Tutkimuksella kohti tasa-arvoista työelämää

Kotiutumiseen tarvitaan muutakin kuin työ

14/08/2018

Ruotsissa hiljattain julkaistu artikkelikokoelma Högutbildade migranter i Sverige käsittelee korkeasti koulutettujen ulkomaalaistaustaisten työelämänäkymiä ja kotiutumista. Kirjoittajat kiinnittävät huomiota siihen, että yleisissä keskusteluissa ”maahanmuuttajien” tärkeimpänä kotouttajana pidetään palkkatyötä, jonka kautta on mahdollisuus päästä kiinni itsenäiseen elämään uudessa kotimaassa. Pelkkä työ ei kuitenkaan riitä kotiutumiseen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

Pohjoismaissa lääkäripulaa helpottamaan on palkattu paljon ulkomaalaistaustaisia lääkäreitä, jotka saattavat kokea työpaikallaan syrjintää siinä missä vähemmän koulutettu ”vieras”. Epäluulo ulkomaisia, erityisesti Euroopan ulkopuolella suoritettuja, tutkintoja kohtaan on tuttua muualta muuttaneille lääkärin koulutuksen saaneille. Tulijalta saatetaan odottaa täydellistä kielitaitoa, eikä oma organisaatio välttämättä tarjoa minkäänlaista tukea kielellisten haasteiden selättämiseen.

Korkeasti koulutetut ulkomaalaistaustaiset nähdään yleensä parempia mahdollisuuksia etsivinä asiantuntijoina, jotka ovat muuttaneet vapaaehtoisesti. Silti myös turvapaikanhakijoissa on korkeasti koulutettuja, jotka jäävät usein näkymättömiin – mahdollisesti siksi, että he eivät vastaa kuvaa hädänalaisista pakolaisista. Ristiriita näkyy myös turvapaikanhakijoiden arkikokemuksissa. Tutkimusta varten haastatellut lääkärit kokivat suurta turhautumista, kun he joutuivat vastaanottokeskuksessa odottamaan passiivisina ja olemaan viranomaisten toimenpiteiden kohteena. Ajan myötä suorat kontaktit työpaikoille auttoivat heitä pääsemään koulutustaan vastaavaan työhön ja lyhentämään odotusaikaa.

Työpaikalla tulijaa odottavat kielellisten haasteiden lisäksi uudenlaiset kulttuuriset käytännöt, joista tärkeimmät liittyivät ruotsalaisen terveydenhuoltoalan työpaikkojen suhteellisen matalaan hierarkiaan. Kuuluisat ruotsalaiset kahvitauot ovat merkittävä osa työyhteisön toimintaa, vaikka niistä kieltäytyminen saattaa muualta tulleelle olla tehokkuuden merkki. ”Fika” on tie ruotsalaisen työkaverin sydämeen, sillä työn ulkopuolella kollegat eivät juurikaan vietä aikaa keskenään.

Korkeasti koulutetut tekevät usein paljon työtunteja ja työ läikkyy helposti vapaa-ajalle, joten uusien ystävien löytämiseen ei tahdo löytyä aikaa. Ulkomaalaistaustaiset lääkärit kokivat myös, että heidän pitää tehdä erityisen paljon töitä osoittaakseen, että olivat päteviä. Pohjoismaissa ihmisiin tutustuminen on haasteellista, kun kutsuja kollegojen kotiin ei satele, eivätkä naapuritkaan välttämättä edes vaihda kuulumisia. Kuitenkin yksikin hyvä ystävä voi lisätä kuulumisen ja kotiutumisen tunnetta uudessa kotimaassa.

Tytti Steel

Kirjoittaja toimii WeAll-hankkeessa tutkijana.

WeAll-hanke järjestää 1.10.2018 ratkaisuriihen, joka edistää korkeasti koulutettujen ulkomaalaistaustaisten naisten työllistymistä. Tilaisuus järjestetään Helsingin yliopiston Tiedekulmassa klo 13–17. Lisätietoja hankkeen verkkosivuilta elokuun aikana. Tapahtuma myös Facebookissa: https://www.facebook.com/events/279294175969447/

Lähde:

Maja Povrzanović Frykman & Magnus Öhlander (toim.) 2018: Högutbildade migranter i Sverige. Lund: Arkiv förlag.

Katso myös:

WeAll-hankkeen politiikkasuositus ulkomaalaistaustaisten naisten työllistymiseen liittyen:

Korkeasti koulutetut maahanmuuttajanaiset tarvitsevat yksilöllisempiä työvoimapalveluita