Tutkimuksella kohti tasa-arvoista työelämää
WeAll-tutkimushanke

Yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kestävä tulevaisuuden työelämä

Tutkijablogi

Ammattikoulussa ja sukupuolena muu?

Viime vuosina yhä useammassa nuoriin ja koulutukseen liittyvässä kyselytutkimuksessa on otettu aiempaa paremmin huomioon sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus. Sukupuolesta kysyttäessä nais- ja miesvaihtoehdon rinnalle tarjotaan myös vaihtoehtoa muu. Sakki ry:n ja OTUS ry:n tekemissä Amisbarometreissä vastaajilta on kyselty vuosina 2015 ja 2017 sukupuolesta vaihtoehdoilla nainen, mies, muu ja ei ilmoitettu. Osallistuin ensimmäisen kyselyn kommentointiin, ja ehdottelin myös seuraavaan vuoden 2019 Amisbarometriin lisää kysymyksiä, jotta moninaisuutta voisi nykyistä paremmin analysoida. Amisbarometrin tuloksia voi kuka vain tarkastella netissä, sillä sen tulokset ovat kaikkien saatavilla myös muu-vastaajien osalta. Vuonna 2015 kyselyyn vastasi ammattikoulussa opiskelleita ja opiskelevia noin 20 000 ja vuonna 2017 noin 10 000 eli kyselyt ovat olleet varsin suosittuja. Muu-vastaajia oli vuoden 2015 kyselyssä 492 eli 2,4 prosenttia kaikista ja vuonna 2017 muu-kohdan vastanneita oli 188 eli kaksi prosenttia kaikista. Molempien vuosien kyselyjen muu-vastaajien kokemukset ovat samansuuntaisia, mutta tässä esittämäni luvut pohjautuvat viime vuoden kyselyn tuloksiin. Muu-kohtaan voivat vastata monenlaiset ihmiset ja toisaalta osa sukupuolivähemmistöön kuuluvista vastaa kohtiin nainen, mies tai ei ilmoita sukupuolesta mitään. Muu-vastaajat eivät siis ole automaattisesti trans-ihmisiä tai intersukupuolisia, eikä kaikkia sukupuolivähemmistöjä tavoiteta muu-kohdan avulla. Yhteistä muu-vastaajille kuitenkin on se, etteivät he syystä tai toisesta koe nais- tai miesvaihtoehtoa itselleen sopivaksi. Vertasin muu-vastaajien tuloksia naisten ja miesten vastauksiin, ja totesin, että heidän vastauksensa muistuttavat aika paljon niitä, joita transvastaajat omassa WeAll-hankkeen koulututkimuksessani antoivat. Verrattuna nais- ja miesvastaajiin muu-vastaajat olivat tyytymättömämpiä siihen, miten ammatilliset opinnot olivat sujuneet (22%, miehet 12%, naiset 14%). He kokivat muita vastaajia useammin opintonsa henkisesti raskaiksi ja harvemmin opiskelevansa oikeaa alaa. He olivat useammin harkinneet keskeyttämistä tai alan vaihtamista. Koulukiusaaminen ja syrjintä olivat usein vaikuttamassa heidän vaihto- ja keskeytyssuunnitelmiinsa. Kymmenen prosenttia muu-vastaajista ilmoitti syyksi koulukiusaamisen ja 14 prosenttia syrjinnän, kun naiset ja miehet ilmoittivat nämä syiksi huomattavasti harvemmin. Muu-vastaajat raportoivat muutenkin naisia ja miehiä useammin kiusaamis- ja häirintäkokemuksista. Heistä 14 prosenttia oli kiusattu usein, kun miehistä vain kahta prosenttia ja naisista kolmea. Muu-vastaajista olonsa koki turvalliseksi oppilaitoksessaan vain 57 prosenttia, kun naisista (77%) ja miehistä (79%) näin koki selvästi useammat. Muu-vastaajien taloudellinen asema oli usein varsin heikko. 15 prosenttia kertoi heikon rahatilanteen hidastaneen opintoja. Heistä selvästi suurempi osa (43%) oli ollut peruskoulun jälkeen ilman koulua ja töitä ennen nykyisten opintojen alkua verrattuna naisiin (22%) ja miehiin (28%). He olivat useammin muuttaneet opintojen vuoksi toiselle paikkakunnalle ja asuivat harvemmin vanhempiensa luona. He työskentelivät muita enemmän opintojen ohessa ja kokivat useammin opintojen ja muun elämän yhdistämisen hankalaksi. Heillä oli naisia ja miehiä pienemmät odotukset pysyvän työpaikan löytämisestä tulevaisuudessa. He (54%) eivät uskoneet oman asenteen vaikuttavan työelämässä pärjäämiseen niin usein kuin naiset (89%) ja miehet (82%). Muu-vastaajat kertoivat naisia ja miehiä useammin yksinäisyydestä, vaikeudesta solmia ystävyyssuhteita ja hankaluuksista luoda kontakteja opiskelutovereihin. He olivat masentuneempia (32%) kuin naiset (15%) ja miehet (8%). Heillä oli huonompi kuva itsestään. Heillä oli useammin alkoholin, riittävän unensaannin ja nettiriippuvuuden kanssa ongelmia. Vertailu antaa muu-vastaajien tilanteesta lohduttoman kuvan. On tärkeää muistaa, että muu-vastaajien joukkoon mahtuu myös onnekkaita kohtaloita. Kaikilla heistä ei mennyt huonosti, ja osassa oppilaitoksista osattiin ilmeisesti kohdella heitä tasa-arvoisesti. Karut tulokset viestivät siitä, että jotain pitäisi tehdä ja kiireesti. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelussa sukupuoleltaan moninaiset opiskelijat pitäisi ottaa huomioon, kehittää tukipalveluja sensitiivisemmiksi trans- ja muunsukupuolisten osalta sekä ehkäistä kiusaaminen. Translaki tulisi pikaisesti muuttaa. Juridisen sukupuolen muuttaminen ei saisi edellyttää lääketieteellistä prosessia. Nuorille tulisi antaa heidän tarvitsemansa sukupuolenkorjaushoidot. Ammatillinen koulutus on hyvin sukupuolijakaantunut. Sekä nais- että miesenemmistöisissä koulutusohjelmissa pitäisi kehittää käytäntöjä, jotka eivät sukupuolittaisi ihmisiä turhaan – mutta, jotka toisaalta ottaisivat huomioon sen tosiseikan, etteivät kaikki ole naisia tai miehiä. Jukka Lehtonen WeAll-tutkija   Luettavaa: Amisbarometri: amisbarometri.fi Lehtonen, Jukka (2012) Moninaisuus ja normatiivisuus haasteina – ei-heteroseksuaaliset ja trans-nuoret ammatillisissa oppilaitoksissa. Teoksessa Bildjuschkin, Katriina & Ruuhilahti, Susanna (toim.) HOT, huolehdi, ohjaa, tue. Puheenvuoroja seksuaalisen hyvinvoinnin vahvistamiseksi toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa. Turku: Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimi, 262-290. Lehtonen, Jukka (2014) Sukupuolittuneita valintoja? Ei-heteroseksuaaliset ja transnuoret koulutuksessa. Sukupuolentutkimus, 27(4), 67-71. Lehtonen, Jukka (2014) Sukupuolivähemmistöt koulussa – moninaisia tarinoita ja haastavia tutkimusvalintoja? Suomen Queer-tutkimuksen seuran lehti,1-2/2013, 42-49. Lehtonen, Jukka (2016) Sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus osana laaja-alaista seksuaalikasvatusta ja heteronormatiivisuuden purkamista. Teoksessa Bildjuschkin, Katriina toim. Seksuaalikasvatuksen tueksi. Työpaperi 35/2015. Helsinki: THL, 104-115.https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129742/TYÖ2016_35_web_korjattu.pdf?sequence=5 Lehtonen, Jukka (2017) Hankala kysymys. Intersukupuolisuus suomalaisissa koulu- ja työelämätutkimuksissa. Sukupuolentutkimus 30:1, 71-75.  

Sidosryhmäblogi

Minun 500 päivääni

Olen työmarkkinoiden uusiosinkku, mutta työttömyysneitsyenä säilyin 52-vuotiaaksi. Irtisanouduin työstäni uuvuttavan harkinta-ajan jälkeen keväällä 2015. Kvartaali 1: Olen vihdoinkin vapaa! Ansiosidonnaiseni ykköskvartaalin nautin vapaudestani ja irtauduin vanhasta. Haeskelin rennosti töitä uskoen, että pian nappaa. Yllätyssaaliiksi löysin henkilöstö- ja työhyvinvointiasiantuntijakoulutuksen. Kvartaali 2: Proosarunoa pukkaa Niinpä seuraavat kahdeksan kuukautta jalostuin teoriaopinnoissa Tampereella ja työssäoppimispaikassani Kotkassa. Nautin joka hetkestä. Kirjoitin jopa oppimispäiväkirjaani proosarunomuodossa: ”Olen turvassa ja vapaa. Olen vahva ja suuntautunut uuteen. Saan miettiä osaamistani ja oppimistani ja olen tästä privilegiosta kiitollinen.” Kvartaali 3: Lasken verkot hyisiin vesiin Hain talvisydännä yli sataa paikkaa ilman saalista. Fyysinen puoli oli helpompi osuus: näpyttelin konetta ja lähetin hakemuksen. Henkinen puoli tuntui pahemmalta. Ensin toiveikkaana etsin, sitten iloisena löysin, innokkaana hain ja jännittyneenä uskoin. Lopulta pettyneenä huomasin tulleeni hylätyksi, sadannen kerran. Pientä lohtua talven mittaan toi ajatus paluumuutosta Turkuun. Läntiseenkin työmarkkinamereen on siis verkot laskettu. Kotkaan kalastellaan uusia asukkaita, mutta onko ymmärretty, että vanhat veronmaksajat saattavat nostaa kytkintä, jos työpaikkaa ei löydy? Vuonna 2016 maksoin muuten päivärahastani veroa 26 %, joten elätiksi minua ei pidä haukkuman. Työkuukaudet: Työpanokseni kelpaa! Katkos ansiosidonnaiseen tuli 4,5 kuukauden mittaisena yksilö- ja työhönvalmentajan sijaisuutena, mistä olin äärettömän riemuissani. Minuun uskottiin ja työpanostani toivottiin! Nautin työssäkäynnistä. Kvartaali 4: Saanko luvan? Viimeiset ansiosidonnaiset päivät työnhakukoneeni nakutti taas kymmeniä asiakirjoja. Tunnen olevani työnhaun zombie, vaikka haluaisin olla työelämän barbie. Välillä ihmettelen pöyhkeästi, miten yhteiskunnalla on varaa pitää kaltaistani huipputyyppiä jouten. Toisinaan taas ryven mitättömyydessäni. Uskon kuitenkin, että työtön seinäruusu pokataan piakkoin pyörimään parketille – ja onneksi nykyään naisetkin saavat hakea, jopa yli 50-vuotiaat! Jälkikirjoitus 21.5.2018: Uuskieli sekoittaa aktiivin ja passiivin On uskomatonta, että heikoimmassa asemassa olevien toimeentulosta nipistetään ja sille annetaan orwellilainen uuskielinen nimitys ”aktiivimalli”. Harva pystyy elämään Suomessa 500 eurolla kuukaudessa, saati siinä sivussa etsimään innokkaasti aktiviteetteja, jotka kelpaisivat päättäjille yhteiskuntakelpoisuuden osoitukseksi. Ehdin nipin napin paeta aktiivimallin passivoivaa vaikutusta. Olin uskomattoman ilahtunut, kun vihdoin, muutaman sadan hakemuksen jälkeen maaliskuussa 2018 sain 47-prosenttisen työn 40 kilometrin matkan takaa. Kesäkuun alusta tanssahtelen taas uusilla parketeilla: aloitan vuoden kestävän kokopäiväisen työn alle 5 kilometrin päässä kotoa. Oi onnea! Arja Hämäläinen  Kirjoittaja osallistui WeAll-hankkeen järjestämään 50+ työnhakijoille suunnattuun osallistavaan tutkimukseen. Aikaisempi versio tekstistä on julkaistu kotkalaisessa kaupunkilehti Ankkurissa.

WeAll-hankkeessa tutkimme, millaiset tekijät tukevat ja rajoittavat erilaisten ihmisten mahdollisuuksia työelämässä. Väestörakenteen muutokset, alueelliset erot, työn ja yksityiselämän yhdistäminen sekä organisaatioiden ja johtamisen käytännöt vaikuttavat näihin mahdollisuuksiin. Tarkastelemme työelämää iän, sukupuolen, sosiaalisen aseman, etnisyyden, seksuaalisen suuntautumisen ja asuinpaikan näkökulmista. Tuotamme tutkimustietoa työelämän tasa-arvoa ja hyvinvointia koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon vuoropuhelussa sidosryhmien ja kokemusasiantuntijoiden kanssa.

Ajankohtaista

Työelämän tutkimuspäivät 1-2.11.2018: Ehdota esitelmää työryhmään Työn ja muun elämän muuttuneet rajat johtamisen haasteena

7.2.Työn ja muun elämän muuttuneet rajat johtamisen haasteena
Charlotta Niemistö, Hanken Svenska handelshögskolan ja Suvi Heikkinen, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
Kuvaus:
Työn ja muun elämän limittyminen, työn ennakoimattomuus ja sirpaleisuus, työpäivän venyminen, koventunut työkulttuuri, jatkuvat muutokset toimintaympäristössä sekä stressaavat olosuhteet ja työympäristö muuttavat työn ja muun elämän välistä suhdetta. Työn ja muun elämän rajojen hämärtymistä voidaan tarkastella sekä sosiaalisen että inhimillisen kestävyyden käsitteiden kautta. Sosiaalisella kestävyydellä pyritään turvaamaan henkilökohtaisista ominaisuuksista ja elämäntilanteista sekä erilaisista rakenteista riippumatta yhtäläiset mahdollisuudet osallistua työelämään. Inhimillisellä kestävyydellä viitataan työntekijän edellytyksiin säilyttää työssään niin terveytensä kuin työkykynsäkin.
Työn ja muun elämän välisten rajojen tutkimus on usein liitetty vahvimmin työn ja perheen yhdistämisen kysymyksiin. Tällöin työn ja muun elämän rajojen välinen suhde linkittyy voimakkaasti sukupuolittuneisiin hoivavastuisiin. Myös muun työn ulkopuolisen elämän moniulotteinen tarkastelu on kuitenkin nykyisen tutkimuksen mukaan tärkeää. Työn ja muun elämän rajojen hämärtyminen voi tarjota joustavuutta, mutta myös aiheuttaa hyvinvoinnin ja jaksaminen ongelmia. Myös näillä tekijöillä on todettu voivan olla linkki työn tuottavuuteen.
Tässä työryhmässä tarkastellaan työn ja muun elämän rajojen hämärtymistä sekä niiden johtamista ja hallintaa ”uudessa työssä”, muuttuvissa toiminta- ja työympäristöissä ja lisääntyneessä 24/7-taloudessa. Työryhmässä tarkastellaan erityisesti työn ja muun elämän rajoihin liittyvää johtamista, organisaatiokäytäntöjä sekä sitä, miten työn ja muun elämän välisistä rajoista puhutaan ja ei puhuta työelämässä ja organisaatioissa. Työryhmässä pohditaan myös rajojen hämärtymisen mahdollisia seurauksia eri ihmisryhmille sekä näiden vaikutuksia tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin työelämässä. Työryhmään toivotetaan tervetulleeksi uusia avauksia myös tuottavuuskeskusteluun näistä tulokulmista. Teemoja toivotaan tarkasteltavan erityisesti iän, sukupuolen, organisaation eri tasojen ja yksilön (intersektionaalisen) aseman näkökulmista.
Toivotamme tervetulleeksi teoreettiset ja empiiriset paperit eri tieteenaloilta. Työryhmään hyväksyt esitykset esitetään tietyn ajan puitteissa ja jokaisella esittäjällä on nimetty kommentaattori. Työryhmä aloitetaan ja päätetään yhteisellä keskustelulla.
Lähetä abstraktisi (enintään 2500 merkkiä) ja muut pyydetyt tiedot palautusjärjestelmän kautta osoitteessa
https://www.lyyti.fi/reg/tyoelamantutkimuspaivat2018_cfp konferenssikoordinaattorille viimeistään maanantaina 27.8.2018 klo 16.00. Nähdään tutkimuspäivillä!
Ystävällisin terveisin työryhmän vetäjät,
Charlotta Niemistö (Hanken, johtamisen ja organisaatiotutkimuksen laitos),
Annamari Tuori (Hanken, johtamisen ja organisaatiotutkimuksen laitos),
Suvi Heikkinen (Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, johtaminen),
Emilia Kangas (Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, johtaminen)
WeAll-hanke
Social and Economic Sustainability of Future Working Life
www.weallfinland.fi

Arvoliiton ja WeAll-hankkeen yhteinen seminaari 31.5.2018 Tiedekulmassa

WeAllin sidosryhmän Arvoliiton ja WeAllin yhteisseminaari Arovallankumous järjestetään Helsingin yliopiston Tiedekulmassa 31.5.2018.

Puhujina muun muassa professori Alf Rehn University of Southern Denmarkista, professori Anna-Maija Lämsä Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta ja toimitusjohtaja Päivi Hietanen Edistasta.

Yle Vegassa työelämästä, asiantuntijana WeAll-tutkija Charlotta Niemistö

Yle Vega, 23.5.2018: Slaget efter tolv – dagens debatt

Ohjelmassa haastatateltavana Charlotta Niemistö WeAllFinlandista.

Kuuntele ohjelma: https://arenan.yle.fi/1-1479418

Muutosvastarinta työelämässä – Yle Uutisissa WeAll-tutkija Mira Karjalainen

Yle Uutiset 23.5.2018, TV1 klo 20.30 ja 18.00

Muutosvastarinta työelämässä. Toimittaja Harri Palmolahti. Haastateltavina Eeva Kiiskinen Jyväskylän yliopistosta ja Mira Karjalainen WeAll-hankkeesta Helsingin yliopistosta.

Katso TV-uutiset: https://areena.yle.fi/1-4234882

 

Yle Uutiset 23.5.2018, radio klo 12.00

Muutosvastarinta työelämässä. Toimittaja Harri Palmolahti. Haastateltavina Mira Karjalainen WeAll-hankkeesta Helsingin yliopistosta ja Eeva Kiiskinen Jyväskylän yliopistosta.

Kuuntele uutiset: https://areena.yle.fi/1-4413690#autoplay=true

Yle verkkouutiset 23.5.2018: Mihin katosi ihmisten muutosvastarinta? Yritykset palkkaavat itsenäisiä ajattelijoita, mutta haluavat heidän muuttuvan heti lampaiksi

Kriittisyys on ajattelun perushyve, mutta työelämässä siitä on tullut synti. Muutosvastarinta on työpaikoilla paljon käytetty, mutta vaarallinen sana. Sillä on helppo leimata perusteltukin epäily jurputukseksi.

Helsingin yliopistossa työelämän murrosta tutkiva Mira Karjalainen sanoo, että muutosvastarinnan käsite on paradoksi – looginen ristiriitaisuus.

Kaiken rakentavan ajattelun perusta on kriittisyys. Kun yritykset tai organisaatiot rakentavat itselleen esimerkiksi valmiussuunnitelmia kriisiaikoja varten, on ihan luonnollista ja järkevää pohtia, mikä voi mennä pieleen.

Lue juttu: https://yle.fi/uutiset/3-10181675