Tutkimuksella kohti tasa-arvoista työelämää

Monimuotoisuuden kynnyksellä 

09/03/2017

Jalkapallon parissa toimii eri tehtävissä viikkotasolla noin puoli miljoonaa suomalaista. Rekisteröityjä lajin harrastajia on 140.000, joista vajaa neljäsosa on tyttöjä ja naisia. 10-vuotiaista suomalaisista pojista joka kolmas harrastaa jalkapalloa seurassa, tytöistä joka kymmenes. Maahanmuuttajataustaisista organisoidussa liikunnassa mukana olevista henkilöistä valtaosa osallistuu jalkapallotoimintaan. Yli 40 jalkapalloseuraa järjestää soveltavaa toimintaa erityisryhmille. Perhefutiksessa jalkapalloa harrastavat 2-vuotiaat, ikämiehissä jopa yli seitsenkymppiset. Kentillä Kaikki Pelaa.

Lajin päätöksenteko on sen sijaan keskenään samankaltaisten henkilöiden hommaa. Päätöksentekijät ovat valtaosin keski-iän ylittäneitä, kantaväestöön kuuluvia miehiä. Ahkerat puuhamiehet ovat usein vapaaehtoispohjalta tehneet valtavasti töitä jalkapallon eteen ja heidän panoksensa on sekä arvokas että arvostettava. Jotta osaisimme kehittää lajia eri kohderyhmien ja muuttuvan maailman tarpeisiin vastaten, tarvitsemme puuhamiesten rinnalle jatkossa erilaisia ihmisiä, osaajia, jotka luovat monimuotoisen päätöksentekoryhmän ja -kulttuurin.

Tyttö- ja naispelaajien määrä on kasvanut tasaista vauhtia. Haaveena on ollut, että pelaajamäärän kasvaessa nähtäisiin pikkuhiljaa lisää naisia myös lajin päätöksenteossa. Näin ei ole isossa mittakaavassa kuitenkaan tapahtunut. Usein tytöt ja naiset katoavat lajin parista oman pelaajauran päätyttyä. Lisäksi naisten, joilla ei ole omaa pelaajataustaa, on ollut vaikea tulla mukaan johtotehtäviin, joissa on perinteisesti arvostettu omaa lajitaitoa. Intohimo lajiin ja sen kehittämiseen voi kuitenkin roihuta myös ilman omaa pelaajataustaa (kuten myös musiikkia voi harrastaa intohimoisesti ilman omaa soittotaitoa tai lääkärikeskusta voi johtaa taidokkaasti osaamatta itse tehdä sydänleikkausta).

Monivuotiset ääneen lausutut toiveet ja kirjalliset tavoitteet eivät ole johtaneet päätöksentekijäkunnan moninaistumiseen sukupuolinäkökulmasta. Konkreettisia toimenpiteitä tarvitaan asian muuttamiseksi. Vaikuttaa voi (ja pitää) sekä rakenteiden että yksilöiden tasolla. Edellä mainittuun liittyen elokuussa 2016 Palloliiton liitohallitus linjasi, että kaikissa jalkapallon johto-/asiantuntijaryhmissä toimii jatkossa vähintään 25% miehiä tai naisia. Määritetyn luvun taustalla on tämän hetkinen tyttöjen ja naisten prosentuaalinen osuus lajin harrastajista. Yksilöihin kohdistuvana toimenpiteenä Palloliitto käynnisti vuonna 2015 Naiset jalkapallojohtajina –koulutusohjelman. Puolivuotiseen koulutusprosessiin on osallistunut kahden vuoden aikana yhteensä 42 naista. Koulutuksella lisätään naisten johtamisosaamista jalkapallon toimintaympäristössä. Suurimmaksi anniksi koulutuksessa on muodostunut itseluottamuksen vahvistaminen, voimaannuttaminen sekä vertaisryhmän tuki. Useita koulutuksen käyneitä naisia on jo edennyt päätöksentekotehtävissä.

Palloliitossa laadittiin vuonna 2016 ensimmäistä kertaa yhdenvertaisuussuunnitelma. Sukupuolinäkökulman lisäksi on tunnistettu monimuotoisuuden laajat ulottuvuudet kuten ikä ja etninen alkuperä. Olemme nyt, vuonna 2017, moninaisen päätöksentekokulttuurin kynnyksellä ja toivon, että tulevina vuosina meillä on kyky, taito ja halu astua kynnyksen yli.

 

Minttu Korsberg, Suomen Palloliitto

Kirjoittaja toimii Suomen Palloliitossa seuratoiminnan asiantuntijana sekä Hyvää Seuraa – Nuorten osallistaminen seuratoimintaan ESR-hankkeen projektipäällikkönä.