Tutkimuksella kohti tasa-arvoista työelämää
WeAll-tutkimushanke

Yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kestävä tulevaisuuden työelämä

Tutkijablogi

Työnhakijan pätevyys on katsojan silmissä?

OPISKELIJOIDEN PUHEENVUORO Työnhaussa ja työelämässä vallitsee myytti siitä, ettei ulkonäöllä ole merkittävää vaikutusta menestymiseen. Näin ei kuitenkaan näyttäisi olevan, kun tarkastellaan iltapäivälehdissä käytyä keskustelua aiheesta. “Kaunis ja rintava ei voi olla älykäs” kuvaa 28-vuotias nainen kokemustaan pelkän ulkonäön vaikutuksesta käsitykseen hänen pätevyydestään. Vaikka työpaikkailmoituksissa ei sanota, että hakijan on oltava treenattu ja huoliteltu, ovat käsitykset ulkonäön ja pätevyyden välisestä yhteydestä voimakkaasti läsnä työelämässä. Mikä merkitys on tutkinnoilla ja muilla meriiteillä, mikäli vaakakupissa painaa enemmän oma ulkonäkö? Kulttuurissamme tietyt ulkoiset ominaisuudet ovat vakiintuneet tietynlaista pätevyyttä ilmentäviksi. Urheilullisuuden ja treenatun kehon ajatellaan kertovan tehokkuudesta ja hyvästä itsekurista. Meriläinen, Tienari ja Valtonen ovat artikkelissaan Headhunters and the ‘ideal’ executive body (2015) todenneet, että työnhakijan urheilullisuus (fitness) tulkitaan usein merkkinä kyvykkyydestä sekä esimerkiksi fyysisen ja henkisen paineen sietokyvystä. Nuorekkuutta pidetään myös hyveenä, joka yhdistetään aktiivisuuteen ja ajan hermolla olemiseen. Ulkonäköseikkoja käytetään yhtenä arvioinnin perusteena tyypillisemmin naisten kuin miesten kohdalla. Naisten kohdalla erityisesti hoikkuus, pituus ja huoliteltu ulkonäkö korostuvat. Naisten paino on yhteydessä myös palkkaukseen; lihavat naiset tienaavat hoikkia naisia vähemmän. Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Kaisa Kauppisen mukaan erityisesti johtavissa asemissa työskentelevät naiset joutuvat kokemaan hoikkuuspaineita. Ulkonäköpaineet ovatkin usein sitä kovempia mitä ylemmässä asemassa nainen on. Sen lisäksi eri aloilla ulkonäön merkitys korostuu eri tavoin. Kauppisen mukaan työntekijöiden ulkonäön merkitys on erityisen korostunut palveluammateissa. Naiset joutuvat tasapainoilemaan hiljaisen normiston paineessa siitä, mikä on sopiva määrä panostaa ulkonäköönsä. Naisellisuuden liiallinen korostaminen kuten rohkea pukeutuminen tai liika meikkaaminen vähentää naisten ammatillista uskottavuutta. Naistyöntekijät joutuvat käyttämään huomattavan määrän energiaa jatkuvaan ulkonäkönsä miettimiseen. Millaisia tuloksia saataisiinkaan aikaan, mikäli kaikki se energia suunnattaisiin itse työhön? Ulkonäkö näyttää olevan varsin keskeisessä roolissa työnhakijoiden ja työntekijöiden pätevyyttä arvioitaessa. Vaikkei ulkonäkövaatimuksia tuoda Suomessa usein julki, ovat ne olemassa työelämässä piiloisina. Rekrytoijien omien näkemysten ja stereotypioiden lisäksi ulkonäöstä tehtyihin oletuksiin vaikuttavat kulttuurisesti muodostetut ja ylläpidetyt käsitykset ideaalista ruumiillisuudesta ja ihanteellisesta työntekijästä. Pätevyyden ja ulkonäön linkittäminen erottamattomasti toisiinsa sulkee päteviä ja potentiaalisia työnhakijoita työpaikoista ulos. Sekä yksilöiden, että yritysten kannalta olisi kannattavaa irrottaa pätevyys ja ulkonäkö toisistaan ja keskittyä yksilöiden todelliseen osaamiseen. Suomen korkean koulutustason myötä saavutettu vahva työelämäosaaminen voidaan nähdä nykyisessä globaalissa maailmassa kilpailuvalttina, mutta millainen tulee olemaan Suomen työelämä tulevaisuudessa, mikäli ulkonäköä käytetään pätevyyden mittarina? Julia Korhonen & Reetta Inkinen Kirjoittajat ovat kasvatustieteiden opiskelijoita Helsingin yliopistossa. He kirjoittivat blogitekstin osana WeAll-hankkeen järjestämää kurssia Työelämän tasa-arvo, sukupuoli ja risteävät erot.   Lisää blogitekstin aihepiiriin liittyen WeAll-tutkijoiden artikkelissa: Karjalainen, Mira, Charlotta Niemistö ja Jeff Hearn 2016. Tietotyöalan voittajan tyyli. Teoksessa T. Kinnunen, I. Korte-lainen ja J. Parviainen (toim.). Ruumiillisuus ja työelämä. Tampere: Vastapaino. 165-181. http://vastapaino.fi/kirjat/ruumiillisuus-ja-tyoelama/   Muuta luettavaa: Meriläinen, S., Tienari, J. & Valtonen, A. (2015) Headhunters and the ‘ideal’ executive body. Sage, Vol. 22(1) 3–22. http://pro.tsv.fi/tetu/tt/Tt15_verkkoversio.pdf http://www.mtv.fi/lifestyle/tyyli/artikkeli/asiantuntijat-nama-vaatteet-eivat-kuulu-tyopaikalle/3305458 http://www.mtv.fi/lifestyle/tunteet/artikkeli/nainen-nain-sinusta-saatetaan-ajatella-ulkonakosi-takia/3306758

Sidosryhmäblogi

Työkaverit on perheestä, eli kuinka perheiden monimuotoisuus näkyy työelämässä

Työtoverisi tekee joka toinen viikko pitkää päivää, joka toinen viikko hän lähtee kotiin kellontarkasti tasan neljältä. Toinen haluaa pitää lomansa aina talviaikaan, viikon pätkissä joulu-, tammi-, helmi- ja maaliskuussa. Yhden lomat menevät nopealla ilmoituksella yksittäisinä päivinä “omissa asioissa”, joku ei koskaan puhu siitä, keiden kanssa viettää vapaa-aikaansa. Jos näkisit ihmisten sisään ja tietäisit heidän ajatuksensa, huomaisit, että näissäkin asioissa taustalla on usein perhe, tai toive sellaisesta. Vuoroviikoin asuvan lapsen vanhempi voi satsata töihin niillä viikoilla, kun lapsi on toisessa kodissaan. Hän, jonka puoliso ja/tai lapset asuvat ulkomailla, haluaa säännölliset tapaamiset toiseen maahan. Hedelmöityshoidot tai adoptio, joiden avulla toivotaan perheenlisäystä, eivät kysy työaikatauluja eivätkä ilmoita itsestään kuukausia ennakkoon. Puolison tai lapsen menetys tai ero saattaa viedä työkyvyn. Samaa sukupuolta oleva puoliso ja yhteiset lapset eivät ehkä olekaan sallittuja puheenaiheita työpaikan kahvipöydässä. Vaikka tutkimusta työn ja perheen yhteensovittamisesta ja hyvistä käytännöistä työelämässä alkaa olla jo paljon, monimuotoisista perheistä työelämässä tiedetään kovin vähän. Tutkimuksissa on viitteitä tekijöistä, jotka hankaloittavat erilaisten ihmisten työelämään pääsyä, työssä jaksamista ja työssä pysymistä. Se tiedetään, että suomalainen perhevapaajärjestelmä on edelleen monimuotoisten perheiden kannalta haaste - järjestelmä ei mahdollista kaikkien vanhempien perhevapaita yhdenvertaisesti ja hankaloittaa työn ja perheen yhteensovittamista, kun perheessä on pieniä lapsia. (Ks. perhevapaista STM:n työryhmän mietintö täältä.) Mutta yksittäisistä perhetilanteista tutkimustietoa on vähänlaisesti. Yhden vanhemman perheissä työn ja perheen yhteensovittamisen haasteet on tunnistettu - yksinhuoltajien työttömyysprosentti harvoin laskee samaa tahtia muiden työikäisten kanssa. Yhden vanhemman perheissä myös riskit työssä jaksamisen osalta sekä lapsiperheköyhyys uhkaavat huomattavasti todennäköisemmin kuin jos vanhempia on samassa taloudessa kaksi. Sama tilanne on perheissä, joissa molemmat tai joku vanhemmista on muuttanut Suomeen ulkomailta. Pakolais- tai turvapaikanhakijastatuksella saapuminen heikentää tilannetta tilastojen mukaan entisestään. Monikkoperheiden eli kaksos- tai kolmosperheiden osalta tutkimukset ovat osoittaneet, että työ voi olla vanhemmalle arjen helpotus. Monikkoperheen vanhemmalle työ voi tuoda piristystä arkeen ja toimia mielenterveyttä tukevana tekijänä. Toki työkään ei pelasta kotitöiltä - käytännössä kaikissa sellaisissa perheissä, joissa äiti vaan on läsnä, äidit tekevät oman työn lisäksi myös suuremman osan kotitöistä. Äidit myös kantavat suuren osan hoitovastuusta, kuten perhevapaista, omaishoidosta tai omien vanhempien hoitovastuusta. Työtoverin perheenjäsenen kuolema on kriisi, joka vaikuttaa paitsi työntekijään itseensä, myös koko työyhteisöön. Perheenjäsenen kuolemasta seuraava suru on pitkäkestoinen ja vie paljon voimavaroja. Toiselle työ toimii selviytymiskeinona ja hän haluaa palata töihin mahdollisimman pian. Toinen taas kokee ajatuksen työhön paluusta ylivoimaisena kuormituksena surunsa keskellä ja kokee tarvitsevansa pidemmän sairasloman. Monimuotoisia perheitä on varovaisestikin laskien noin ⅓ kaikista suomalaisista perheistä. Suurimpia ryhmiä ovat yhden vanhemman perheet, 20% kaikista lapsiperheistä, uusperheet, 9% ja kahden kulttuurin perheet 7% kaikista perheistä. Se, miten työelämässä voitaisiin huomioida erilaisten perheiden työllistyminen ei ole myöskään kansantaloudellisesti pieni kysymys. Jos yhden vanhemman perheiden työttömyysprosentti on jatkuvasti 17%:n yli, koska vanhemmat eivät löydä työpaikkaa, joka mahdollistaisi lapsista huolehtimisen, on kyseessä merkittävä haaste myös taloudellisesti. Ei vain perheille vaan koko Suomelle. Siksi olisi tärkeä tuottaa tietoa niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat monimuotoisten perheiden asemaan työelämässä. Vain tiedon avulla voidaan tehdä ratkaisuja, jotka parantavat erilaisten perheiden tilannetta ja asemaa työmarkkinoilla. Tämä on kaikkien etu - lasten, perheiden, työnantajien ja viime kädessä myös koko kansantalouden. Anna Moring Jenni Kerppola-Pesu Kirjoittajat ovat Monimuotoiset perheet -verkoston Kaikkien perheiden Suomi -hankkeen työntekijöitä. Tekstin lähteinä on käytetty Monimuotoiset perheet -verkoston järjestöiltä kerättyä tietoa työelämän haasteista sekä Tilastokeskuksen perhetilastoja.

WeAll-hankkeessa tutkimme, millaiset tekijät tukevat ja rajoittavat erilaisten ihmisten mahdollisuuksia työelämässä. Väestörakenteen muutokset, alueelliset erot, työn ja yksityiselämän yhdistäminen sekä organisaatioiden ja johtamisen käytännöt vaikuttavat näihin mahdollisuuksiin. Tarkastelemme työelämää iän, sukupuolen, sosiaalisen aseman, etnisyyden, seksuaalisen suuntautumisen ja asuinpaikan näkökulmista. Tuotamme tutkimustietoa työelämän tasa-arvoa ja hyvinvointia koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon vuoropuhelussa sidosryhmien ja kokemusasiantuntijoiden kanssa.

Ajankohtaista

WeAll-tutkimus ulkonäköpaineista Iltalehdessä ja Etelä-Saimaassa

WeAll-tutkija Mira Karjalaista haastateltiin Iltalehteen (23.2.2017) ja Etelä-Saimaaseen (22.2.2017) työruumista käsittelevästä tutkimuksesta, jossa olivat mukana hankkeesta myös Charlotta Niemistö ja Jeff Hearn.

Iltalehti: Työntekijät kärsivät ulkonäköpaineista yllättävilläkin aloilla: “Hän laittoi itsensä kuntoon, että jaksaisi vielä tämän päivän”

Dosentti Mira Karjalainen oli mukana tutkimuksessa, joka osoitti, kuinka kovia tietotyöläisten ulkonäköpaineet ovat. Linkki juttuun.

Etelä-Saimaa: Työntekijät kokevat yhä enemmän ulkonäköpaineita — ”Vaatimukset ovat tulleet aloille, joilla niitä ei ennen ollut”

Ulkonäköpaineet lisääntyvät työelämässä. Dosentti Mira Karjalainen Helsingin yliopistosta puhuu esteettisestä työstä — siitä, kun hyvältä näyttämisestä tulee osa työtä. Linkki juttuun.

Yle RadioSuomi: Osaatko pysähtyä? Studiossa vieraana tutkija Mira Karjalainen WeAll-hankkeesta

Osaatko nauttia nykyhetkestä? Tietoisuustaidot eli mindfullness on ollut muotia jo pitkään. Miksi pysähtyminen ei kaikilta onnistu enää ilman oppikirjoja tai valmentajaa? Ja miksi kaikki pitää suodattaa minän läpi?
Ajantasan Suorassa linjassa henkisyydestä ja itsensä kuuntelemisen taidoista kumpuaviin kuuntelijoiden kysymyksiin on vastaamassa työelämän ja henkisyyden tutkija, filosofian tohtori Mira Karjalainen WeAll-hankkeesta. Ajantasan juontajana on Kati Lahtinen.

Kuuntele ohjelma.

WeAllFinland goes Canada

Kathy Sanderson defended her thesis on workplace ostracism at the St. Mary’s University, Canada, Halifax on the 20th January 2017. The thesis showed how ostracism – which is very little researched on with qualitative methods – has serious impacts on workers’ well-being,  work and wider social relations. Ostracism has many resemblances with gendered violence and it connects with workplace bullying.

Professor Albert Mills was the supervisor of the thesis. The committee had also other representation from WeAll:  Professor Jean Helms Mills, member of the committee (on the left) and  Associate Professor Marjut Jyrkinen, external examiner (second left).  The defendent Kathy Saunderson in the middle of the picture, and committee member Assistant Professor Feng Liu on the right.

Call for Papers and Special Tracks for the European Business Ethics Network EBEN Annual Conference 2017 – co-organized by WeAllFinland

The organizers would like to welcome contributions for the European Business Ethics Network EBEN Annual Conference 2017 ‘Searching for Sustainability in Future Working Life’

June 14 –16, 2017

University of Jyväskylä, Finland

Web site

Much of the discussion around sustainability has focused only on the environmental aspect. In this conference we aim to extend the discussion to include other aspects of sustainability, especially in the context of future working life, its organizing, managing and leadership. Working life is facing significant social, technological, cultural, economic and environmental changes. We want to explore the meaning of these changes and their challenges to private and other organizations, their management and leadership.

We invite contributions from academics, policymakers and practitioners. We are interested in contributions on topics which are on the rise in changing working life. The range of possible topics includes, but is not limited to, the following themes from the perspective of working life:

Workforce diversity, intersectionality, inclusion and equality

24/7 demands, work-life/family integration, work wellbeing and quality of life

Development of human and social capital

Organizational change, renewal and culture

Labor and human rights concerns

Responsibility/ethics in leadership and HRM

Good governance

Human and social aspects of accounting

Social/organizational innovation and social enterprise

Ethical challenges of digitalization/social media

Stakeholder engagement and value creation

(E-)learning/teaching and business ethics

Climate change and other environmental challenges

Submissions:

The language of the conference is English.

Special track proposals, due to December 30st, 2016

Special track proposals should be about 1000 words long and should be submitted in a doc-format to pasi.sajasalo@jyu.fi and tommi.p.auvinen@jyu.fi

Abstracts or full papers for presentations, due on March 1st, 2017

Internet abstract and paper submission system is soon open. Please, follow the conference website.

Decisions on acceptance will be sent at latest by April 1st, 2017.

Pre-conference doctoral seminar

PhD candidates are invited to attend a one-day pre-conference doctoral seminar on Tuesday June 13, 2017. The aim of the workshop is to provide guidance and support for advancing the student’s doctoral dissertation and the presentation of her/his ideas. The workshop will consist of a joint programme for all the participants and individual mentoring discussions.

The conference is organized by

The WeAll Research Consortium ‘Social and Economic Sustainability of Future Working Life: Policies, Equalities and Intersectionalities in Finland’ (funded by the programme Equality in Society, Strategic Funding of the Academy of Finland, n:o 292883),

The University of Jyväskylä School of Business and Economics,

The University of Tampere School of Management, and

The Finnish Chapter of the European Business Ethics Network EBEN

Sincerely

Anna-Maija Lämsä

Professor

Conference chair

Johanna Kujala

Associate professor

Programme chair

For further information and electronic abstract system, please visit:

Website