Tutkimuksella kohti tasa-arvoista työelämää
WeAll-tutkimushanke

Yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kestävä tulevaisuuden työelämä

Tutkijablogi

Marginaalin marginaalissa: moninaiset HLBT ja I

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä puhutaan usein samassa yhteydessä. Eroa ei aina edes tehdä seksuaalivähemmistöjen ja sukupuolivähemmistöjen kesken — puhumattakaan kaikista HLBTI-ihmisten välisistä eroista. Oikeusministeriön julkaisemassa kahdessa uudessa selvityksessä esitetään lisätietoa näistä sisäistä eroista ja vähemmistöjen vähemmistöistä, jotka usein jäävät mediakeskustelussakin näkymättömiin. Tikli Oikarisen toteuttamassa intersukupuolisuutta käsittelevässä selvityksessä analysoidaan sukupuolivähemmistön vähemmistöä, josta on huomattavasti vähemmän tietoisuutta kuin trans-ihmisten olemassaolosta ja kokemuksista. Outi Lepolan raportissa käsitellään vähemmistöihin kuuluvien HLBT-ihmisten kokemuksia moniperustaisesta syrjinnästä, ja pohditaan mitä on olla yhtä aikaa esimerkiksi vammainen ja homo tai etniseen vähemmistöön kuuluva trans-ihminen. Molemmissa selvityksissä WeAll-tutkijat tekivät yhteistyötä oikeusministeriön palkkaamien tutkijoiden kanssa kommentoimalla aineistonkeruu- ja analyysiprosessia sekä selvitysten käsikirjoituksia. Intersukupuolisuudella kuvataan synnynnäistä tilaa, jossa ihmisen keholliset sukupuolitetut piirteet eivät vastaa nykyisiä normatiivisia käsityksiä siitä, millainen nais- tai mieskehon tulisi olla. Tikli Oikarisen raportissa kuvataan sitä, miten intersukupuoliset ihmiset ja heidän vanhempansa ovat kokeneet terveydenhuoltojärjestelmän yritykset saattaa lääketieteellisin toimenpitein intersukupuoliset lapset ja nuoret mahtumaan kulttuurin sukupuolijärjestykseen. Osa intersukupuolista ihmisistä on kokenut toimet väkivaltana itseään kohtaan. Viime vuosina nämä lääkärien toimet ja niiden lähtökohdat ovat saaneet aiempaa enemmän kritiikkiä, ja tavoitteeksi on otettu tarpeettomista ja vahingollisista toimenpiteistä luopuminen. Lisäksi on pohdittu tarvetta muuttaa yhteiskunnan sukupuolijärjestystä purkamalla kaksijakoinen juridinen sukupuoli, jolloin ihminen voisi olla myös juridisesti muuta kuin nainen tai mies. Oikarisen haastatteluselvityksessä tulee esiin paitsi intersukupuolisten ihmisten moninaiset kokemukset myös se, että intersukupuolisuuden kattokäsitteen sisään mahtuu monenlaisia intersukupuolisuuden muotoja. Etniseen tai uskonnolliseen vähemmistöön tai vammaisten henkilöiden ryhmään kuuluvat homot, lesbot, bi- ja transihmiset ovat erityisessä riskissä kohdata moniperustaista syrjintää ja ongelmallisia asenteita. Outi Lepolan haastatteluihin pohjautuvassa selvityksessä tarkasteltiin moniperusteisen syrjinnän lisäksi myös kielteisiä asenteita vähemmistön vähemmistöjä kohtaan sekä sisäryhmäsyrjintää, jota saattoi esiintyä esimerkiksi homoyhteisössä maahanmuuttajataustaisia homoja ja lesboja kohtaan tai vammaisverkostoissa sukupuolivähemmistöön kuuluvia vammaisia kohtaan. Selvitys tarjoaa lisää näkemyksiä moniperusteiseen syrjintään laajemminkin, ja avaa siihen liittyvän tutkimuksen haasteita. Molemmissa selvityksissä nousivat esiin kaksijakoiseen normatiiviseen sukupuoliajatteluun liittyvät ongelmalliset käytänteet koulussa ja työpaikoilla. Myös vähemmistöön kuulumiseen liittyvät kiusaamis-, syrjintä- ja salaamisteemat olivat esillä. Rasismi, trans- ja homofobia, vammaisiin liittyvät ennakkoluulot sekä kaksijakoiseen sukupuoliajatteluun liittyvät cisnormatiivisuudet esiintyvät haastateltavien kokemuksissa usein erillisinä käytännön tilanteissa, mutta toisinaan myös keskenään risteävinä. Vähemmistöjen vähemmistöt ja moninaiset intersukupuoliset ihmiset kohtaavat aivan liian monia ja rinnakkaisia riskejä syrjäytyä ja kohdata epäasiallista kohtelua. On aika poistaa nämä riskit. Jukka Lehtonen on WeAll-hankkeen tutkija Linkit: Lepola, Outi (2018) Koko ajan jännittyneenä - Moniperusteinen syrjintä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien kokemana. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikarinen, Tikli (2019) Ei tietoa eikä vaihtoehtoja; Selvitys intersukupuolisten ihmisten oikeuksista ja kokemuksista. Helsinki: Oikeusministeriö.

Sidosryhmäblogi

Perheystävällisestä työelämästä suomalainen kilpailuvaltti

Suomalainen työelämä on monella tavalla ainutlaatuista; korkean osaamisen lisäksi työelämässämme yhdistyvät yhteistyö ja turvallisuus. Suomalaiseen työhön liitämme käsitteitä kuten laadukkuus, rehellisyys ja luotettavuus. Näiden pohjalta suomalaisesta työelämästä päätettiin vuonna 2016 rakentaa Työelämä 2020 -hankkeen puitteissa brändi, joka auttaa Suomea menestymään kansainvälisessä yhteistyössä sekä tukee Suomen talouskasvua pitkällä aikavälillä. Suomalaisen työelämäbrändin perusta muodostuu Suomessa työskentelevien henkilöiden yhteisen työpanoksen kautta. Suomalaiset työntekijät, työnantajat ja yrittäjät tuottavat yhteisesti työelämäbrändin. Työelämäbrändiä lähdettiin raken-tamaan kolmen bränditarinan ympärille. Osaamistarinan kärkenä on, että Suomen työelämä edustaa maailman kovinta osaamista. Yhteistyötarinan mukaan Suomen työelämä edustaa maailman kehittyneintä yhteistyötä. Turvallisuustarina puolestaan perustuu näkemykseen, jonka mukaan Suomen työelämä edustaa maailman turvallisinta ympäristöä. Pian huomattiin, että suomalaisen työelämän vahvuus ulkopuolelta katsottuna on ehdottomasti myös perheystävällisyys; pitkät vuosilomat, vanhempainvapaat sekä työelämän joustot mahdollistavat työn ja perheen yhteensovittamisen sekä vanhempien työssäkäynnin. Perheystävällisyys nostettiinkin työelämäbrändin täydentäväksi bränditarinaksi yhdessä suomalaisen johtamistavan kanssa. Nämä meille suomalaisille arkipäiväiset asiat näyttäytyvät varsin erilaisilta kansainvälisestä näkökulmasta. Marraskuussa 2018 julkaistussa Made By Finland -selvityksessä haastateltiin Suomessa asuvia ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä, opis-kelijoita ja johtajia. Selvityksestä käy ilmi, että kyselyyn vastanneet kansainväliset osaajat arvostavat korkealle suomalaisia lomia, vapaita, työpaikkojen ilmapiiriä ja maltillisia työaikoja. Erityisen paljon mainintoja saivat kuitenkin juuri työn jous-tavuus sekä tasapaino työ- ja vapaa-ajan välillä. Työ- ja elinkeinoministeriö tuottaa vuosittain työolobarometrin, joka kuvaa suomalaisen työelämän tilaa työpaikoilla. Barometrissä seurataan työntekijöiden näkemyksiä työstään. Tulokset perustuvat palkansaajien haastatteluihin. Työolo-barometrin mukaan erilaiset työn joustot ovat Suomessa yleistyneet 2000-luvun puolivälistä niin, että viime vuoden kyselyn mukaan noin kaksi kolmasosaa korkeakoulutetuista on joustavan työajan piirissä. Perheystävällisyyttä Suomen työelämään luovat työntekijöiden ja työnantajien lisäksi myös valtio sekä yhteiskunnan sosiaalinen ja tekninen infrastruktuuri. Päivähoitojärjestelmämme on pitkälti julkisesti organisoitua ja rahoitettua, perus-koulumme ovat perheille maksuttomia ja korkealaatuisia. Vanhemmiksi tulevia tuetaan monilla rahallisilla tuilla, mutta tarjolla on myös maailman mittakaavassa ainutlaatuinen maksuton neuvolajärjestelmä sekä nyt kansainvälisiin otsikoihin-kin noussut edullinen ja turvallinen synnytysympäristö. Suomi on maailman turvallisin maa lasten ja perheiden kasvaa ja elää. Tulevaisuudessa työn ja perheen yhteensovittamisesta tulee tehdä sekä uusi suomalainen menestystarina että osa yhä useamman suomalaisen työpaikan arkea. Selvitysten mukaan tarvitsemme lisää kansainvälisiä osaajia Suomeen sekä kannusteita syntyvyyden nostoon. Pelkät poliittiset toimet yhteiskunnallisen infrastruktuurin, kuten tukien suhteen, eivät yksin riitä. Tarvitsemme yhteisen tahtotilan perheystävällisyyden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi sekä vahvan näkemyksen siitä, kuinka tämä ainutlaatuinen tarina nostetaan kansainvälisesti tunnetuksi brändiksi. Made By Finland -selvitys Työolobarometri Työelämä 2020 -hanke Inka Venetvaara Kirjoittaja työskentelee hankekoordinaattorina työ- ja elinkeinoministeriön alaisessa Työelämä 2020 -hankkeessa, jonka tavoitteena on tehdä suomalaisesta työelämästä Euroopan parasta vuoteen 2020 mennessä. Venetvaara on erityisen kiinnostunut työelämän ja yhteiskunnan inkluusiosta sekä tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisesta.

WeAll-hankkeessa tutkimme, millaiset tekijät tukevat ja rajoittavat erilaisten ihmisten mahdollisuuksia työelämässä. Väestörakenteen muutokset, alueelliset erot, työn ja yksityiselämän yhdistäminen sekä organisaatioiden ja johtamisen käytännöt vaikuttavat näihin mahdollisuuksiin. Tarkastelemme työelämää iän, sukupuolen, sosiaalisen aseman, etnisyyden, seksuaalisen suuntautumisen ja asuinpaikan näkökulmista. Tuotamme tutkimustietoa työelämän tasa-arvoa ja hyvinvointia koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon vuoropuhelussa sidosryhmien ja kokemusasiantuntijoiden kanssa.

Ajankohtaista

Ylellä WeAll-tutkija Mira Karjalainen työn hämärtyvistä rajoista

“Työn rajat hämärtyvät monella tavalla.Yksi on se, että me joudumme tekemään tunnetyöskentelyä eri tavalla, meidän täytyy olla tietynlaisia työnantajalle ja työssä”, kertoo Karjalainen.

Yle Radio Havaintoja ihmisestäTyötä voi olla vaikea rajata työpaikalle, 16.5.2019.

Helsingin yliopiston työelämän tutkija Mira Karjalainen kertoo, että 18–35-vuotiaille tehdyn Akavan kyselyn mukaan 84 prosenttia pitää vakituista työtä tärkeänä, mutta ei koe sitä välttämättä realistisena. Karjalainen työskentelee Helsingin yliopiston WeAll -tutkimushankkeessa, missä tutkitaan, millaiset tekijät tukevat ja rajoittavat mahdollisuuksia työelämässä. Siinä on tutkittu muun muassa sitä, kuinka työt ovat siirtyneet yhä enemmän vapaa-ajalle.

Yle Uutiset: Lilli Wuoltee, 28, lähti itkien töistä, kun pomo kertoi, etteivät työt jatkukaan – nuoret joutuvat tekemään pätkätöitä, vaikka eivät haluaisi, 16.5.2019

Gender Studies 2019 conference – Esi­tel­mä­kut­su

Esitelmäkutsu avoinna 21.3. – 30.4.2019

WeAll-hanke on mukana järjestämässä  vuoden 2019 Sukupuolentutkimuksen päiviä, jotka järjestetään 24.10 – 26.10.2019 Helsingin yliopistossa.

Järjestämme työelämää käsittelevän workshopin konferenssissa:

Mira Karjalainen and Marjut Jyrkinen: Organizational Violence and Violations, Gender and Blurring Boundaries of Work

Esitelmäehdotukset ovat lämpimästi tervetulleita!

Toivotamme tervetulleiksi esitelmäehdotuksia Sukupuolentutkimuksen päiville 2019: Väkivallasta. Esitelmäkutsu on avoinna 30.4.2019 saakka. Kutsumme tutkijoita laajasti globaalista pohjoisesta ja etelästä osallistumaan konferenssiin. Konferenssissa järjestetään 40 työryhmää, jotka käsittelevät  monipuolisesti väkivaltaa monitieteellisesti sukupuolen-, seksuaalisuuden-, queer-, trans-, vammais-, jälkikolonialistisen ja kriittisen rodun tutkimuksen kautta.

Työryhmät ja abstraktien ohjeet löytyvät englanninkielisiltä sivuiltamme: http://www.helsinki.fi/en/conferences/gender-studies-2019-conference/call-for-papers

 

Onko sukupuolella väliä? – hanke edistää sukupuolten tasa-arvoa mediassa sekä poliittisessa ja taloudellisessa päätöksenteossa

Sukupuolella väliä? -hankkeen ohjausryhmässä ovat mukana WeAll:in Jukka Lehtonen ja Marjut Jyrkinen. Hanke toteuttaa toimittajakoulutuksia sekä kehittää vaaleihin ja päätöksentekoon liittyvää tasa-arvotietoa. Hanke edistää myös sukupuolen moninaisuuden ja intersektionaalisuuden huomioonottamista. Hanketta toteuttaa WeAll-sidosryhmä Tasa-arvotiedon keskus (THL), ja sitä rahoittaa Euroopan Unionin perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelma 2014–2020 (REC).

 WeAll-sidosryhmä THL:n Sukupuolella väliä? -hanke käynnisti maaliskuussa kampanjan sukupuolen merkityksestä vaaleissa. Kampanja tekee näkyväksi, kuinka äänestäjät, poliittiset päättäjät ja median edustajat voivat omilla valinnoillaan edistää sukupuolten tasa-arvoa vaaleissa ja poliittisessa päätöksenteossa. Kampanja herättelee myös pohtimaan, onko sillä merkitystä, että kansalaiset ovat tasapuolisesti edustettuina poliittisessa päätöksenteossa niin sukupuolen kuin myös iän, alkuperän ja muiden henkilöön liittyvien tekijöiden suhteen. Sukupuolella väliä? -hankkeessa tuotettu kartoitus kokoaa yhteen puolueiden tavoitteita sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi seuraavalla eduskuntakaudella. Visualisoitu tietopaketti sisältää myös puolueiden puheenjohtajien, puoluehallitusten, nykyisten kansanedustajien sekä eduskuntavaaliehdokkaiden sukupuolijakaumat. Puoluekohtaisten tietojen lisäksi materiaaliin on nostettu puolueiden välisiä vertailuja esimerkiksi sukupuolten tasa-arvoon liittyvistä kirjauksista puolueohjelmissa ja säännöissä.

 WeAll on tehnyt aktiivista yhteistyötä THL:n Tasa-arvotiedonkeskuksen kanssa myös sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden huomioon ottamiseksi tutkimuskyselyissä. 13.12.2018 THL järjesti sisäisen koulutuksen aiheesta, ja silloin WeAll:in Jukka Lehtonen esitelmöi keinoista vahvistaa moninaisuuden tunnistamista tutkimusprosessin eri vaiheissa. Lehtonen kirjoitti myös Tasa-arvobarometri 2017 muutosprosessista, jolla sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus saatiin mukaan tutkimusaineiston keruuseen ja analyysiin. THL julkaisi maaliskuussa Lehtosen artikkelin “Kun kaksijakoinen sukupuoliajattelu murtuu – sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus Tasa-arvobarometrissa” teoksessa ”Näkökulmia sukupuolten tasa-arvoon – analyyseja tasa-arvobarometrista 2017”.

 Puoluekartoitukseen voi tutustua myös Tasa-arvotiedon keskuksen eduskuntavaalisivulla: https://thl.fi/…/sukup…/paatoksenteko/vaalit/eduskuntavaalit

Kestävä työelämä ja muuttuvat rajat -seminaari 27.3.2019

Akava, WeAll-hanke ja GODESS-instituutti järjestävät yhteiseminaarin ”Kestävä työelämä ja muuttuvat rajat”. Seminaari järjestetään 27.3.2019 klo 13.30-17.00 Hankenilla Helsingissä (Arkadiankatu 22).

Seminaarissa syvennytään työelämän muutoksen vaikutuksiin erityisesti nuorten työhyvinvoinnille sekä jaksamiselle, ja muun muassa esitellään uusimpia WeAll-hankkeen tutkimustuloksia liittyen työuupumukseen, yritysten mindfulness-ohjelmiin ja asiantuntijatyötä tekevien naisten puheeseen työstä ja perheestä. Seminaarin kieli on englanti.

Tarkka ohjelma ja Ilmoittautuminen.

Katso Striimaus.