, opintotuen kiristäminen sekä uusliberalistinen politiikka muodostavat kokonaisuuden, joka muistuttaa enemmän horjuvaa dominorakennelmaa kuin jykevällä pohjalla lepäävää ja päättäväisyydellä koottavaa palapeliä. Turvalliselta ja vakaalta tuntuvaa työsuhdetta on vaikea löytää, eikä korkeakoulutuskaan sovellu lupaukseksi kertyvästä säästötilistä. Työllistymismahdollisuuksien kannalta huonosti valittu koulutus saattaa johtaa tilanteeseen, jossa uuden koulutuspolun valitseminen on taloudellisesti haastavaa tai jopa mahdotonta.

Erityisesti nollatuntisopimusten on havaittu vaikuttavan nuorten aikuisten mielenterveyteen. Vuonna 2004 aloitetun brittiläisen pitkittäistutkimuksen mukaan sekä nollatuntisopimuksella työskentelevät että työttömät nuoret arvioivat mielenterveytensä tilan selvästi heikommaksi kuin ne nuoret aikuiset, joilla on vakaa työsuhde. Suomessa vuonna 2014 toteutetun työvoimatutkimuksen mukaan peräti 65 % nollatuntisopimuksella työskentelevistä on alle 30-vuotiaita, joista puolestaan enemmistö on naisia. Herääkin kysymys, asettavatko nollatuntisopimukset erityisesti nuorten naisten mielenterveyden vaakalaudalle? Kuinka mielenterveyttä nakertaneet kokemukset näkyvät tulevaisuuden työsuhteissa, joissa työuupumus on yleistyvä ilmiö? Tilanne on ongelmallinen myös maahanmuuttajataustaisille ihmisille, jotka ovat haavoittuvaisia sortaville käytännöille ja joutuvat kamppailemaan institutionaalista rasismia vastaan.

Nollatuntisopimuksia on puolustettu niiden joustavuudella. On kuitenkin todennäköistä, että tieto sovituista työtunneista tukee nuorten mielenterveyttä. Nollatuntisopimusten sijasta olisi nuorten etujen mukaista, mikäli he pystyisivät suunnittelemaan työn ja opintojen tasapainottelua etukäteen ja ennakoimaan tulevan kuukauden tilin. Suomessakin on herätty nollatuntisopimusten tuomaan pahoinvointiin, sillä vuoden 2015 kansalaisaloite niiden kieltämiseksi lailla keräsi yli 38 000 allekirjoitusta ja eteni eduskuntaan saakka.

Kansalaisaloite hylättiin keväällä 2017 täysistunnossa, mutta nollatuntisopimusten “pelisääntöjen selvittämiseksi” perustettiin työryhmä. Eduskunta hyväksyi aloitteen pohjalta viisi tarkentavaa lausumaehdotusta, joissa nollatuntisopimukset kuitenkin sysätään osaksi tulevaa työaikalainsäädännön kokonaisuudistusta. Hallituksen on tarkoitus saada lakiesitys valmiiksi loppukeväästä 2018, mutta ainakaan työaikasääntelyä selvittävän työryhmän mietintö työaikalaiksi ei esitä parannuksia nollatuntisopimuksella töitä tekeville. Tämänhetkiset uudistukset työttömyysturvaan, opintotukeen ja muihin nuorten ihmisten käyttämiin tukiin luovat heikosti uskoa siihen, että hallitusta kiinnostaisi nuorten hyvinvointi enemmän kuin yritysten voiton tavoittelu työntekijöidensä terveyden kustannuksella.

Työelämän muuttaminen kokonaisuutena on iso ja haastava prosessi, mutta nollatuntisopimusten kieltäminen olisi askel parempaan suuntaan. Tämä kohentaisi työhyvinvointia niiden kohdalla, jotka ovat jo riskiryhmässä joutua työmarkkinoiden hyväksikäyttämiksi.

 

Riitta Komulainen & Milla-Maria Joki

Kirjoittajat ovat Helsingin yliopiston opiskelijoita, jotka osallistuivat WeAll-hankkeen järjestämälle kurssille Työelämän tasa-arvo ja yhdenvertaisuus.

 

 

Lähteitä:

Ollus, Natalia (2016). Forced Flexibility and Exploitation: Experiences of Migrant Workers in the Cleaning Industry. Nordic Journal of Working Life Studies 6:1, 25-46.

Vainio, Anniina (2018). 26-vuotias korkea­koulutettu paloi loppuun työssä, eikä stressi hellittänyt edes sairauslomalla – Tutkija: ”Olen huolissani siitä, millaiseen kulttuuriin nuori sukupolvemme on työelämässä opetettu”. Helsingin Sanomat 23.2.2018.

https://www.hs.fi/elama/art-2000005579114.html

UCL (University College London) Institute of Education, Centre for Longitudinal Studies 5.7.2017. Being on a zero-hours contract is bad for your health, new study reveals. http://www.cls.ioe.ac.uk/news.aspx?itemid=4623&itemTitle=Being%2Bon%2Ba%2Bzero-hours%2Bcontract%2Bis%2Bbad%2Bfor%2Byour%2Bhealth%2c%2Bnew%2Bstudy%2Breveals%2B&sitesectionid=27&sitesectiontitle=News&returnlink=news.aspx%3fsitesectionid%3d27%26sitesectiontitle%3dNews