Tutkimuksella kohti tasa-arvoista työelämää
WeAll-tutkimushanke

Yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kestävä tulevaisuuden työelämä

Tutkijablogi

Monimuotoisuus rikastuttaa työelämää

Monimuotoiset työyhteisöt koostuvat ihmisistä, jotka eroavat toisistaan esimerkiksi sukupuolen, iän, etnisen taustan, seksuaalisen suuntautumisen tai uskonnon osalta. Monimuotoisuutta luonnehtii se, että ihmisten väliset erot ovat risteäviä, jolloin yksittäinen henkilö ei pelkisty vain yhteen tiettyyn sosiaaliseen kategoriaan tai identiteettiin, vaan hän voi olla samanaikaisesti esimerkiksi nuori, maahanmuuttajataustainen ja nainen. Monimuotoisuutta työelämässä voi tarkastella näkökulmasta, jossa huomio kiinnitetään erityisesti vähemmistöryhmiin kuuluviin työntekijöihin ja siihen, millainen heidän asemansa on työyhteisössä tai laajemmin työmarkkinoilla. Monimuotoisuuden voi ymmärtää myös siten, että periaatteessa kaikki työyhteisöt ovat monimuotoisia. Tällöin ilmiöön voidaan viitata kognitiivisen tai kulttuurisen diversiteetin käsitteillä, millä tarkoitetaan ajattelu- ja toimintatapojen eroavuutta ihmisten ja ihmisryhmien kesken. Diversiteetti toteutuu, kun organisaatiossa on erilaisia taustoja, kokemuksia ja ajattelutapoja edustavia ihmisiä. Monimuotoinen henkilöstö, jolla kuitenkin on riittävässä määrin jaettu ymmärrys työn tavoitteista ja päämääristä, voi synnyttää uusia ideoita ja innovaatioita herkemmin kuin sellainen, jossa kaikki ovat taustoiltaan ja osaamiseltaan keskenään mahdollisimman samankaltaisia. Monimuotoisuudesta seuraa myös joustavuutta, kun heterogeeninen henkilöstö tarjoaa organisaatiolle laajan liittymäpinnan erilaisiin sosiaalisiin verkostoihin. Monimuotoisuus on oleellinen osa organisaatioiden toiminta- ja uusiutumiskykyä. Organisaatioiden moninaisuutta lisää erityisesti yritysten muuttuminen entistä globaaleimmiksi sekä ihmisten lisääntyvä liikkuvuus.  Monimuotoisuutta voidaan tietoisesti vahvistaa rekrytoimalla uusia ihmisiä. Esimerkiksi väestön vähenemisen ja ikääntymisen myötä maahanmuutto nähdään monien yritysten työvoimatarjonnan ja uudistumisen näkökulmasta keskeisenä voimavarana. Maahanmuuttajien tuoma moninaisuus asettaa kuitenkin monen yrityksen johdon uudenlaisten kysymysten eteen. Monimuotoisuuden johtamisen haasteena on, miten erilaisista ihmisistä koostuvia organisaatioita ja tiimejä voidaan johtaa siten, että heterogeeninen työntekijäjoukko toimii yhteisten päämäärien eteen. Kun ihmiset eivät ajattele ja toimi yhdenmukaisesti, korostuvat käytännöt, joilla monimuotoista työyhteisöä johdetaan. Johtamisen onnistumisen kannalta keskeistä on se, miten hyvin työyhteisöissä kyetään huomioimaan työntekijöiden erilaisuus sekä saamaan ihmisten erilainen osaamispääoma käyttöön. Yrityksen kilpailuedun, uudistumiskyvyn ja ihmisten tasa-arvoisen kohtelun yhteensovittaminen onkin hyvän johtamisen haaste.   WeAll-tutkijat Timo Suutari & Merja Lähdesmäki

Sidosryhmäblogi

Varovaista suvaitsemista ja hienovaraista välinpitämättömyyttä – upseerien asenteet seksuaalivähemmistöjä kohtaan

Suomen puolustusvoimia, kuten asevoimia yleensäkin, pidetään useimmiten heteronormatiivisena instituutiona. Monet ei-heteroseksuaalit henkilöt kokevat asevoimat ahdistavana. He ajattelevat Puolustusvoimien asenneilmapiirin olevan kielteinen seksuaalivähemmistöjä kohtaan ja saattavat kokea, etteivät he sopisi sotilaalta edellytettävään miesrooliin. Tämä voi olla yksi syy siihen, miksi ei-heteroseksuaaliset miehet ovat keskimäärin muita miehiä haluttomampia suorittamaan asevelvollisuuden tai toimimaan Puolustusvoimien työyhteisössä (Lehtonen 2015; Lindqvist 2016). Tutkimuksia kielteisten asenteiden todellisuudesta ja siitä, mistä nämä oletetut negatiiviset asenteet asevoimissa johtuvat, on kuitenkin tehty suhteellisen vähän. Maanpuolustuskorkeakoulussa toteuttamassani pro gradu -tutkimuksessa tutkin upseerien seksuaalivähemmistöjä koskevia asenteita ja kartoitin niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä. Tutkimukseni tarkoituksena oli avata seksuaalivähemmistöihin suhtautumiseen liittyvää pohdintaa erityisesti Puolustusvoimissa sotilassosiologian tutkimuksessa. Tutkimuksen kautta pyrin myös herättämään keskustelua, jota voidaan mahdollisesti hyödyntää Puolustusvoimien tulevaisuuden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelussa. Tutkimuksen kyselyn toteuttamisvaihe oli laaja ja sen kommentoinnissa hyödynnettiin muun muassa WeAll-hankkeen tutkija Jukka Lehtosen ammattitaitoa. Kyselyyn vastasi noin 40 prosenttia Suomen upseeristosta eli yli 1300 henkilöä. Puolustusvoimien yleinen asenneilmapiiri seksuaalivähemmistöjä kohtaan näyttäytyi käytännön tasolla hyvin myönteisenä, sillä syrjintää ja epätasa-arvoista kohtelua pidettiin hyvin harvinaisena. Todellisia asenteita ei välttämättä voida kuitenkaan päätellä pelkästään sen perusteella mitä nähdään ja kuullaan. Tulosten syvällisempi tarkastelu osoittikin, että Puolustusvoimien asennekulttuuri seksuaalivähemmistöjä kohtaan on melko varautunutta ja keskustelua seksuaalivähemmistöistä kartetaan. Asenteisiin vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi upseerien sukupuoli, ikä, kotipaikkakunta, puolustushaara, sotilasarvo ja alaisten määrä. Myös Puolustusvoimien yhdenvertaisuussuunnittelun jalkauttaminen on merkittävässä roolissa asenteiden muovautumisessa, ja tässä havaittiinkin paikoittain puutteita. Lähes puolet vastaajista näki, että seksuaalivähemmistöön kuuluminen on tabu Puolustusvoimissa. Syynä tähän voi olla suhtautumisen vaikeus, sillä seksuaalinen suuntautuminen nähdään usein henkilökohtaisena ja yksityisenä asiana, jolloin sen käsittelyyn liitetään kiusallisia tunteita ja keskustelua siitä vältetään. Upseeristolla on vahva arvomaailma, johon jokainen pyritään sitouttamaan. Kaikki upseerit eivät kuitenkaan koe, että nykyiset Puolustusvoimien arvot vastaisivat heidän omia arvojaan tai nyky-yhteiskuntaa. Useimmat kokevat, että Puolustusvoimissa vallitsevat ennakkoluulot seksuaalivähemmistöjä kohtaan ovat sidoksissa organisaatioon eikä yksilöihin. Voikin olla, että Puolustusvoimat organisaationa on arvomaailman päivittymisen kynnyksellä. Puolustusvoimissa toimintaa ohjailevat arvojen lisäksi lukuisat lait ja normit, joten myös tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta säädellään hallinnollisin keinoin. Tulevaisuudessa yhdenvertaisuuden kehittämisessä tulisi kenties korostaa aikaisempaa enemmän ennaltaehkäisyä ja epäoikeudenmukaisuuksiin johtaneiden syiden purkamista asenteisiin vaikuttamisen keinoin – seurauksien hallinnan sijaan. Tiivistettynä voitaisiin tutkimustulosten perusteella todeta, että Suomen puolustusvoimien asenneilmapiiri näyttäytyy varovaisena suvaitsemisena ja hienovaraisena välinpitämättömyytenä, mutta ei ehkä kuitenkaan varsinaisena hyväksymisenä. Yliluutnantti Jenni Saalimo, Sotatieteiden maisteri   Lisäluettavaa: Lehtonen, Jukka (2015) Going in `the men’s school´? Non-heterosexual and transgender youth choosing military service in Finland. NORMA: The International Journal for Masculinity Studies, 10(2), 117–135. Lindqvist, Minna (2016) ”Heteroseksuaalisen maskuliinisuuden tyyssija” – homo- ja bi-miesten kokemuksia varusmiespalveluksesta. Pro gradu –tutkimus. Sosiaalitieteiden laitos, Helsingin yliopisto. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/163866/Lindqvist_Sosiologia.pdf?sequence=2 Saalimo, Jenni (2017) Puolustusvoimien upseerien asenteet seksuaalivähemmistöjä kohtaan. Pro gradu -tutkimus. Maanpuolustuskorkeakoulu. http://www.doria.fi/handle/10024/143596

WeAll-hankkeessa tutkimme, millaiset tekijät tukevat ja rajoittavat erilaisten ihmisten mahdollisuuksia työelämässä. Väestörakenteen muutokset, alueelliset erot, työn ja yksityiselämän yhdistäminen sekä organisaatioiden ja johtamisen käytännöt vaikuttavat näihin mahdollisuuksiin. Tarkastelemme työelämää iän, sukupuolen, sosiaalisen aseman, etnisyyden, seksuaalisen suuntautumisen ja asuinpaikan näkökulmista. Tuotamme tutkimustietoa työelämän tasa-arvoa ja hyvinvointia koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon vuoropuhelussa sidosryhmien ja kokemusasiantuntijoiden kanssa.

Ajankohtaista

WeAll uutisissa: Yh­teis­kun­nal­li­nen vuo­ro­vai­ku­tus on työ­elä­mä­tut­ki­muk­sen läh­tö­koh­ta

Suomen Akatemian strategisen rahoituksen saaneessa WeAll-hankkeessa yhteiskunnallinen vuorovaikutus otetaan vakavasti. Tutkijat sanovat sille lähtökohtaisesti aina kyllä. Yhteistyökumppaneiden tarpeet ja toiveet muokkaavat myös tutkimuksen aiheita.

WeAll-hankkeessa tutkitaan erilaisten ihmisten mahdollisuuksia työelämässä. Työelämää tarkastellaan muun muassa iän, sukupuolen, sosiaalisen aseman, etnisyyden, seksuaalisen suuntautumisen ja asuinpaikan näkökulmista.

WeAll-hanke sai Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen rahoituksen ensimmäisellä hakukierroksella vuonna 2015, ja on ollut toistaiseksi ainoa Helsingin yliopiston koordinoima hanke. Ensi vuonna Helsingin yliopistossa aloittaa kolme uutta strategisen rahoituksen hanketta.

– Tieteellisesti korkeatasoinen tutkimus ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus ovat hankkeessamme yhtä tärkeitä. Teemme yhteiskunnallista vuorovaikutusta uudella tavalla, tiiviissä yhteistyössä yhteistyökumppanien ja sidosryhmien kanssa, kertoo WeAll-hankkeen johtaja, apulaisprofessori Marjut Jyrkinen.

Yh­teis­työ­kump­pa­nei­ta  kuun­nel­laan

– Kuuntelemme yhteistyökumppaneita tarkasti, ja olemme avoimia sieltä tuleville ideoille, sanoo hankkeen tutkimuskoordinaattori, filosofian tohtori Mira Karjalainen.

“Tieteellisesti korkeatasoinen tutkimus ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus ovat hankkeessamme yhtä tärkeitä.”

Lue koko juttu: HY Uutiset

Father Managers at Work and Home – Uusi isäjohtajuutta käsittelevä piirrosvideo julkaistu nyt myös englanniksi

As a part of WeAllFinland Consortium,  a research group in the Jyväskylä University School of Business and Economics carried out a study on male managers’ attitudes to the integration of work and family life. Managers are an important group in this respect because they serve as role models in the workplace and influence the kind of values and practices that shape the work-family relationship. The men in our study both relied on the traditional idea of the relationship between fatherhood and work, and constructed new possibilities.

Watch the video.

RIKASTUTTAVA MONIMUOTOISUUS TYÖELÄMÄSSÄ – Weall-seminaari 16.11. Seinäjoella

16.11.2017, klo 12.15-16.00 Seinäjoki, Framin auditorio (Os. Kampusranta 9, B-osa)

Seminaarissa tarkastellaan, mitä monimuotoisuus tarkoittaa työelämässä ja miten sitä voi johtaa. Erityisenä näkökulmana on ulkomaalaistaustaisten pääsy työelämään ja eri kansallisuuksista koostuvat työyhteisöt. Seminaari on suunnattu kaikille työelämäkysymyksistä kiinnostuneille sekä erityisesti yritysten ja muiden organisaatioiden johdolle, henkilöstö- hallinnosta vastaaville ja elinkeinojen kehittäjille. Tervetuloa!

OHJELMA

12.15 Avaussanat Seminaarin puheenjohtaja, professori Sami Kurki, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

12.20 Kohti yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kestävää tulevaisuuden työelämää – WeAll-tutkimushankkeen esittely Tutkimusjohtaja Marjut Jyrkinen, Helsingin yliopisto

12.30 Monimuotoinen työyhteisö on tehokkaampi ja parempi, vai onko? Erilaisuus, työ ja johtamisen merkitys Toimitusjohtaja Jonna Louvrier, Includia Leadership

13.15 WeAll-hankkeen tutkimustulosten esittelyä

Mentoroinnin mahdollisuudet kotouttamisessa ja ulkomaalaistaustaisten työllistymisessä Postdoc-tutkija Tytti Steel, Helsingin yliopisto

Arvot ulkomaalaistaustaisen henkilön rekrytointia ohjaamassa Professori Anna-Maija Lämsä, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu ja Erikoistutkija Markku Mattila, Siirtolaisuusinstituutti, Seinäjoki

Maahanmuuttajat työvoimana maaseudun yrityksissä Vanhempi tutkija Merja Lähdesmäki ja projektipäällikkö Timo Suutari, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

14.15 Kahvitauko

14.45 Monimuotoisuuden monet kasvot – havaintoja, kokemuksia ja oppimista Toimitusjohtaja Lasse Happonen, Betset Oy, Kyyjärvi

15.15 Kokemuksia kuntien ja yritysten yhteistyöstä maahanmuuttajien kotouttamisessa ja työllistymisessä Projektipäällikkö Maarit Tiittanen, Kotona Karkussa -hanke

15.50 Päätössanat  Seminaarin puheenjohtaja, professori Sami Kurki

Seminaari on maksuton. Tarjoilujen vuoksi pyydämme ilmoittautumisia 13.11.2017 mennessä sähköpostiosoitteeseen timo.m.suutari@helsinki.fi

Johtajaisät kotona ja työpaikoilla – Uusi piirrosvideo julkaistu Weall-tutkimuksesta

 

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tutkittiin miesten työn ja perhe-elämän yhdistämistä johtajamiesten kannalta. Tämä ryhmä on tärkeä, koska johtajat toimivat roolimalleina ja vaikuttavat työpaikoilla siihen, millaiset arvot ja käytännöt ohjaavat työn ja perheen yhteensovittamista. Tutkitut miehet sekä nojautuivat perinteiseen mielikuvaan isyyden ja työn suhteesta että rakensivat uudenlaisia mielikuvia. Videolla esitetään tutkimuksen tuloksena syntyneet neljä erilaista tyyppiä miesten työn ja perheen yhdistämisestä.

Piirrosvideo tiivistää tulokset kahteen minuuttiin, katso tästä.