Tutkimuksella kohti tasa-arvoista työelämää
WeAll-tutkimushanke

Yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kestävä tulevaisuuden työelämä

Tutkijablogi

Ratkaisuja tieteestä 2019

Ystävänpäivänä 14.2. joukko WeAll-tutkijoita osallistui Suomen Akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) järjestämään Ratkaisuja tieteestä –tapahtumaan Finlandia-talossa. Vuosittaisen tapahtuman konseptia oli uudistettu ja tutkijamme osallistuivat keskustelusessioihin, joissa hyödynnettiin painotuoreita ratkaisukortteja. Kortit esittelevät tutkimuspohjaisia ratkaisuja erilaisiin ongelmiin ja haasteisiin, teemoina esimerkiksi osallistuva kansalaisuus sekä hyvinvointi ja perusturva. Löydät korttipakan sähköisessä muodossa osoitteesta: https://www.aka.fi/fi/strategisen-tutkimuksen-rahoitus2/materiaalit-ja-tilastot/ratkaisukortit/ Julkaisemme blogitekstinä tutkijatohtori Tytti Steelin puheenvuoron liittyen korttiin 8, jossa aiheena on, millaisin palveluin ja toimenpitein eri tilanteissa olevien maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työllistymistä voisi nopeuttaa. ”Tutkimuksemme perusteella keskeistä on, että työnhakija kohdataan ennen muuta osaajana, eikä maahanmuuttajana tai ulkomaalaisena. Ratkaisu on siis ilmainen ja sovellettavissa heti. Helpoilta ja nopeilta tuntuvat ratkaisut, kuten kaikkien naisten ohjaaminen hoitoalan matalapalkkaisimpiin töihin ei ole paras tapa toimia, koska tällöin korkeasti koulutettujen osaamista menee hukkaan. Tutkimuksessamme näimme, että korkeasti koulutettuja ulkomaalaistaustaisia naisia ohjattiin matalan koulutuksen työpaikkoihin sekä TE-toimistoissa että järjestön tuottamissa työllistämistä edistävissä palveluissa. Moniperustaisen syrjinnän ymmärtäminen on tärkeää, jotta siihen voidaan puuttua: esimerkiksi ikä, sukupuoli ja ulkomaalaistaustaisuus yhdessä voivat tuoda erityistä haastetta työllistymiseen. Jo se, että syrjinnän olemassolo tunnustetaan, voi olla työnhakijalle merkittävä voimaannuttava kokemus. Aihepiiristä puhuttaessa kielitaito nousee aina keskeiseen asemaan. Jatkuva kielitaidon mahdollisten puutteiden korostaminen vaikuttaa kuitenkin negatiivisesti työnhakijan käsitykseen itsestä. Virheiden osoittamisen sijaan meidän olisi syytä kannustaa jokaista, joka haluaa oppia suomea tai muita kieliämme. Kannattaa miettiä, milloin voi päästää irti täydellisen kielitaidon vaatimuksista. Kilpailu työpaikoista on kovaa. Itsevarmuutta ja aktiivisuutta tarvitaan työpaikan saamiseen. Väitän että työnhaussa pessimisti pettyy aina, joten työnhakijan positiivista asennetta todella kannattaa tukea. Työnhakijan yksilöllisen kohtaamisen tulisi olla itsestäänselvyys ja koskea kaikkia työnhakijoita taustasta riippumatta.”  

Sidosryhmäblogi

Puhe tuottavuudesta ylläpitää naisvaltaisten alojen aliarvostusta

Suomessa naisvaltaisilla aloilla on keskimäärin matalammat palkat kuin miesvaltaisilla aloilla. Keskustelua sukupuolten tasa-arvosta työmarkkinoilla käydään monesti tuottavuuden näkökulmasta ja usein ollaan haluttomia vertailemaan eri alojen palkkoja keskenään. Vertailu eri alojen kesken toisi esiin naisvaltaisten alojen aliarvostuksen ja avaisi mahdollisuuden pohtia syitä matalammalle palkkaukselle. Suomessa maksetaan suunnilleen sama palkka samasta työstä, joten monen mielestä sukupuolten tasa-arvo on saavutettu. Kuitenkin kokoaikaisessa työssä olevien naisten keskiansio on 83 prosenttia miesten ansiosta. Eroa selitetään yleisesti työmarkkinoiden eriytymisellä: Suomessa on poikkeuksellisen vahva jako nais- ja miesvaltaisiin aloihin. Naisvaltaiset alat sijoittuvat heikommin palkatuille julkisen sektorin sosiaali-, terveys- ja koulutusaloille, kun taas miesvaltaisia ovat tyypillisesti yksityisen sektorin teollisuuden alat. Lisäksi palkkakeskustelussa nostetaan usein esiin, että miehet tekevät enemmän ylitöitä, työuran aikana miehille ehtii kertyä enemmän työkokemusta ja miehiä on enemmän esimiestehtävissä. Toisesta näkökulmasta katsottuna syynä on se, että naiset tekevät enemmän kotitöitä ja kantavat suuremman vastuun lasten hoidosta. Segregaatiolla ja työaikojen eroilla on helppo kuitata sukupuolten välinen palkkaero, ja usein suomalainen keskustelu tyssääkin tähän. Jos eri alojen palkkoja päädytään vertailemaan, löytyy selitys naisvaltaisten alojen pienemmille palkoille monesti “talouden ehdoista” ja markkinalogiikasta: naiset tekevät töitä aloilla, jotka eivät tuota voittoa. Naisten ansioiden nostamiseen tarjotaankin ratkaisuksi naisten ohjaamista yksityiselle sektorille ja paremmin tienaavien ammattien pariin. Tällöin jää huomiotta näennäisesti neutraalin talouspuheen ideologiset ja normatiiviset lataumat. Keskustelun kohdistaminen tuottavuuteen vie huomion pois oleellisista kysymyksistä, kuten miksi saman verran koulutusta vaativista, yhtä lailla haastavista tehtävistä maksetaan niin eri suuruinen korvaus. Tätä kysymystä voi helposti konkretisoida kunta-alalla: miksi sukupuolten väliset palkkaerot ovat todellisuutta kunnissa, vaikka ne eivät toimi osakeyhtiön logiikalla? Mihin perustuvat erot eri alojen palkkojen välillä kunta-alalla? Kunta-alan palkkausta tutkineet Paula Koskinen Sandberg, Maria Törnroos ja Roosa Kohvakka puhuvatkin institutionaalisesta aliarvostuksesta. Käsitteellä viitataan historiallisesti muotoutuneisiin rakenteisiin, kuten työehtosopimuksiin, jotka ovat osaltaan peittämässä näkymättömiin sukupuolten epätasa-arvoa työmarkkinoilla. Aikoinaan vallinneet oletukset naisille ja miehille sopivista palkoista on leivottu työehtosopimuksiin, eikä rakenteellisia muutoksia palkkauksen tasa-arvon lisäämiseksi ole tehty. Suomessa maksetaan sama palkka samasta työstä, mutta ei välttämättä samanarvoisesta työstä. Naisvaltaisten alojen aliarvostusta voidaan lähteä purkamaan vain rakenteellisilla uudistuksilla, mutta samalla on tärkeä haastaa valtavirtataloustieteen tuottavuuspuhetta. On kyseenalaistettava diskurssi, joka tuottaa jaon voittoa tuottavien yksityisen sektorin ja tuottamattoman julkisen sektorin välillä, vaikka julkisesti tuotetut palvelut ja infrastruktuuri ovat edellytyksiä yksityisten alojen toiminnalle. Institutionaalisen aliarvostuksen näkyväksi tekeminen antaa työkaluja epätasa-arvoon puuttumiseen.   Blogi on kirjoitettu osana WeAll-hankkeen Helsingin yliopistossa järjestämää Työelämän tasa-arvo ja yhdenvertaisuus-kurssia. Eeva Toivanen on historian maisteriopiskelija (Helsingin yliopisto), jonka tutkimukselliset kiinnostuksen kohteet ovat  sukupuolten tasa-arvon ja naisten oikeuksien historiassa. Anna-Mili Tölkkö on kasvatustieteiden maisteri ja opiskelee sukupuolentutkimuksen maisteriohjelmassa Helsingin yliopistossa. Työelämän tasa-arvon kysymysten lisäksi hän on kiinnostunut sosiaalisista liikkeistä ja koulutuspolitiikasta.   Lähteet: Austen, Siobhan, Jefferson, Therese & Preston, Anne (2013) Contrasting economic analyses of equal remuneration: The Social and Community Services (SACS) case. Journal of Industrial Relations 55:1, 60–79. Grimshaw, Damian & Rubery, Jill (2007) Undervaluing women’s work. Working paper series no. 53. Manchester: European Work and Employment Research Centre, University of Manchester. Koskinen Sandberg, Paula, Törnroos, Maria & Kohvakka, Roosa (2017) The Institutionalised Undervaluation of Women’s Work: The Case of Local Government Sector Collective Agreements. Work, Employment and Society 32:4, 707–725.  

WeAll-hankkeessa tutkimme, millaiset tekijät tukevat ja rajoittavat erilaisten ihmisten mahdollisuuksia työelämässä. Väestörakenteen muutokset, alueelliset erot, työn ja yksityiselämän yhdistäminen sekä organisaatioiden ja johtamisen käytännöt vaikuttavat näihin mahdollisuuksiin. Tarkastelemme työelämää iän, sukupuolen, sosiaalisen aseman, etnisyyden, seksuaalisen suuntautumisen ja asuinpaikan näkökulmista. Tuotamme tutkimustietoa työelämän tasa-arvoa ja hyvinvointia koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon vuoropuhelussa sidosryhmien ja kokemusasiantuntijoiden kanssa.

Ajankohtaista

Ratkaisuja tieteestä 14.2.2019 – WeAll mukana

Suuren suosion saavuttanut Ratkaisuja tieteestä -tilaisuus järjestetään 14.2.2019. Tilaisuus tuo yhteen päätöksentekijöitä, tutkijoita ja yhteiskunnallisia vaikuttajia keskustelemaan näkökulmista ja ratkaisuista suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin.

Strategisen tutkimuksen vuosittainen päätapahtuma järjestetään vuonna 2019 uudella nimellä, joka korostaa strategisen tutkimuksen ratkaisuhakuisuutta ja ilmiölähtöisyyttä.

Aika: 14.2.2019 klo 8.30-16.00
Paikka: Finlandia-talo (Veranda 1-4 ja Lounge), Mannerheimintie 13e, Helsinki

WeAll on mukana tapahtumassa Ratkaisukahveilla keskustelemassa mm. hyvinvoinnista ja osallisuudesta työelämässä. Tarkempi ohjelma.

Korttipakka-sessio: WeAllin julkaisuja teemoittain

Esimerkkejä WeAll-tutkijoiden julkaisuista; monet rinnakkaistallennettuina (open access) tutkijoiden omilla sivuilla.

 

Hyvinvointi ja perusturva-pakka, kortti numero 10:

Työssäkäyvien ylikuormittumisen ehkäiseminen edellyttää henkilöstöjohtamisen osaamisen ja laajemmin eettisen johtamisen ja käytäntöjen kehittämistä. Näin voidaan lieventää työelämän segregaatiota ja työn jakautumista epätasaisesti sekä vahvistaa työn ja muun elämän yhteensovittamista, jotta työ ei valuisi vapaa-aikaan, viikonloppuihin ja lomiin. (WeAll)

Hearn, Jeff, Jyrkinen, Marjut, Karjalainen, Mira, Niemistö, Charlotta and Piekkari, Rebecca (2016) ‘Top Knowledge Professional and Management Men in Transnational Companies: National, transnational and Work-family Intersections within ‘Gender-neutral’ Contexts’. In H. Peterson (ed.) Gender in Transnational Knowledge Companies, Berlin: Springer, pp. 99-118.

Heikkinen, Suvi, Kangas, Emilia and Lämsä, Anna-Maija (2019) ‘Responsible human resource management in practice: Towards a family-friendly workplace’. In: Dey A. K. and Lehtimäki, H. (edd.) Responsible Humane Strategies for Gender Equality, Empowerment and Leadership. Bloombury India.

Heikkinen, Suvi and Lämsä, Anna-Maija (2017) ‘Narratives of spousal support for the careers of men in managerial posts’, Gender, Work and Organization, 24 (2), pp. 171-193.
Kangas, Emilia, Lämsä, Anna-Maija and Heikkinen, Suvi (2017) ‘Father managers (un)doing traditional masculinity’. In Anna Pilinska (ed.) Fatherhood in Contemporary Discourse – Focus on Fathers. Oxford: Cambridge Scholars Publishing, pp. 17-30.

Karjalainen, Mira, Niemistö, Charlotta and Hearn, Jeff (2016) ‘Tietotyöalan voittajan tyyli’. In J. Parviainen, T. Kinnunen and I. Kortelainen (eds.) Ruumiillisuus ja työelämä: Työruumis jälkiteollisessa taloudessa. Tampere: Vastapaino, pp. 165-181.

Lämsä, Anna-Maija, Heikkinen, Suvi, Smith, Mark and Tornikoski, Christelle (2017) ‘The expatriate’s family as a stakeholder of the firm: A responsibility viewpoint’, The International Journal of Human Resource Management, 28 (20), pp. 2916-2935.

McKie, Linda and Jyrkinen, Marjut (2018) ‘Early to Mid-Career Women Managers: Experiences of Gendered Age, Care and Work’, in A. Broadbridge and S. Fielden Research Handbook of Diversity on Careers.  Cheltenham: Edward Elgar, pp. 44-59.

Mäkelä, Liisa, Lämsä, Anna-Maija, Heikkinen, Suvi and Tanskanen, Jussi (2017) ‘Work-to-personal-life conflict among dual and single-career expatriates – is it different for men and women?’, Journal of Global Mobility, 5(3), pp. 304-316.

Nie, Dan, Lämsä, Anna-Maija and Pucetaite, Raminta (2018) ‘Effects of Responsible Human Resource Management Practices on Female Employees’ Turnover Intentions’, Business Ethics: A European Review 27 (1), pp. 29-41.

Niemistö, Charlotta., Karjalainen, Mira and Hearn, Jeff (2017) ’”Pakko painaa pitkää päivää”: työn ja muun elämän väliset hämärtyvät rajat tietotyössä’. In M. Helander, S. Saksela-Bergholm and I. Levä (eds.) Työn ajalliset ulottuvuudet, Into: Helsinki, pp. 147-170

Been, W., van der Lippe, T., den Dulk, L., Guerreiro, M., Kanjuo-Mrčela, A. and Niemistö, C. (2017) ‘Top managers’ support for work-life arrangements in five European countries’. Social Science Research, 65, pp. 60–74.

 

Hyvinvointi ja perusturva-pakka, kortti numero 10:

Esimerkkejä WeAll-tutkijoiden julkaisuista; monet rinnakkaistallennettuina (open access) tutkijoiden omilla sivuilla.

Eriarvoisuuksista puhuttaessa ja ratkaisujen etsittäessä on huomioitava tulojen, koulutuksen ja sukupuolen lisäksi myös etninen tausta, ikä, seksuaalinen suuntautuneisuus ja alueelliset tekijät. Esimerkiksi ulkomaalaistaustaisia työllistettäessä pitää huomioida yksilölliset erot: esim. korkeasti koulutettu maahanmuuttajanainen tarvitsee erilaisia työllistämispalveluja kuin lukutaidoton maahanmuuttajanainen. (WeAll)

Jyrkinen, Marjut. Niemistö, Charlotta and Hearn, Jeff. (2017) ‘Time, Care and Career: Women top managers in the intersections of age, gender, and work/family’. In A. Mills, J. Helms Mills and I. Aaltio (eds.) Ageing, Organizations and Management:  Constructive discourses and critical perspectives; contract with Palgrave, pp. 229-251.

Kjaran, Jón Ingvar & Lehtonen, Jukka (2017) ‘Windows of opportunities: Nordic perspectives on sexual diversity in education’, International Journal of Inclusive Education, DOI: 10.1080/13603116.2017.1414319

Lehtonen, Jukka (2018) ‘Ei-heteroseksuaalisten poikien ja transnuorten kokemukset ja valinnat koulutuksessa’. Teoksessa Kivijärvi, Antti, Huuki, Tuija & Lunabba, Harry (toim.) Poikatutkimus. Tampere: Vastapaino, pp. 121-145.

Lehtonen, Jukka (2016) ‘Experiences of Non-Heterosexual and Trans Youth on Career Choice and in the Workplace’. In Köllen, Thomas (ed.) Sexual Orientation and Transgender Issues in Organizations: Global Perspectives on LGBT Workforce Diversity. Springer, pp. 289-306.

Lehtonen, Jukka, Hyvönen, Henri, Heikkinen, Suvi, Jyrkinen, Marjut, Kangas, Emilia, Lähdesmäki, Merja, Niemistö, Charlotta & Suutari, Timo (2017) Työelämän ja koulutuksen tasa-arvokysymykset mediassa. WeAll-hankkeen raportti. Hanken School of Economics working papers 564. Helsinki: Hanken School of Economics.  https://helda.helsinki.fi/dhanken/handle/123456789/167924

McKie, Linda and Jyrkinen, Marjut (2018) ‘Early to Mid-Career Women Managers: Experiences of Gendered Age, Care and Work’, in A. Broadbridge and S. Fielden (eds): Research Handbook of Diversity on Careers.  Cheltenham: Edward Elgar, pp. 44-59.

Niemistö, Charlotta, Hearn, Jeff and Jyrkinen, Marjut (2016) ‘Age and generations in everyday organisational life: Neglected intersections in studying organisations’. International Journal of Work Innovation, 1(4), pp. 353-374.

Tuori, Annamari (2017). Näkymättömiä hiljaisuuksia: epätasa-arvo ja siitä vaikeneminen organisaatiossa. Yritysetiikka 9(1), pp. 6-15.

 

Osallisuus-pakka, kortti numero: 8 Maahanmuuttajien työllistymisen tukeminen edellyttää heille räätälöityjä toimenpiteitä

 Esimerkkejä WeAll-tutkijoiden julkaisuista; monet rinnakkaistallennettuina (open access) tutkijoiden omilla sivuilla.

Keskeistä on osaaminen, ei maahanmuuttajastatus (WeAll)

Hearn, J., Shefer, T., Ratele, K. and Boonzaier, F (2019). ‘Engaging youth in activist research and pedagogical praxis: Transnational, intersectional and everyday’, in T. Shefer, J. Hearn, K. Ratele and F. Boonzaier (eds.)  Engaging Youth in Activist Research and Pedagogical Praxis: Transnational and Intersectional Perspectives on Gender, Sex, and Race, New York: Routledge, pp. 1-22.

Hearn, J., Vasquez del Aguila, E. and M. Hughson, M. (2019) (eds.) Unsustainable Institutions of Men: Transnational Dispersed Centres, Gender Power, Contradictions, London, Routledge.

Nie, Dan and Lämsä, Anna-Maija (2018) ’Chinese immigrants’ occupational well-being in Finland: The role of paternalistic leadership’. Leadership and Organization Development Journal 39 (3), pp. 340-352.

Shefer, T., Hearn, J., Ratele, K. and Boonzaier, F. (2019) (eds). Engaging Youth in Activist Research and Pedagogical Praxis: Transnational and Intersectional Perspectives on Gender, Sex, and Race, New York: Routledge.

Steel, Tytti and Jyrkinen, Marjut (2017) ‘Combined Capabilities and the Future Working Life of Immigrant Women in Finland’ ,Research on Finnish Society, 10(1), pp. 35-42, available at: http://www.finnresearch.fi/4_RFS_2017_Steel_Jyrkinen.pdf

Steel, Tytti & Tuori, Annamari (2016) ’“Olenko minä niin eksoottinen?” Pakolaistaustaisten naisten työelämään liittyvä identiteettityö’. Elore 2/2016. http://www.elore.fi/olenko-mina-niin-eksoottinen-pakolaistaustaisten-naisten-tyoelamaan-liittyva-identiteettityo/

Suutari, Timo, Lämsä Anna-Maija, Lähdesmäki Merja & Mattila Markku (2016) Maahanmuuttajat työvoimana maaseudun yrityksissä. Yrityksen yhteiskuntavastuun näkökulma. Helsingin yliopisto: Ruralia-instituutti. 

WeAll-tutkija Suvi Heikkinen peräänkuuluttaa myös positiivisista asioista puhumista, YLE 25.1.2019

YLE: Perheen ja työn yhdistäminen näyttäytyy kaaoksena – tutkija peräänkuuluttaa myös positiivisista asioista puhumista, 25.1.2019

Tutkija toivoo, että organisaatioissa otettaisiin paremmin huomioon työ- ja perhe-elämän yhdistäminen. Myös vanhemmuuden positiivisista puolista pitäisi puhua enemmän.

Vastuullista työelämää tutkineen Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Suvi Heikkisen mukaan työelämän vaatimukset ovat kasvaneet, mutta niin ovat myös vanhempien omat vaatimukset arjesta. Vaikka yhteiskunta tukee lapsiperheitä, vanhemmat asettavat itselleen paljon tavoitteita.

Kestävä työelämä ja muuttuvat rajat -seminaari 27.3.2019

Akava, WeAll-hanke ja GODESS-instituutti järjestävät yhteiseminaarin ”Kestävä työelämä ja muuttuvat rajat”. Seminaari järjestetään 27.3.2019 klo 13.30-17.00 Hankenilla Helsingissä (Arkadiankatu 22).

Seminaarissa syvennytään työelämän muutoksen vaikutuksiin erityisesti nuorten työhyvinvoinnille sekä jaksamiselle, ja muun muassa esitellään uusimpia WeAll-hankkeen tutkimustuloksia liittyen työuupumukseen, yritysten mindfulness-ohjelmiin ja asiantuntijatyötä tekevien naisten puheeseen työstä ja perheestä. Seminaarin kieli on englanti.


Tarkka ohjelma ja Ilmoittautuminen
.