Tutkimuksella kohti tasa-arvoista työelämää

Meillä on varaa tasa-arvoon

25/05/2016

Kestävällä työelämällä menestykseen

Suomelle etsitään uutta suuntaa maailmanpoliittisten kriisien, globaalin talouden ja työn murroksen tilanteessa. Korkeat työttömyysluvut ja julkisten palvelujen rahoittamisen ongelmat ovat keskustelun polttopisteessä: miten tästä eteenpäin?

Valtiontalouteen ja kilpailukykysopimukseen liittyvät keskustelut näyttäytyvät useimmiten kiistelynä poisottamisten kohdentamisesta. Väitellään siitä, keneltä leikataan, kuka joutuu maksamaan enemmän ja kenet jätetään kokonaan ulkopuolelle. Huoli erilaisten leikkausten ja nopeasti tehtävien uudistusten tasa-arvovaikutuksista on tuotu esiin moneen kertaan. Huolta aiheuttavat myös erilaiset pätkä- ja silpputyöt, joista on tullut merkittävä työllistymisen muoto. Hektisessä työelämässä, joka kärjistetyimmillään vaatii tekijöiltään 24/7-valmiutta, rajat työn ja muun elämän välillä hämärtyvät. Kysymys jaksamisesta on entistä tärkeämpi, ja se linkittyy myös eettisesti kestävään johtamiseen. Epävarmoissa työoloissa epäkohdista ei usein uskalleta keskustella.

Taloudellisesti vaikeina aikoina tasa-arvotyö saatetaan nähdä sekä yhteiskunnassa että työpaikoilla ylimääräisenä kuluna, joka on helppo leikata pois. Tasa-arvohan on Suomessa jo saavutettu, sanotaan. Lukuisat tutkimustulokset puhuvat kuitenkin sen puolesta, että tasa-arvoa on syytä edistää ja ylläpitää entistä intensiivisemmin. Työelämässä on moninaisia syrjinnän ja eriarvoisuuden mekanismeja, joiden takia monien ihmisten osaamista ei saada parhaimmalla mahdollisella tavalla yhteiskunnassa käyttöön. Ongelmia ovat esimerkiksi työelämän jakautuminen nais- ja miesvaltaisiin aloihin, hoivan vahva sukupuolittuminen, ylimpien johtotehtävien miesvaltaisuus sekä sukupuolittunut ikäsyrjintä. Tasa-arvotyölle on oikeudenmukaisuuden edistämisen lisäksi siis myös taloudellisia syitä – yhteiskunnan tasa-arvoisuus, hyvinvointi ja vauraus käyvät käsi kädessä.

Tutkimushankkeessamme Yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kestävä tulevaisuuden työelämä (WeAll) tutkimme ja edistämme työelämän tasa-arvoa. Tavoitteena on rakentaa tasa-arvoisempaa työelämää, joka lisää sekä yhteiskunnallista että tekijöidensä hyvinvointia. Tutkimuksemme tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi, jotta työurat voisivat olla nykyistä pidempiä ja yhä useampi ihminen pääsisi kiinni työelämään niin kaupungeissa kuin maaseudulla. Tarkastelemme eri sukupuolten ja eri-ikäisten ihmisten työelämän ja uran kysymyksiä. Tutkimme perheen, työn ja muun elämän yhdistämistä, jotta läheisistä huolehtiminen ja palkkatyö olisi mahdollista yhdistää ilman uupumista ja työelämän ulkopuolelle jättäytymistä. Haluamme selvittää, mitä on tehtävissä sen eteen, että esimerkiksi sukupuoli, seksuaalisuus, etninen tausta tai ikä eivät estäisi yksilöä pääsemästä työelämässä niihin tavoitteisiin, joihin hänen osaamisensa antaisi mahdollisuudet. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus luovat hyvinvointia ja oikeudenmukaisuutta yksilöiden, organisaatioiden ja yhteiskunnan eri tasoilla.

Tässä blogissa kerromme jatkossa WeAll-hankkeen tutkimustuloksista sekä muista kuulumisista. Myös vierailevat kirjoittajat saavat äänensä kuuluviin, sillä yksi tutkimuksemme kulmakivistä on yhteistyö sidosryhmien ja kokemusasiantuntijoiden kanssa. WeAll-tutkimushanketta rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva Strategisen tutkimuksen neuvosto. Rahoitusmalli korostaa tiedon tuottajien ja hyödyntäjien yhteistyötä. Tehdään yhdessä parempi työelämä!

KIRJOITTAJAT

Tutkimusjohtaja Marjut Jyrkinen, tutkimuskoordinaattori Mira Karjalainen ja tutkijatohtori Tytti Steel työskentelevät WeAll-tutkimushankkeessa, jota rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva Strategisen tutkimuksen neuvosto.