Tutkimuksella kohti tasa-arvoista työelämää
WeAll-tutkimushanke

Yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kestävä tulevaisuuden työelämä

Tutkijablogi

Työpaikkamindfulness monitoheloinnin selättäjänä – voiko henkisyydestä tulla uusi työn muoto?

Työpaikkojen tai työssä jaksamiseen liittyvät henkiset harjoitteet kuten mindfulness ovat saaneet viime vuosina paljon palstatilaa ja tulleet osaksi hyvinvoinnin työkalupakkia. Eritoten mindfulnessia on ryhdytty hyödyntämään työelämässä, jossa siitä on tullut osa esimerkiksi henkilöstöjohtamisen välineitä tai työpaikan harrastustoimintaa. Tavoitteena on lisätä henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista erityisesti niillä aloilla, joilla työuupumus on yleistä. Etenkin vaativaa asiantuntijatyötä tekevillä aloilla ylityöt, töiden päällekkäisyys, uupumus ja työn valuminen vapaa-aikaan ovat arkipäivää. Näihin ongelmiin tarjotaan yhä useammin ratkaisuksi mindfulnessia. Tilanne on uusi. Henkisyys on totuttu etenkin Suomessa näkemään yksityisen alueelle kuuluvaksi, mutta työpaikkamindfulness rikkoo tätä ajattelumallia tuomalla sen organisaatioihin. Mindfulnessia ei yleensä mielletä uskonnoksi, mutta työpaikkamindfulnessin retoriikka leikittelee sekä tieteen että buddhalaisuuden kanssa. Mindfulnessiin voi siten itse kukin liittää haluamiaan merkityksiä: toiselle se on henkisen kasvun tie, toiselle keino lievittää stressiä tieteellisesti tutkituin keinoin. Mindfulnessin sanotaan auttavan harjoittajiaan keskittymään ja pysymään tarkkaavaisena ja siten olemaan paremmin läsnä tässä hetkessä. Tämä on eräs keskeinen syy miksi työelämä on innostunut mindfulnessista: sen uskotaan parantavan työntekijöiden tuottavuutta ja työssä jaksamista, kun aika ei mene multitaskaukseen eli monitohelointiin vaan fokus pysyy yhdessä tehtävässä. Mindfulnessia harjoitetaan työelämässä myös siksi, että se kannustaa pysähtymään tähän hetkeen ja hyväksymään tämän hetken juuri sellaisena kuin se on.  Mutta entä jos tämä hetki joka pitäisi hyväksyä sellaisenaan on jatkuva ylityö, työn tuottama stressi ja liika joustavuuden vaade työelämässä? Mindfulnessia onkin syytetty työn rakenteellisten ongelmien sysäämisestä yksilön vastuulle. Työpaikoilla tai työssä jaksamista varten harjoitettavan mindfulnessin taustalla piilee ajatus työsuorituksen kohentumisesta jaksamisen, tyyntymisen, keskittymisen ja hyväksymistyön kautta. Henkisyyden harjoittaminen voidaan nähdä myös ratkaisuna työn aiheuttamiin ongelmiin, jolloin työntekijät hakevat apua työperäisiin ongelmiinsa henkisyydestä ja tulevat liittäneeksi sen siten osaksi työtä. Yksityinen henkisyys asettuu siten alisteiseksi työn vaateille ja se instrumentalisoituu. Henkisyydestä tulee keino parantaa työsuoritusta tai selvitä liiallisen työtaakan alla. Työpaikkamindfulnessista tulee uushenkistä työtä. Uushenkisellä työllä tarkoitetaan työntekijän henkisyyden valjastamista osaksi työtä, jolloin henkinen harjoitus muuttuu työtehtäväksi, organisaatio näkee työntekijöidensä henkisyyden osaksi omia resurssejaan tai henkisyyttä hyödynnetään asiakastyössä. Suorituskeskeisillä, kilpailua korostavissa organisaatioissa työskentelevillä asiantuntijoilla henkisyysharjoitteiden merkitys voi muuttua joskus jopa paradoksaalisesti. Henkisyydestä saattaa muodostua suoritus, josta halutaan saada huippupisteet. Mindfulnessista tuleekin uusi työtehtävä, joka on hoidettava erinomaisesti, ja samalla harjoituksen ydin jää ymmärtämättä tai se sivuutetaan. Organisaatioiden tulisi tiedostaa tämä järjestäessään työpaikkamindfulnessia tai kannustaessaan työntekijöitään henkisiin harjoituksiin. Jos työrauhaa ei ole, töitä on liikaa tai ne on organisoitu huonosti, kannattaa ratkaisua etsiä muualta kuin kehotuksesta: ”hengitä syvään.”   Mira Karjalainen Kirjoittaja työskentelee tutkimuskoordinaattorina WeAll-hankkeessa Tarkemmin aiheesta: Karjalainen, Mira (2018). Uushenkinen työ: mindfulness jälkimaallistumisen, uusliberalismin ja työn hämärtyvien rajojen risteyksessä. Elore 1/2018. https://journal.fi/elore/article/view/72818/34599  

Sidosryhmäblogi

Liikunta ja urheilu tasa-arvon kehtona?

Markkinoimme usein liikuntaa ja urheilua tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja suvaitsevaisuuden lähteenä. Jokainen hyväksytään, kaikki saavat tulla mukaan. Usein näin onkin. Urheiluharrastus kasvattaa tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa, lisää suvaitsevaisuutta ja luo yhteenkuuluvuuden tunnetta. Parhaimmillaan jokainen saa toteuttaa itseään ja kasvaa omana itsenään turvallisessa ympäristössä. Tätä hyvää kertomusta toistamme mielellämme, mutta onko sokeita pisteitä? Mustia aukkoja? ”Ei meillä homoja ole.” ”Ei nää hommat ole tytöille ja naisille.” ”Mene takaisin kotiisi.” Nämä kommentit ovat painuneet eri lajeista mieleeni vuosien ja vuosikymmenten aikana. Urheilussakin on joskus tapana patistaa tiettyyn muottiin. Saat olla oma itsesi kunhan pysyt näissä raameissa. Ja välillä ne raamit ovat ahtaat. Ei sitä ääneen sanota, mutta vuosikymmenten aikana muodostunut toimintakulttuuri määrittelee ne sanattomasti. Jalkapallo koskettaa noin 500.000 suomalaista viikoittain. Naisia ja tyttöjä on pelaajista 23 %, mutta parannettavaa on erityisesti naisten osallistumisessa johtotehtäviin ja valmennustoimintaan. Maahanmuuttajien osalta laji tarjoaa erinomaisen väylän kotoutumiseen, mutta seurojen valmiuksia kulttuurien huomioimisessa pitää tukea. Erityisesti miehissä seksuaalivähemmistöt pysyvät vielä piilossa. Ja harrastusten kustannukset ovat jatkuva puheenaihe yhdenvertaisen osallistumisen näkökulmasta. Haasteita siis tietenkin on, mutta keskeistä on, että ne tunnistetaan, niistä puhutaan ja niihin tartutaan. Palloliitossa tyttöjen harrastamista on vahvistettu esimerkiksi seurakehityshankkeilla, naisten asemaan johtamiseen ja valmentamiseen liittyvillä valmennuksilla sekä luottamushenkilövalinnoilla. Väestöliiton ja suomalaisen urheilun Et ole yksin -hankkeessa edistetään jokaisen oikeutta nauttia urheilusta turvallisesti sekä tulla kohdelluksi tasa-arvoisesti ja kunnioittavasti. Monikulttuurisuutta ja kotoutumista on edistetty mm. monikielisellä materiaalilla, Rasisti on reppana -kampanjalla sekä tuoreella Kotoutumisen edistäminen seuratoiminnassa -hankkeella yhdessä Opetushallituksen kanssa. Valoa tunnelin päässä on myös puheen tasolla. Puhetapa on jo muuttunut. Puhutaan enemmän yksilön kasvusta, puhutaan ihmisten välisistä kohtaamisista ja puhutaan epäkohdista avoimemmin. Tietoisuus lisääntyy. Myös media seuraa asioita tarkemmin ja nostaa epäkohtia esiin. Tasa-arvoisuus, yhdenvertaisuus ja suvaitsevaisuus lähtevät siitä, että tunnistaa omat ennakkoluulonsa. Turha väittää, ettei minulla sellaisia ole. Meillä kaikilla on. Keskeistä on tunnistaa ne ja pohtia vaikuttavatko ne tapaani toimia. Matkaa on vielä kuljettavana. Silti uskon vakaasti, että liikunnalla ja urheilulla on mahdollisuus edistää yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisen kohtelun toteutumista laajasti yhteiskunnassamme. Jalkapallolla on suurimpana lajina mahdollisuus ja myös vastuu vaikuttaa. Lajin kieli on globaali ja kaikille yhteinen. Jo nyt työ on merkittävää ­- tulevaisuudessa haluamme sen olevan vielä merkittävämpää. Taneli Haara Kirjoittaja on kehityspäällikkö ja Etelän alueen aluepäällikkö Suomen Palloliitossa. Suomen Palloliittoon kuuluvissa lähes 1 000 jäsenseurassa on noin 140 000 rekisteröityä pelaajaa. Kaikkiaan jalkapallon kanssa on viikoittain tekemisissä noin 500 000 suomalaista. Suomen Palloliitto on harrastajamäärältään Suomen suurin urheilun lajiliitto.

WeAll-hankkeessa tutkimme, millaiset tekijät tukevat ja rajoittavat erilaisten ihmisten mahdollisuuksia työelämässä. Väestörakenteen muutokset, alueelliset erot, työn ja yksityiselämän yhdistäminen sekä organisaatioiden ja johtamisen käytännöt vaikuttavat näihin mahdollisuuksiin. Tarkastelemme työelämää iän, sukupuolen, sosiaalisen aseman, etnisyyden, seksuaalisen suuntautumisen ja asuinpaikan näkökulmista. Tuotamme tutkimustietoa työelämän tasa-arvoa ja hyvinvointia koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon vuoropuhelussa sidosryhmien ja kokemusasiantuntijoiden kanssa.

Ajankohtaista

Kestävä työelämä ja muuttuvat rajat -seminaari 27.3.2019

Akava, WeAll-hanke ja GODESS-instituutti järjestävät yhteiseminaarin ”Kestävä työelämä ja muuttuvat rajat”. Seminaari järjestetään 27.3.2019 klo 13.30-17.00 Hankenilla Helsingissä (Arkadiankatu 22).

Seminaarissa syvennytään työelämän muutoksen vaikutuksiin erityisesti nuorten työhyvinvoinnille sekä jaksamiselle, ja muun muassa esitellään uusimpia WeAll-hankkeen tutkimustuloksia liittyen työuupumukseen, yritysten mindfulness-ohjelmiin ja asiantuntijatyötä tekevien naisten puheeseen työstä ja perheestä. Seminaarin kieli on englanti.

Tarkka ohjelma ja Ilmoittautuminen.

Huomisen Suomen teot – millä askelilla kohti tasa-arvoa? Vaalipaneelin alustajana Marjut Jyrkinen WeAll-hankkeesta

Miltä Suomi näyttää vuonna 2050? Onko sukupuolten tasa-arvo jo toteutunut? Onko Suomi vielä hyvinvointiyhteiskunta? Tasa-arvoasiainneuvottelukunnan ja NYTKISin vaalipaneelissa eduskuntapuolueiden johtajat haastettiin visioimaan tulevaisuuden Suomea. Millä konkreettisilla teoilla voitetaan koulutuksen, työelämän ja hoivan tasa-arvohaasteet?

Huomisen Suomen teot – vaalipaneeli järjestetiin keskustakirjasto Oodissa 5.3.2019. Tilaisuuden alussa kuultiin apulaisprofessori Marjut Jyrkisen (WeAll-hanke) alustus paneelin teemasta. TaNen & NYTKISin järjetämässä tilaisuudessa oli paikalla runsas joukko yleisöä kuuntelemassa puolueiden puheenjohtajien ja edustajien paneelia.

Mukana vaalipaneelissa olivat:

Li Andersson (vas.)
Tiina Elovaara (sin.)
Pekka Haavisto (vihr.)
Anna-Maja Henriksson (r.)
Laura Huhtasaari (ps.)
Sari Raassina (kok.)
Antti Rinne (sd.)
Annika Saarikko (kesk.)
Tiina Tuomela (kd.)

Katso tallenne tästä.

Hyvinvoinnin tulevaisuuden mestarikurssi 6.-27.3.2019

WeAll-hanke on mukana Työterveyslaitoksen, Kelan ja Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen järjestettävässä mestarikurssissa, joka käsittelee suomalaisen yhteiskunnan keskeisimpiä kysymyksiä. Kurssin sisällöt rakentuvat STN:n ohjelmien mukaisesti.

Kurssilla kuullaan Strategisen tutkimuksen ohjelmien huippututkijoita ja mietitään, millaisia eväitä tutkimus voi antaa päätöksenteon tueksi rakennettaessa hyvinvoivaa yhteiskuntaa. Kurssi on jaettu neljään kokonaisuuteen, jotka pidetään maaliskuun aikana: 6.3. Osallisuuden edistäminen, 13.3. Hyvinvointiin ja elämäntapoihin vaikuttaminen, 20.3. Kohti uutta sosiaalipolitiikkaa ja 27.3. Palvelut hyvinvoinnin lähteenä. Kurssi pidetään Helsingissä Kelan auditoriossa.

WeAll-hankkeen tutkimustuloksia esittelee mestarikurssilla keskiviikkona 6.3. tutkijamme Tytti Steel Helsingin yliopistosta.

Seuraa tapahtumaa livenä.

Paikka: Kelan auditorio, Nordenskiöldinkatu 12, Helsinki

Aika: 6.3., 13.3., 20.3. ja 27.3. klo 9 – 11

Pieni aamiainen on tarjolla klo 8.30 alkaen.

6.3. Osallisuuden edistäminen: Miten osallisuus onnistuu eri elämäntilanteissa olevien ihmisten näkökulmasta?

13.3. Hyvinvointiin ja elämäntapoihin vaikuttaminen: Miten ihmisten elintapoihin voidaan vaikuttaa? Tuoko teknologia tähän uusia vaikuttavia tapoja?

20.3. Kohti uutta sosiaalipolitiikkaa: Millainen sosiaaliturva-uudistus Suomeen tulisi tehdä?

27.3. Palvelut hyvinvoinnin lähteenä: Miten hyvinvointia tuottavaa palvelujärjestelmää tulisi suunnata tulevaisuudessa?

Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu Hyvinvoinnin tulevaisuuden mestarikurssille täällä.

Ratkaisuja tieteestä 14.2.2019 – WeAll mukana

Suuren suosion saavuttanut Ratkaisuja tieteestä -tilaisuus järjestetään 14.2.2019. Tilaisuus tuo yhteen päätöksentekijöitä, tutkijoita ja yhteiskunnallisia vaikuttajia keskustelemaan näkökulmista ja ratkaisuista suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin.

Strategisen tutkimuksen vuosittainen päätapahtuma järjestetään vuonna 2019 uudella nimellä, joka korostaa strategisen tutkimuksen ratkaisuhakuisuutta ja ilmiölähtöisyyttä.

Aika: 14.2.2019 klo 8.30-16.00
Paikka: Finlandia-talo (Veranda 1-4 ja Lounge), Mannerheimintie 13e, Helsinki

WeAll on mukana tapahtumassa Ratkaisukahveilla keskustelemassa mm. hyvinvoinnista ja osallisuudesta työelämässä. Tarkempi ohjelma.

Korttipakka-sessio: WeAllin julkaisuja teemoittain

Esimerkkejä WeAll-tutkijoiden julkaisuista; monet rinnakkaistallennettuina (open access) tutkijoiden omilla sivuilla.

 

Hyvinvointi ja perusturva-pakka, kortti numero 10:

Työssäkäyvien ylikuormittumisen ehkäiseminen edellyttää henkilöstöjohtamisen osaamisen ja laajemmin eettisen johtamisen ja käytäntöjen kehittämistä. Näin voidaan lieventää työelämän segregaatiota ja työn jakautumista epätasaisesti sekä vahvistaa työn ja muun elämän yhteensovittamista, jotta työ ei valuisi vapaa-aikaan, viikonloppuihin ja lomiin. (WeAll)

Hearn, Jeff, Jyrkinen, Marjut, Karjalainen, Mira, Niemistö, Charlotta and Piekkari, Rebecca (2016) ‘Top Knowledge Professional and Management Men in Transnational Companies: National, transnational and Work-family Intersections within ‘Gender-neutral’ Contexts’. In H. Peterson (ed.) Gender in Transnational Knowledge Companies, Berlin: Springer, pp. 99-118.

Heikkinen, Suvi, Kangas, Emilia and Lämsä, Anna-Maija (2019) ‘Responsible human resource management in practice: Towards a family-friendly workplace’. In: Dey A. K. and Lehtimäki, H. (edd.) Responsible Humane Strategies for Gender Equality, Empowerment and Leadership. Bloombury India.

Heikkinen, Suvi and Lämsä, Anna-Maija (2017) ‘Narratives of spousal support for the careers of men in managerial posts’, Gender, Work and Organization, 24 (2), pp. 171-193.
Kangas, Emilia, Lämsä, Anna-Maija and Heikkinen, Suvi (2017) ‘Father managers (un)doing traditional masculinity’. In Anna Pilinska (ed.) Fatherhood in Contemporary Discourse – Focus on Fathers. Oxford: Cambridge Scholars Publishing, pp. 17-30.

Karjalainen, Mira, Niemistö, Charlotta and Hearn, Jeff (2016) ‘Tietotyöalan voittajan tyyli’. In J. Parviainen, T. Kinnunen and I. Kortelainen (eds.) Ruumiillisuus ja työelämä: Työruumis jälkiteollisessa taloudessa. Tampere: Vastapaino, pp. 165-181.

Lämsä, Anna-Maija, Heikkinen, Suvi, Smith, Mark and Tornikoski, Christelle (2017) ‘The expatriate’s family as a stakeholder of the firm: A responsibility viewpoint’, The International Journal of Human Resource Management, 28 (20), pp. 2916-2935.

McKie, Linda and Jyrkinen, Marjut (2018) ‘Early to Mid-Career Women Managers: Experiences of Gendered Age, Care and Work’, in A. Broadbridge and S. Fielden Research Handbook of Diversity on Careers.  Cheltenham: Edward Elgar, pp. 44-59.

Mäkelä, Liisa, Lämsä, Anna-Maija, Heikkinen, Suvi and Tanskanen, Jussi (2017) ‘Work-to-personal-life conflict among dual and single-career expatriates – is it different for men and women?’, Journal of Global Mobility, 5(3), pp. 304-316.

Nie, Dan, Lämsä, Anna-Maija and Pucetaite, Raminta (2018) ‘Effects of Responsible Human Resource Management Practices on Female Employees’ Turnover Intentions’, Business Ethics: A European Review 27 (1), pp. 29-41.

Niemistö, Charlotta., Karjalainen, Mira and Hearn, Jeff (2017) ’”Pakko painaa pitkää päivää”: työn ja muun elämän väliset hämärtyvät rajat tietotyössä’. In M. Helander, S. Saksela-Bergholm and I. Levä (eds.) Työn ajalliset ulottuvuudet, Into: Helsinki, pp. 147-170

Been, W., van der Lippe, T., den Dulk, L., Guerreiro, M., Kanjuo-Mrčela, A. and Niemistö, C. (2017) ‘Top managers’ support for work-life arrangements in five European countries’. Social Science Research, 65, pp. 60–74.

 

Hyvinvointi ja perusturva-pakka, kortti numero 10:

Esimerkkejä WeAll-tutkijoiden julkaisuista; monet rinnakkaistallennettuina (open access) tutkijoiden omilla sivuilla.

Eriarvoisuuksista puhuttaessa ja ratkaisujen etsittäessä on huomioitava tulojen, koulutuksen ja sukupuolen lisäksi myös etninen tausta, ikä, seksuaalinen suuntautuneisuus ja alueelliset tekijät. Esimerkiksi ulkomaalaistaustaisia työllistettäessä pitää huomioida yksilölliset erot: esim. korkeasti koulutettu maahanmuuttajanainen tarvitsee erilaisia työllistämispalveluja kuin lukutaidoton maahanmuuttajanainen. (WeAll)

Jyrkinen, Marjut. Niemistö, Charlotta and Hearn, Jeff. (2017) ‘Time, Care and Career: Women top managers in the intersections of age, gender, and work/family’. In A. Mills, J. Helms Mills and I. Aaltio (eds.) Ageing, Organizations and Management:  Constructive discourses and critical perspectives; contract with Palgrave, pp. 229-251.

Kjaran, Jón Ingvar & Lehtonen, Jukka (2017) ‘Windows of opportunities: Nordic perspectives on sexual diversity in education’, International Journal of Inclusive Education, DOI: 10.1080/13603116.2017.1414319

Lehtonen, Jukka (2018) ‘Ei-heteroseksuaalisten poikien ja transnuorten kokemukset ja valinnat koulutuksessa’. Teoksessa Kivijärvi, Antti, Huuki, Tuija & Lunabba, Harry (toim.) Poikatutkimus. Tampere: Vastapaino, pp. 121-145.

Lehtonen, Jukka (2016) ‘Experiences of Non-Heterosexual and Trans Youth on Career Choice and in the Workplace’. In Köllen, Thomas (ed.) Sexual Orientation and Transgender Issues in Organizations: Global Perspectives on LGBT Workforce Diversity. Springer, pp. 289-306.

Lehtonen, Jukka, Hyvönen, Henri, Heikkinen, Suvi, Jyrkinen, Marjut, Kangas, Emilia, Lähdesmäki, Merja, Niemistö, Charlotta & Suutari, Timo (2017) Työelämän ja koulutuksen tasa-arvokysymykset mediassa. WeAll-hankkeen raportti. Hanken School of Economics working papers 564. Helsinki: Hanken School of Economics.  https://helda.helsinki.fi/dhanken/handle/123456789/167924

McKie, Linda and Jyrkinen, Marjut (2018) ‘Early to Mid-Career Women Managers: Experiences of Gendered Age, Care and Work’, in A. Broadbridge and S. Fielden (eds): Research Handbook of Diversity on Careers.  Cheltenham: Edward Elgar, pp. 44-59.

Niemistö, Charlotta, Hearn, Jeff and Jyrkinen, Marjut (2016) ‘Age and generations in everyday organisational life: Neglected intersections in studying organisations’. International Journal of Work Innovation, 1(4), pp. 353-374.

Tuori, Annamari (2017). Näkymättömiä hiljaisuuksia: epätasa-arvo ja siitä vaikeneminen organisaatiossa. Yritysetiikka 9(1), pp. 6-15.

 

Osallisuus-pakka, kortti numero: 8 Maahanmuuttajien työllistymisen tukeminen edellyttää heille räätälöityjä toimenpiteitä

 Esimerkkejä WeAll-tutkijoiden julkaisuista; monet rinnakkaistallennettuina (open access) tutkijoiden omilla sivuilla.

Keskeistä on osaaminen, ei maahanmuuttajastatus (WeAll)

Hearn, J., Shefer, T., Ratele, K. and Boonzaier, F (2019). ‘Engaging youth in activist research and pedagogical praxis: Transnational, intersectional and everyday’, in T. Shefer, J. Hearn, K. Ratele and F. Boonzaier (eds.)  Engaging Youth in Activist Research and Pedagogical Praxis: Transnational and Intersectional Perspectives on Gender, Sex, and Race, New York: Routledge, pp. 1-22.

Hearn, J., Vasquez del Aguila, E. and M. Hughson, M. (2019) (eds.) Unsustainable Institutions of Men: Transnational Dispersed Centres, Gender Power, Contradictions, London, Routledge.

Nie, Dan and Lämsä, Anna-Maija (2018) ’Chinese immigrants’ occupational well-being in Finland: The role of paternalistic leadership’. Leadership and Organization Development Journal 39 (3), pp. 340-352.

Shefer, T., Hearn, J., Ratele, K. and Boonzaier, F. (2019) (eds). Engaging Youth in Activist Research and Pedagogical Praxis: Transnational and Intersectional Perspectives on Gender, Sex, and Race, New York: Routledge.

Steel, Tytti and Jyrkinen, Marjut (2017) ‘Combined Capabilities and the Future Working Life of Immigrant Women in Finland’ ,Research on Finnish Society, 10(1), pp. 35-42, available at: http://www.finnresearch.fi/4_RFS_2017_Steel_Jyrkinen.pdf

Steel, Tytti & Tuori, Annamari (2016) ’“Olenko minä niin eksoottinen?” Pakolaistaustaisten naisten työelämään liittyvä identiteettityö’. Elore 2/2016. http://www.elore.fi/olenko-mina-niin-eksoottinen-pakolaistaustaisten-naisten-tyoelamaan-liittyva-identiteettityo/

Suutari, Timo, Lämsä Anna-Maija, Lähdesmäki Merja & Mattila Markku (2016) Maahanmuuttajat työvoimana maaseudun yrityksissä. Yrityksen yhteiskuntavastuun näkökulma. Helsingin yliopisto: Ruralia-instituutti.