Tutkimuksella kohti tasa-arvoista työelämää

Maahanmuuttajat maaseutukuntia elävöittämässä

11/11/2016

Väestön väheneminen ja ikääntyminen ovat tuttuja ongelmia monelle maaseutukunnalle. Kun työssäkäyvä väki vähenee, tarvitaan uusia maallemuuttajia, jotta palvelut ja yritysten toimintaedellytykset voitaisiin turvata. Maahanmuuttajat voivat osaltaan vastata näihin haasteisiin.

Maaseudun maahanmuuttajia on tarkasteltu Suomessa silti yllättävän vähän. Muutamia viimeaikaisia tutkimuksia on kuitenkin löydettävissä, kuten esimerkiksi Markku Mattilan ja Krister Björklundin (2013) tutkimus Pohjanmaalla sijaitsevan Närpiön kunnan maahanmuuttajien kotouttamismallista. Erityisen mielenkiintoisen Närpiöstä tekee se, että ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä (12 %) on lähes samaa luokkaa kuin pääkaupunkiseudun kunnissa.  Maaseutukunnaksi poikkeuksellisen korkeaa lukua selittää sekä toimiva maahanmuuttajien kotouttamismalli että paikallisten yritysten aito työvoiman tarve, mihin on vaikuttanut etenkin Närpiön asema Suomen kasvihuoneviljelyn keskuksena.

Närpiön kunnassa alettiin jo 1980-luvun lopulla vastaanottaa pakolaisia, mikä on auttanut hiomaan kotouttamisen käytäntöjä ja samalla luonut perustan työperäiselle maahanmuutolle. Närpiön kotouttamismalli rakentuu hyvän työpaikkatarjonnan, kunnan eri organisaatioiden ja hallinnonalojen toimivan keskinäisen yhteistyön sekä ennen kaikkea kantaväestön myönteisen suhtautumisen varaan. Avoimuuteen ja suvaitsevaisuuteen ulkomailta tulevia kohtaan ovat vaikuttaneet Mattilan ja Björklundin mukaan alueen asukkaiden kokemukset siirtolaisuudesta ja kuulumisesta kielelliseen vähemmistöön sekä vahva yrittäjyysperinne. Merkillepantavaa on myös se, että Närpiössä yritykset ovat pääosin pieniä, mikä edesauttaa henkilökohtaisen suhteen syntymistä työnantajan ja työntekijän välille. Tämä puolestaan johtaa luottamusta ja integraatiota edistävään ilmapiiriin: Perheenkaltaisessa työpaikassa maahanmuuttaja voi saada tarvittaessa tukea sekä työtovereiltaan että johdolta. Vastavuoroisesti työnantajalla on käytettävissään luotettavaa ja sitoutunutta työvoimaa.

Hyviä tuloksia maahanmuuttajien kotoutumisessa on saatu Närpiön ohella esimerkiksi Pirkanmaalla Punkalaitumen kunnassa, jossa on edistetty kotoutumista osallistamalla maahanmuuttajia paikalliseen yhdistystoimintaan sekä kunnan toimintoihin ja siten rakennettu kohtaamisia maahanmuuttajien ja paikallisväestön välille. Keskeistä on myös ollut maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksien edistäminen luomalla toimiva verkosto alueen työnantajien kanssa. Paikallisten yritysten näkökulmasta syntyneen verkoston olemassaolo on koettu ensiarvoisen tärkeäksi tueksi maahanmuuttajien työllistämisessä. Yhteistyö paikallisten yritysten kanssa onkin edistänyt sekä työharjoittelupaikkojen löytymistä että maahanmuuttajien työllistymistä yrityksiin.

Maahanmuuttajat voivat olla taloudellinen ja kulttuurinen piristysruiske monelle pienelle maaseutukunnalle. Erityisen tärkeää on kuitenkin paikallisyhteisöjen kyky ottaa maahanmuuttajat osaksi yhteisön jokapäiväistä elämää. Tämä korostuu erityisesti siellä, missä maahanmuuttajan tukena ei ole muita samaa etnistä ryhmää ja kulttuuria edustavia ihmisiä.

Kirjoittajat:

Timo Suutari, Tohtorikoulutettava, HTM

Merja Lähdesmäki, vanhempi tutkija, KTT

 

Luettavaa:

Mattila, Markku & Björklund, Krister (2013). Tomaatteja, teollisuutta ja monikulttuurisuutta: Närpiön malli maahanmuuttajien kotouttamisessa. Siirtolaisuusinstituutin Pohjanmaan aluekeskuksen tutkimuksia nro 5. Turku: Siirtolaisuusinstituutti.

http://www.siirtolaisuusinstituutti.fi/files/painetutpohjanmaan-aluekeskuksen-julkaisuja-ja-tutkimuksia/sipa-5-narpion-malli-siirtolaisuusinstituutti2013.pdf