Tutkimuksella kohti tasa-arvoista työelämää
WeAll-tutkimushanke

Yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kestävä tulevaisuuden työelämä

Tutkijablogi

Työpaikkamindfulness monitoheloinnin selättäjänä – voiko henkisyydestä tulla uusi työn muoto?

Työpaikkojen tai työssä jaksamiseen liittyvät henkiset harjoitteet kuten mindfulness ovat saaneet viime vuosina paljon palstatilaa ja tulleet osaksi hyvinvoinnin työkalupakkia. Eritoten mindfulnessia on ryhdytty hyödyntämään työelämässä, jossa siitä on tullut osa esimerkiksi henkilöstöjohtamisen välineitä tai työpaikan harrastustoimintaa. Tavoitteena on lisätä henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista erityisesti niillä aloilla, joilla työuupumus on yleistä. Etenkin vaativaa asiantuntijatyötä tekevillä aloilla ylityöt, töiden päällekkäisyys, uupumus ja työn valuminen vapaa-aikaan ovat arkipäivää. Näihin ongelmiin tarjotaan yhä useammin ratkaisuksi mindfulnessia. Tilanne on uusi. Henkisyys on totuttu etenkin Suomessa näkemään yksityisen alueelle kuuluvaksi, mutta työpaikkamindfulness rikkoo tätä ajattelumallia tuomalla sen organisaatioihin. Mindfulnessia ei yleensä mielletä uskonnoksi, mutta työpaikkamindfulnessin retoriikka leikittelee sekä tieteen että buddhalaisuuden kanssa. Mindfulnessiin voi siten itse kukin liittää haluamiaan merkityksiä: toiselle se on henkisen kasvun tie, toiselle keino lievittää stressiä tieteellisesti tutkituin keinoin. Mindfulnessin sanotaan auttavan harjoittajiaan keskittymään ja pysymään tarkkaavaisena ja siten olemaan paremmin läsnä tässä hetkessä. Tämä on eräs keskeinen syy miksi työelämä on innostunut mindfulnessista: sen uskotaan parantavan työntekijöiden tuottavuutta ja työssä jaksamista, kun aika ei mene multitaskaukseen eli monitohelointiin vaan fokus pysyy yhdessä tehtävässä. Mindfulnessia harjoitetaan työelämässä myös siksi, että se kannustaa pysähtymään tähän hetkeen ja hyväksymään tämän hetken juuri sellaisena kuin se on.  Mutta entä jos tämä hetki joka pitäisi hyväksyä sellaisenaan on jatkuva ylityö, työn tuottama stressi ja liika joustavuuden vaade työelämässä? Mindfulnessia onkin syytetty työn rakenteellisten ongelmien sysäämisestä yksilön vastuulle. Työpaikoilla tai työssä jaksamista varten harjoitettavan mindfulnessin taustalla piilee ajatus työsuorituksen kohentumisesta jaksamisen, tyyntymisen, keskittymisen ja hyväksymistyön kautta. Henkisyyden harjoittaminen voidaan nähdä myös ratkaisuna työn aiheuttamiin ongelmiin, jolloin työntekijät hakevat apua työperäisiin ongelmiinsa henkisyydestä ja tulevat liittäneeksi sen siten osaksi työtä. Yksityinen henkisyys asettuu siten alisteiseksi työn vaateille ja se instrumentalisoituu. Henkisyydestä tulee keino parantaa työsuoritusta tai selvitä liiallisen työtaakan alla. Työpaikkamindfulnessista tulee uushenkistä työtä. Uushenkisellä työllä tarkoitetaan työntekijän henkisyyden valjastamista osaksi työtä, jolloin henkinen harjoitus muuttuu työtehtäväksi, organisaatio näkee työntekijöidensä henkisyyden osaksi omia resurssejaan tai henkisyyttä hyödynnetään asiakastyössä. Suorituskeskeisillä, kilpailua korostavissa organisaatioissa työskentelevillä asiantuntijoilla henkisyysharjoitteiden merkitys voi muuttua joskus jopa paradoksaalisesti. Henkisyydestä saattaa muodostua suoritus, josta halutaan saada huippupisteet. Mindfulnessista tuleekin uusi työtehtävä, joka on hoidettava erinomaisesti, ja samalla harjoituksen ydin jää ymmärtämättä tai se sivuutetaan. Organisaatioiden tulisi tiedostaa tämä järjestäessään työpaikkamindfulnessia tai kannustaessaan työntekijöitään henkisiin harjoituksiin. Jos työrauhaa ei ole, töitä on liikaa tai ne on organisoitu huonosti, kannattaa ratkaisua etsiä muualta kuin kehotuksesta: ”hengitä syvään.”   Mira Karjalainen Kirjoittaja työskentelee tutkimuskoordinaattorina WeAll-hankkeessa Tarkemmin aiheesta: Karjalainen, Mira (2018). Uushenkinen työ: mindfulness jälkimaallistumisen, uusliberalismin ja työn hämärtyvien rajojen risteyksessä. Elore 1/2018. https://journal.fi/elore/article/view/72818/34599  

Sidosryhmäblogi

Perheystävällisestä työelämästä suomalainen kilpailuvaltti

Suomalainen työelämä on monella tavalla ainutlaatuista; korkean osaamisen lisäksi työelämässämme yhdistyvät yhteistyö ja turvallisuus. Suomalaiseen työhön liitämme käsitteitä kuten laadukkuus, rehellisyys ja luotettavuus. Näiden pohjalta suomalaisesta työelämästä päätettiin vuonna 2016 rakentaa Työelämä 2020 -hankkeen puitteissa brändi, joka auttaa Suomea menestymään kansainvälisessä yhteistyössä sekä tukee Suomen talouskasvua pitkällä aikavälillä. Suomalaisen työelämäbrändin perusta muodostuu Suomessa työskentelevien henkilöiden yhteisen työpanoksen kautta. Suomalaiset työntekijät, työnantajat ja yrittäjät tuottavat yhteisesti työelämäbrändin. Työelämäbrändiä lähdettiin raken-tamaan kolmen bränditarinan ympärille. Osaamistarinan kärkenä on, että Suomen työelämä edustaa maailman kovinta osaamista. Yhteistyötarinan mukaan Suomen työelämä edustaa maailman kehittyneintä yhteistyötä. Turvallisuustarina puolestaan perustuu näkemykseen, jonka mukaan Suomen työelämä edustaa maailman turvallisinta ympäristöä. Pian huomattiin, että suomalaisen työelämän vahvuus ulkopuolelta katsottuna on ehdottomasti myös perheystävällisyys; pitkät vuosilomat, vanhempainvapaat sekä työelämän joustot mahdollistavat työn ja perheen yhteensovittamisen sekä vanhempien työssäkäynnin. Perheystävällisyys nostettiinkin työelämäbrändin täydentäväksi bränditarinaksi yhdessä suomalaisen johtamistavan kanssa. Nämä meille suomalaisille arkipäiväiset asiat näyttäytyvät varsin erilaisilta kansainvälisestä näkökulmasta. Marraskuussa 2018 julkaistussa Made By Finland -selvityksessä haastateltiin Suomessa asuvia ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä, opis-kelijoita ja johtajia. Selvityksestä käy ilmi, että kyselyyn vastanneet kansainväliset osaajat arvostavat korkealle suomalaisia lomia, vapaita, työpaikkojen ilmapiiriä ja maltillisia työaikoja. Erityisen paljon mainintoja saivat kuitenkin juuri työn jous-tavuus sekä tasapaino työ- ja vapaa-ajan välillä. Työ- ja elinkeinoministeriö tuottaa vuosittain työolobarometrin, joka kuvaa suomalaisen työelämän tilaa työpaikoilla. Barometrissä seurataan työntekijöiden näkemyksiä työstään. Tulokset perustuvat palkansaajien haastatteluihin. Työolo-barometrin mukaan erilaiset työn joustot ovat Suomessa yleistyneet 2000-luvun puolivälistä niin, että viime vuoden kyselyn mukaan noin kaksi kolmasosaa korkeakoulutetuista on joustavan työajan piirissä. Perheystävällisyyttä Suomen työelämään luovat työntekijöiden ja työnantajien lisäksi myös valtio sekä yhteiskunnan sosiaalinen ja tekninen infrastruktuuri. Päivähoitojärjestelmämme on pitkälti julkisesti organisoitua ja rahoitettua, perus-koulumme ovat perheille maksuttomia ja korkealaatuisia. Vanhemmiksi tulevia tuetaan monilla rahallisilla tuilla, mutta tarjolla on myös maailman mittakaavassa ainutlaatuinen maksuton neuvolajärjestelmä sekä nyt kansainvälisiin otsikoihin-kin noussut edullinen ja turvallinen synnytysympäristö. Suomi on maailman turvallisin maa lasten ja perheiden kasvaa ja elää. Tulevaisuudessa työn ja perheen yhteensovittamisesta tulee tehdä sekä uusi suomalainen menestystarina että osa yhä useamman suomalaisen työpaikan arkea. Selvitysten mukaan tarvitsemme lisää kansainvälisiä osaajia Suomeen sekä kannusteita syntyvyyden nostoon. Pelkät poliittiset toimet yhteiskunnallisen infrastruktuurin, kuten tukien suhteen, eivät yksin riitä. Tarvitsemme yhteisen tahtotilan perheystävällisyyden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi sekä vahvan näkemyksen siitä, kuinka tämä ainutlaatuinen tarina nostetaan kansainvälisesti tunnetuksi brändiksi. Made By Finland -selvitys Työolobarometri Työelämä 2020 -hanke Inka Venetvaara Kirjoittaja työskentelee hankekoordinaattorina työ- ja elinkeinoministeriön alaisessa Työelämä 2020 -hankkeessa, jonka tavoitteena on tehdä suomalaisesta työelämästä Euroopan parasta vuoteen 2020 mennessä. Venetvaara on erityisen kiinnostunut työelämän ja yhteiskunnan inkluusiosta sekä tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisesta.

WeAll-hankkeessa tutkimme, millaiset tekijät tukevat ja rajoittavat erilaisten ihmisten mahdollisuuksia työelämässä. Väestörakenteen muutokset, alueelliset erot, työn ja yksityiselämän yhdistäminen sekä organisaatioiden ja johtamisen käytännöt vaikuttavat näihin mahdollisuuksiin. Tarkastelemme työelämää iän, sukupuolen, sosiaalisen aseman, etnisyyden, seksuaalisen suuntautumisen ja asuinpaikan näkökulmista. Tuotamme tutkimustietoa työelämän tasa-arvoa ja hyvinvointia koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon vuoropuhelussa sidosryhmien ja kokemusasiantuntijoiden kanssa.

Ajankohtaista

Gender Studies 2019 conference – Esi­tel­mä­kut­su

Esitelmäkutsu avoinna 21.3. – 30.4.2019

WeAll-hanke on mukana järjestämässä  vuoden 2019 Sukupuolentutkimuksen päiviä, jotka järjestetään 24.10 – 26.10.2019 Helsingin yliopistossa.

Järjestämme työelämää käsittelevän workshopin konferenssissa:

Mira Karjalainen and Marjut Jyrkinen: Organizational Violence and Violations, Gender and Blurring Boundaries of Work

Esitelmäehdotukset ovat lämpimästi tervetulleita!

Toivotamme tervetulleiksi esitelmäehdotuksia Sukupuolentutkimuksen päiville 2019: Väkivallasta. Esitelmäkutsu on avoinna 30.4.2019 saakka. Kutsumme tutkijoita laajasti globaalista pohjoisesta ja etelästä osallistumaan konferenssiin. Konferenssissa järjestetään 40 työryhmää, jotka käsittelevät  monipuolisesti väkivaltaa monitieteellisesti sukupuolen-, seksuaalisuuden-, queer-, trans-, vammais-, jälkikolonialistisen ja kriittisen rodun tutkimuksen kautta.

Työryhmät ja abstraktien ohjeet löytyvät englanninkielisiltä sivuiltamme: http://www.helsinki.fi/en/conferences/gender-studies-2019-conference/call-for-papers

 

Onko sukupuolella väliä? – hanke edistää sukupuolten tasa-arvoa mediassa sekä poliittisessa ja taloudellisessa päätöksenteossa

Sukupuolella väliä? -hankkeen ohjausryhmässä ovat mukana WeAll:in Jukka Lehtonen ja Marjut Jyrkinen. Hanke toteuttaa toimittajakoulutuksia sekä kehittää vaaleihin ja päätöksentekoon liittyvää tasa-arvotietoa. Hanke edistää myös sukupuolen moninaisuuden ja intersektionaalisuuden huomioonottamista. Hanketta toteuttaa WeAll-sidosryhmä Tasa-arvotiedon keskus (THL), ja sitä rahoittaa Euroopan Unionin perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelma 2014–2020 (REC).

 WeAll-sidosryhmä THL:n Sukupuolella väliä? -hanke käynnisti maaliskuussa kampanjan sukupuolen merkityksestä vaaleissa. Kampanja tekee näkyväksi, kuinka äänestäjät, poliittiset päättäjät ja median edustajat voivat omilla valinnoillaan edistää sukupuolten tasa-arvoa vaaleissa ja poliittisessa päätöksenteossa. Kampanja herättelee myös pohtimaan, onko sillä merkitystä, että kansalaiset ovat tasapuolisesti edustettuina poliittisessa päätöksenteossa niin sukupuolen kuin myös iän, alkuperän ja muiden henkilöön liittyvien tekijöiden suhteen. Sukupuolella väliä? -hankkeessa tuotettu kartoitus kokoaa yhteen puolueiden tavoitteita sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi seuraavalla eduskuntakaudella. Visualisoitu tietopaketti sisältää myös puolueiden puheenjohtajien, puoluehallitusten, nykyisten kansanedustajien sekä eduskuntavaaliehdokkaiden sukupuolijakaumat. Puoluekohtaisten tietojen lisäksi materiaaliin on nostettu puolueiden välisiä vertailuja esimerkiksi sukupuolten tasa-arvoon liittyvistä kirjauksista puolueohjelmissa ja säännöissä.

 WeAll on tehnyt aktiivista yhteistyötä THL:n Tasa-arvotiedonkeskuksen kanssa myös sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden huomioon ottamiseksi tutkimuskyselyissä. 13.12.2018 THL järjesti sisäisen koulutuksen aiheesta, ja silloin WeAll:in Jukka Lehtonen esitelmöi keinoista vahvistaa moninaisuuden tunnistamista tutkimusprosessin eri vaiheissa. Lehtonen kirjoitti myös Tasa-arvobarometri 2017 muutosprosessista, jolla sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus saatiin mukaan tutkimusaineiston keruuseen ja analyysiin. THL julkaisi maaliskuussa Lehtosen artikkelin “Kun kaksijakoinen sukupuoliajattelu murtuu – sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus Tasa-arvobarometrissa” teoksessa ”Näkökulmia sukupuolten tasa-arvoon – analyyseja tasa-arvobarometrista 2017”.

 Puoluekartoitukseen voi tutustua myös Tasa-arvotiedon keskuksen eduskuntavaalisivulla: https://thl.fi/…/sukup…/paatoksenteko/vaalit/eduskuntavaalit

Kestävä työelämä ja muuttuvat rajat -seminaari 27.3.2019

Akava, WeAll-hanke ja GODESS-instituutti järjestävät yhteiseminaarin ”Kestävä työelämä ja muuttuvat rajat”. Seminaari järjestetään 27.3.2019 klo 13.30-17.00 Hankenilla Helsingissä (Arkadiankatu 22).

Seminaarissa syvennytään työelämän muutoksen vaikutuksiin erityisesti nuorten työhyvinvoinnille sekä jaksamiselle, ja muun muassa esitellään uusimpia WeAll-hankkeen tutkimustuloksia liittyen työuupumukseen, yritysten mindfulness-ohjelmiin ja asiantuntijatyötä tekevien naisten puheeseen työstä ja perheestä. Seminaarin kieli on englanti.

Tarkka ohjelma ja Ilmoittautuminen.

Katso Striimaus.

Huomisen Suomen teot – millä askelilla kohti tasa-arvoa? Vaalipaneelin alustajana Marjut Jyrkinen WeAll-hankkeesta

Miltä Suomi näyttää vuonna 2050? Onko sukupuolten tasa-arvo jo toteutunut? Onko Suomi vielä hyvinvointiyhteiskunta? Tasa-arvoasiainneuvottelukunnan ja NYTKISin vaalipaneelissa eduskuntapuolueiden johtajat haastettiin visioimaan tulevaisuuden Suomea. Millä konkreettisilla teoilla voitetaan koulutuksen, työelämän ja hoivan tasa-arvohaasteet?

Huomisen Suomen teot – vaalipaneeli järjestetiin keskustakirjasto Oodissa 5.3.2019. Tilaisuuden alussa kuultiin apulaisprofessori Marjut Jyrkisen (WeAll-hanke) alustus paneelin teemasta. TaNen & NYTKISin järjetämässä tilaisuudessa oli paikalla runsas joukko yleisöä kuuntelemassa puolueiden puheenjohtajien ja edustajien paneelia.

Mukana vaalipaneelissa olivat:

Li Andersson (vas.)
Tiina Elovaara (sin.)
Pekka Haavisto (vihr.)
Anna-Maja Henriksson (r.)
Laura Huhtasaari (ps.)
Sari Raassina (kok.)
Antti Rinne (sd.)
Annika Saarikko (kesk.)
Tiina Tuomela (kd.)

Katso tallenne tästä.