Tutkimuksella kohti tasa-arvoista työelämää
WeAll-tutkimushanke

Yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kestävä tulevaisuuden työelämä

Tutkijablogi

Arkikäsityksiä työuupumuksesta

Työuupumus on ollut viime aikoina usein esillä. Uupumusta on pohdittu mediassa useista eri näkökulmista, ja monella meistä on henkilökohtaisia tai lähipiirin kokemuksia aiheesta. Yleinen havainto tuntuu olevan, että työuupumus on olennainen osa tämän päivän työelämää. Miten työuupumus sitten selitetään? Tutkimuksessamme olemme pureutuneet tieto- ja hoiva-aloilla työskentelevien ihmisten arkikäsityksiin uupumuksesta, joista löysimme paljon yhtäläisyyksiä mutta myös eroja.  Yhteistä oli yksittäisen työntekijän vastuun korostaminen ja uupumuksen selittäminen työhön liittyvillä vaatimuksilla. Erityisesti yksilön vastuuta esiintuova puhe korostui. Uupumuksesta puhuttiin siis ennen kaikkea työntekijän persoonallisuudesta tai elämäntilanteesta kumpuavana ongelmana. Myös silloin kun uupumus nähtiin työtehtäviin tai koventuneeseen työelämään liittyvänä kysymyksenä, vastuu annettiin usein viime kädessä yksittäiselle työntekijälle ja hänen kyvyilleen ja valmiuksilleen käsitellä hankalaa tilannettaan. Erot löytyivät lähinnä organisaatioiden vastuuta tai sen puutetta koskevasta puheesta. Tutkimissamme tietotyöorganisaatiossa työnantajan rooli uupumuksen ehkäisijänä ja tuen tarjoajana oli marginaalinen. Yksittäisen työntekijän vahvuutta korostavissa organisaatioissa jaksamiseen liittyviä ongelmia ja uupumusta koettiin jopa tarpeellisena salailla. Tutkimissamme hoivatyöorganisaatiossa organisaatiot tarjosivat useita käytäntöjä, joiden kautta uupumusta pyrittiin ehkäisemään ja tarvittaessa hoitamaan. Uupumus oli myös työntekijöiden keskuudessa yleinen ja sallittu puheenaihe. Vaikka uupumusta ei oltu näissäkään organisaatioissa pystytty poistamaan, oli se asia, jonka suhteen tehtiin aktiivisesti töitä. Eri alat ja niiden sisällä toimivat organisaatiot poikkeavat toisistaan siinä, miten työuupumusta käsitellään. Organisaation roolin pohtiminen onkin keskeistä ennen kaikkea silloin kun mietitään mitä uupumukselle voidaan tehdä. Uupumuksen näkeminen organisaation asiana yksilön vastuun sijaan on ensiarvoisen tärkeää. Parhaimmillaan organisaatio voi inhimillisen ilmapiirin ja toimivien käytäntöjen kautta tarjota tukea työntekijälle työssäjaksamiseen, toimia puskurina työntekijän ja työelämän usein kovien vaatimusten välillä. Tästä hyötyvät sekä organisaatio että työntekijä. Annamari Tuori ja Charlotta Niemistö, kirjoittavat työskentelevät tutkijoina WeAll-hankkeessa.

Sidosryhmäblogi

Puhe tuottavuudesta ylläpitää naisvaltaisten alojen aliarvostusta

Suomessa naisvaltaisilla aloilla on keskimäärin matalammat palkat kuin miesvaltaisilla aloilla. Keskustelua sukupuolten tasa-arvosta työmarkkinoilla käydään monesti tuottavuuden näkökulmasta ja usein ollaan haluttomia vertailemaan eri alojen palkkoja keskenään. Vertailu eri alojen kesken toisi esiin naisvaltaisten alojen aliarvostuksen ja avaisi mahdollisuuden pohtia syitä matalammalle palkkaukselle. Suomessa maksetaan suunnilleen sama palkka samasta työstä, joten monen mielestä sukupuolten tasa-arvo on saavutettu. Kuitenkin kokoaikaisessa työssä olevien naisten keskiansio on 83 prosenttia miesten ansiosta. Eroa selitetään yleisesti työmarkkinoiden eriytymisellä: Suomessa on poikkeuksellisen vahva jako nais- ja miesvaltaisiin aloihin. Naisvaltaiset alat sijoittuvat heikommin palkatuille julkisen sektorin sosiaali-, terveys- ja koulutusaloille, kun taas miesvaltaisia ovat tyypillisesti yksityisen sektorin teollisuuden alat. Lisäksi palkkakeskustelussa nostetaan usein esiin, että miehet tekevät enemmän ylitöitä, työuran aikana miehille ehtii kertyä enemmän työkokemusta ja miehiä on enemmän esimiestehtävissä. Toisesta näkökulmasta katsottuna syynä on se, että naiset tekevät enemmän kotitöitä ja kantavat suuremman vastuun lasten hoidosta. Segregaatiolla ja työaikojen eroilla on helppo kuitata sukupuolten välinen palkkaero, ja usein suomalainen keskustelu tyssääkin tähän. Jos eri alojen palkkoja päädytään vertailemaan, löytyy selitys naisvaltaisten alojen pienemmille palkoille monesti “talouden ehdoista” ja markkinalogiikasta: naiset tekevät töitä aloilla, jotka eivät tuota voittoa. Naisten ansioiden nostamiseen tarjotaankin ratkaisuksi naisten ohjaamista yksityiselle sektorille ja paremmin tienaavien ammattien pariin. Tällöin jää huomiotta näennäisesti neutraalin talouspuheen ideologiset ja normatiiviset lataumat. Keskustelun kohdistaminen tuottavuuteen vie huomion pois oleellisista kysymyksistä, kuten miksi saman verran koulutusta vaativista, yhtä lailla haastavista tehtävistä maksetaan niin eri suuruinen korvaus. Tätä kysymystä voi helposti konkretisoida kunta-alalla: miksi sukupuolten väliset palkkaerot ovat todellisuutta kunnissa, vaikka ne eivät toimi osakeyhtiön logiikalla? Mihin perustuvat erot eri alojen palkkojen välillä kunta-alalla? Kunta-alan palkkausta tutkineet Paula Koskinen Sandberg, Maria Törnroos ja Roosa Kohvakka puhuvatkin institutionaalisesta aliarvostuksesta. Käsitteellä viitataan historiallisesti muotoutuneisiin rakenteisiin, kuten työehtosopimuksiin, jotka ovat osaltaan peittämässä näkymättömiin sukupuolten epätasa-arvoa työmarkkinoilla. Aikoinaan vallinneet oletukset naisille ja miehille sopivista palkoista on leivottu työehtosopimuksiin, eikä rakenteellisia muutoksia palkkauksen tasa-arvon lisäämiseksi ole tehty. Suomessa maksetaan sama palkka samasta työstä, mutta ei välttämättä samanarvoisesta työstä. Naisvaltaisten alojen aliarvostusta voidaan lähteä purkamaan vain rakenteellisilla uudistuksilla, mutta samalla on tärkeä haastaa valtavirtataloustieteen tuottavuuspuhetta. On kyseenalaistettava diskurssi, joka tuottaa jaon voittoa tuottavien yksityisen sektorin ja tuottamattoman julkisen sektorin välillä, vaikka julkisesti tuotetut palvelut ja infrastruktuuri ovat edellytyksiä yksityisten alojen toiminnalle. Institutionaalisen aliarvostuksen näkyväksi tekeminen antaa työkaluja epätasa-arvoon puuttumiseen.   Blogi on kirjoitettu osana WeAll-hankkeen Helsingin yliopistossa järjestämää Työelämän tasa-arvo ja yhdenvertaisuus-kurssia. Eeva Toivanen on historian maisteriopiskelija (Helsingin yliopisto), jonka tutkimukselliset kiinnostuksen kohteet ovat  sukupuolten tasa-arvon ja naisten oikeuksien historiassa. Anna-Mili Tölkkö on kasvatustieteiden maisteri ja opiskelee sukupuolentutkimuksen maisteriohjelmassa Helsingin yliopistossa. Työelämän tasa-arvon kysymysten lisäksi hän on kiinnostunut sosiaalisista liikkeistä ja koulutuspolitiikasta.   Lähteet: Austen, Siobhan, Jefferson, Therese & Preston, Anne (2013) Contrasting economic analyses of equal remuneration: The Social and Community Services (SACS) case. Journal of Industrial Relations 55:1, 60–79. Grimshaw, Damian & Rubery, Jill (2007) Undervaluing women’s work. Working paper series no. 53. Manchester: European Work and Employment Research Centre, University of Manchester. Koskinen Sandberg, Paula, Törnroos, Maria & Kohvakka, Roosa (2017) The Institutionalised Undervaluation of Women’s Work: The Case of Local Government Sector Collective Agreements. Work, Employment and Society 32:4, 707–725.  

WeAll-hankkeessa tutkimme, millaiset tekijät tukevat ja rajoittavat erilaisten ihmisten mahdollisuuksia työelämässä. Väestörakenteen muutokset, alueelliset erot, työn ja yksityiselämän yhdistäminen sekä organisaatioiden ja johtamisen käytännöt vaikuttavat näihin mahdollisuuksiin. Tarkastelemme työelämää iän, sukupuolen, sosiaalisen aseman, etnisyyden, seksuaalisen suuntautumisen ja asuinpaikan näkökulmista. Tuotamme tutkimustietoa työelämän tasa-arvoa ja hyvinvointia koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon vuoropuhelussa sidosryhmien ja kokemusasiantuntijoiden kanssa.

Ajankohtaista

Ratkaisuriihi 1.10.2018: Ulkomaalaistaustaisten korkeasti koulutettujen naisten työllistyminen

Ratkaisuriihi: Ulkomaalaistaustaisten korkeasti koulutettujen naisten työllistyminen

Workshop: Improving the employment of highly educated women with foreign backgrounds in Finland

1.10.2018 klo 13.00-16.00

Helsingin yliopisto, Tiedekulma (Yliopistonkatu 4), Think Lounge (2. krs.)

 

Olet lämpimästi tervetullut WeAll-tutkimuskonsortion järjestämään ratkaisuriiheen, jonka aiheena on korkeasti koulutettujen ulkomaalaistaustaisten naisten työllistymisen edistäminen.

Ohjelmassa on asiantuntijapuheenvuoroja sekä runsaasti aikaa ryhmäkeskusteluille. Tilaisuudessa kohtaavat yhteiskehittämisen hengessä työnhakijat, työnantajat, viranomaiset, kolmannen sektorin toimijat sekä tutkijat. Tilaisuuden kielet ovat suomi ja englanti.

You are warmly welcome to this workshop with the aim of improving the employment of highly educated women with foreign background in Finland. The programme consists of short presentations and lots of discussions between jobseekers, employers, officials, NGOs and researchers. We will be working in Finnish and in English.

 

WeAll-hankkeen kanssa yhteistyössä Monika-Naiset Liitto sekä työ- ja elinkeinoministeriön kotouttamisen osaamiskeskus. Mukana myös mm. Helsingin yliopiston Urapalvelut sekä Opetushallitus (tutkintojen tunnustaminen).

Organizers: WeAll Research Consortium, Monika – Multicultural Women’s Association and the Centre of Expertise in Immigrant Integration at the Ministry of Economic Affairs and Employment. In collaboration with The Finnish National Agency for Education (recognition of qualifications) and University of Helsinki Career Services.

 

Ilmoittautuminen / Registration:

https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/91365/lomake.html

 

Ohjelma / Programme

13.00 Puheenvuorot / Short presentations

Bahar Mozaffari (Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia sekä Monika-Naiset liitto ry)

Tytti Steel (WeAll-tutkimuskonsortio, Helsingin yliopisto)

Sari Haavisto (Työ- ja elinkeinoministeriö)

Riikka Laitinen ja Marisel Soto Godoy (Monika-Naiset liitto ry)

Aino Ezeonodo (Sote-silta -hanke, Metropolia ammattikorkeakoulu)

Sara Salmani (Miltton Oy)

 

14.00 Keskustelut / Group discussions

Alustava lista keskusteltavista teemoista / Preliminary list of themes for discussions:

Tutkintojen tunnustaminen / Recognition of qualifications

Työn ja muun elämän yhdistäminen / Work-life balance

Viranomaisten ohjaus- ja neuvontapalvelut / Official services for jobseekers

Työelämäyhteydet / Networking

Osaamisen tunnistaminen ja osaamisesta viestiminen / Recognising and communicating one’s strengths

 

16.00 Tilaisuus päättyy / End of the workshop

 

Tapahtuma Facebookissa https://www.facebook.com/events/279294175969447/

“Uushenkinen työ hiipii työelämään” Uusimmassa Eloressa tutkija Mira Karjalainen WeAllista käsittelee työn hämärtyviä rajoja

Tutkimus tarkastelee monitieteisesti etnografisen aineiston avulla mindfulnessia ja
työn hämärtyviä rajoja uusliberalismin ja jälkimaallistumisen viitekehyksessä. Aineisto
kerättiin kansainvälisessä intensiivistä tietotyötä tekevässä muille organisaatioille palveluja tarjoavassa asiantuntijayrityksessä. Asiantuntijatyölle on nykyään tyypillistä työn
rajojen hämärtyminen sekä jatkuvat neuvottelut ja epävarmuus rajoista. Siksi tämä
maaperä on hedelmällinen erilaisille työpaikkojen mindfulness-ohjelmille, jotka ovat
nousseet organisaatioiden henkilöstöhallinnon ja johdon välineeksi. Mindfulnessin
uskotaan auttavan läsnäolossa, keskittymisessä ja tarkkaavaisuudessa ja lisäävän siten
työntekijöiden tuottavuutta ja työssä jaksamista.

Karjalainen, Mira (2018). Uushenkinen työ – Mindfulness jälkimaallistumisen, uusliberalismin ja työn hämärtyvien rajojen risteyksessä. Elore,  Vol 25(1): 107-129. Linkki artikkeliin.

Uusin Kasvatus-lehti on teemanumero sukupuolesta ja risteävistä eroista kasvatuksessa ja koulutuksessa

Toimittajina Annukka Jauhiainen, Outi Ylitapio-Mäntylä ja WeAll:ista Jukka Lehtonen: 
“Toivomme, että teemanumero avaa Kasvatus-lehden lukijoille uusia näkökulmia sukupuolen ja erojen tutkimiseen ja auttaa haastamaan oman tutkimuksen teon rajoja ja malleja. Tätä teemanumeroa ei ole tarkoitettu oppaaksi intersektionaaliseen analyysiin, mutta toivomme, että se herättää ajatuksia moninaisuudesta ja eroista – ja kannustaa tarkastelemaan niitä uusin silmin.” Linkin takaa löytyy lehden sisällysluettelo ja pääkirjoitus. Numero ilmestyi heinäkuussa.
Linkki lehden sisällysluetteloon ja pääkirjoitukseen: https://ktl.jyu.fi/fi/julkaisut/kasvatus/arkisto/kasvatus_3_2018_sisallys-ja-paakirjoitus-1.pdf