Tutkimuksella kohti tasa-arvoista työelämää
WeAll-tutkimushanke

Yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kestävä tulevaisuuden työelämä

Tutkijablogi

Kotiutumiseen tarvitaan muutakin kuin työ

Ruotsissa hiljattain julkaistu artikkelikokoelma Högutbildade migranter i Sverige käsittelee korkeasti koulutettujen ulkomaalaistaustaisten työelämänäkymiä ja kotiutumista. Kirjoittajat kiinnittävät huomiota siihen, että yleisissä keskusteluissa ”maahanmuuttajien” tärkeimpänä kotouttajana pidetään palkkatyötä, jonka kautta on mahdollisuus päästä kiinni itsenäiseen elämään uudessa kotimaassa. Pelkkä työ ei kuitenkaan riitä kotiutumiseen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Pohjoismaissa lääkäripulaa helpottamaan on palkattu paljon ulkomaalaistaustaisia lääkäreitä, jotka saattavat kokea työpaikallaan syrjintää siinä missä vähemmän koulutettu ”vieras”. Epäluulo ulkomaisia, erityisesti Euroopan ulkopuolella suoritettuja, tutkintoja kohtaan on tuttua muualta muuttaneille lääkärin koulutuksen saaneille. Tulijalta saatetaan odottaa täydellistä kielitaitoa, eikä oma organisaatio välttämättä tarjoa minkäänlaista tukea kielellisten haasteiden selättämiseen. Korkeasti koulutetut ulkomaalaistaustaiset nähdään yleensä parempia mahdollisuuksia etsivinä asiantuntijoina, jotka ovat muuttaneet vapaaehtoisesti. Silti myös turvapaikanhakijoissa on korkeasti koulutettuja, jotka jäävät usein näkymättömiin – mahdollisesti siksi, että he eivät vastaa kuvaa hädänalaisista pakolaisista. Ristiriita näkyy myös turvapaikanhakijoiden arkikokemuksissa. Tutkimusta varten haastatellut lääkärit kokivat suurta turhautumista, kun he joutuivat vastaanottokeskuksessa odottamaan passiivisina ja olemaan viranomaisten toimenpiteiden kohteena. Ajan myötä suorat kontaktit työpaikoille auttoivat heitä pääsemään koulutustaan vastaavaan työhön ja lyhentämään odotusaikaa. Työpaikalla tulijaa odottavat kielellisten haasteiden lisäksi uudenlaiset kulttuuriset käytännöt, joista tärkeimmät liittyivät ruotsalaisen terveydenhuoltoalan työpaikkojen suhteellisen matalaan hierarkiaan. Kuuluisat ruotsalaiset kahvitauot ovat merkittävä osa työyhteisön toimintaa, vaikka niistä kieltäytyminen saattaa muualta tulleelle olla tehokkuuden merkki. ”Fika” on tie ruotsalaisen työkaverin sydämeen, sillä työn ulkopuolella kollegat eivät juurikaan vietä aikaa keskenään. Korkeasti koulutetut tekevät usein paljon työtunteja ja työ läikkyy helposti vapaa-ajalle, joten uusien ystävien löytämiseen ei tahdo löytyä aikaa. Ulkomaalaistaustaiset lääkärit kokivat myös, että heidän pitää tehdä erityisen paljon töitä osoittaakseen, että olivat päteviä. Pohjoismaissa ihmisiin tutustuminen on haasteellista, kun kutsuja kollegojen kotiin ei satele, eivätkä naapuritkaan välttämättä edes vaihda kuulumisia. Kuitenkin yksikin hyvä ystävä voi lisätä kuulumisen ja kotiutumisen tunnetta uudessa kotimaassa. Tytti Steel Kirjoittaja toimii WeAll-hankkeessa tutkijana. WeAll-hanke järjestää 1.10.2018 ratkaisuriihen, joka edistää korkeasti koulutettujen ulkomaalaistaustaisten naisten työllistymistä. Tilaisuus järjestetään Helsingin yliopiston Tiedekulmassa klo 13–17. Lisätietoja hankkeen verkkosivuilta elokuun aikana. Tapahtuma myös Facebookissa: https://www.facebook.com/events/279294175969447/ Lähde: Maja Povrzanović Frykman & Magnus Öhlander (toim.) 2018: Högutbildade migranter i Sverige. Lund: Arkiv förlag. Katso myös: WeAll-hankkeen politiikkasuositus ulkomaalaistaustaisten naisten työllistymiseen liittyen: http://blogit.utu.fi/tita/korkeasti-koulutetut-maahanmuuttajanaiset-tarvitsevat-yksilollisempia-tyovoimapalveluita/

Sidosryhmäblogi

Eettisesti kestävä henkilöstöjohtaminen – johtajuuskulttuurin sekä työn ja perheen suhteen johtamisen näkökulma

Tärkeänä sosiaalisesti kestävän ja vastuullisen työelämän tekijänä pidetään työn ja perheen onnistunutta yhdistämistä. Aiemman tutkimuksen mukaan onnistumiseen vaikuttaa organisaation johtaminen (Nie, Lämsä & Pucetaite 2018). Tein pro gradu -tutkielmani, jonka aiheena on työn ja perheen suhteen johtaminen rajattuna johtajuuskulttuurin näkökulmaan, WeAllFinlandin tutkimushankkeessa ”Yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kestävä työelämä”. Uskon, että eettisesti kestävä henkilöstöjohtaminen on vastaus tulevaisuuden haasteisiin työelämässä. Henkilöstön hyvinvointi on keskeinen tekijä, kun asiantuntijat keskittyvät löytämään vastauksia ajankohtaisiin työelämän haasteisiin, kuten kestävien työurien kehittämiseen. Pro Graduni käsittelee johtajuuskulttuurien paradokseja sekä lähijohtajuuden merkitystä työyhteisön jaksamiselle, ja tutkimustuloksiini sisältyy seuraava huomio: erityisesti hoitoalan lähijohtajat ovat usein ajautuneet työtehtäviinsä, vailla johtajuuskoulutusta tai sen suurempaa kiinnostusta ihmisten johtamiseen. Ajautuneet ja ylikuormittuneet lähijohtajat voivat olla osasyynä työpaikoilla ilmenevään työperäiseen pahoinvointiin ja työn sekä muun elämän väliseen ristiriitaan. Toisin sanoen siis, työntekijöiden pahoinvointi on mahdollisesti yhteydessä välinpitämättömään johtamiseen, vaikka kohdeorganisaatiossa sanotaan panostettavan laadukkaan johtamisen kehittämiseen. Lähijohtajuuden kehittämiseen on olemassa monenlaisia työkaluja, tärkeimpinä koulutus, arvostuksen osoittaminen työntekijöiden tekemää työtä kohtaan ja lähijohtajan rauhoittava läsnäolo. Erityisesti toimeen tarttuminen asian eteenpäin viemiseksi, kun johdettavalla on havaittavissa työuupumuksen oireita, on merkityksellistä johdettavan työkyvyn kannalta pitkällä tähtäimellä. Välittämisen näyttäminen henkilöstölle on ilmaista lähijohtajuuden näkökulmasta. Esimerkiksi tutkielman tulosten mukaan perhemyönteisen johtajuuskulttuurin alla työskentelevien työntekijöiden voidaan nähdä sitoutuvan paremmin yritykseen työn ja perheen yhdistämistä helpottavien käytänteiden vuoksi, ja näin työskentelevän pitkänjänteisesti yhteisten tavoitteiden eteen, mikä on myös organisaation etu. Lisäksi tutkielman mukaan työn ja perheen onnistunut yhteensovittaminen mahdollistaa rikastavan yliläikkymän ilmenemisen työntekijän elämän eri osa-alueiden välillä. Rikastavuus sekä tasapainoinen työn ja perheen suhde nähtiin tutkimuksessa elämänlaatua parantavan seikkana, jolla on suuri merkitys työkyvyn vahvistamisen näkökulmasta. Kuitenkin tapaustutkimuksen kohteena ollessa sairaalaorganisaatiossa tutkitusta 14:sta henkilöstä suurin osa kärsi työn ja perheen suhteen välisestä epätasapainosta. Tutkimukseni tukee aiempaa alan teoriaa, jonka mukaan työ-perhesuhde voi vaikuttaa yksilön kokemaan elämänlaatuun sitä heikentävästi, esimerkiksi työperäisten työuupumusoireiden vuoksi. Lisäksi työntekijät voivat kokea työuupumuksen oireita kokiessaan ristiriitaa työ-perhesuhteessaan, kuten tehottomuutta työssään, ja osoittaa ärtymystä muita työyhteisön jäseniä kohtaan. Konfliktia työntekijän elämän eri osa-alueiden välillä voidaan lähteä organisaation toimesta helpottamaan erilaisilla joustoilla, jotka sujuvoittavat työn ja muun elämän yhteensovittamista ja parantavat näin kokonaisvaltaisesti työntekijän elämänlaatua. Tällaiset käytännöt voivat olla esimerkiksi työtehtävien uudelleen järjestelyä, työkiertoja, sisäisiä siirtoja organisaation sisällä, joustavien työaikojen käyttöönottoa tai määräaikaisen osa-aikatyön mahdollisuutta kokoaikaisen työn sijaan väliaikaisesti. Kaiken kaikkiaan työelämä voidaan nähdä olevan paradoksaalista, koska jokainen meistä on ainutlaatuinen ja havainnoi todellisuutta omasta näkökulmastaan. Esimerkiksi työntekijät saattavat tehdä ristiriitatilanteesta keskenään kovin eriäviä tulkintoja, jotka aiheuttavat paradoksin sitä ratkovalle lähijohtajalle. Lähijohtajuudessa ilmeneviä paradokseja ei valitettavasti voida löytää ratkaisua, mutta tiedostamalla ne, niiden olemassa oloa voidaan sietää. Monesti työyhteisön jäsenten olo helpottuu jo silloin, kun kipupisteitä päästään purkamaan, vaikka yksiselitteistä ratkaisua konflikteihin ei olisi olemassakaan. Graduni tuloksien mukaan purkamisen voidaan nähdä olevan jo itsessään osa työhyvinvoinnin parantamista ja avoin keskusteleminen perhemyönteisten joustokäytänteiden käyttöönotosta auttaa tasapainottamaan työyhteisössä ilmenevää negatiivista puhetta erityiskohtelusta. Siksi on tärkeää, että jokaisella työpaikalla olisi joku, jonka kanssa työntekijät voisivat matalalla kynnyksellä keskustella henkisesti rasittavista aiheista. Mielestäni tämän henkilön tulisi olla se luotettava ja hoivaava lähijohtaja, kuka välittää työkavereistaan. Perheorientoituneen, aidosti kehittämään pyrkivän ja demokraattisen lähijohtajuuden ilmenemistä työpaikoilla voidaan edistää tarjoamalla lähijohtajalle työaikaa johtamiseen ja resursseja päätöksentekoon. Muutoin johtajuus saattaa muotoutua toiveiden tynnyriksi, jolloin työyhteisön esittämien toiveiden voidaan nähdä leijumaan suljettuun toimintaympäristöön toteutumattomina ja lähijohtajuus saattaa näyttäytyä epäluotettavana tilana työyhteisölle. Tilanteessa saattaa olla vaarana paradoksien kehkeytyminen ja lähijohtajuuden muotoutuminen näennäisesti työhyvinvointia edistäväksi, koska tällöin työyhteisön esittämät toiveet tavoittavat lähijohtajat, mutta lähijohtaja ei ole sitoutunut toteuttamaan niitä. Tutkielmani johtopäätöksenä onkin, että sitoutumattomuus, perhemyönteisyyden väheneminen ja kiireen tuntu sairaalaorganisaation lähijohtajuudessa saattavat olla yhteydessä taloudellisiin kiristyksiin. Kiristykset ovat mahdollisesti seurausta yhteiskunnallisista paineista, kuten kilpailukykysopimuksesta, joka astui voimaan 2016.   Tekstin kirjoittaja ja blogissa esitellyn pro gradu tutkielman tekijä Tuisku Takala työskentelee työhönvalmentajana te-toimiston ostopalveluissa sekä osa-aikaisena kauppatieteiden yliopistonopettajana Jyväskylän avoimessa yliopistossa.

WeAll-hankkeessa tutkimme, millaiset tekijät tukevat ja rajoittavat erilaisten ihmisten mahdollisuuksia työelämässä. Väestörakenteen muutokset, alueelliset erot, työn ja yksityiselämän yhdistäminen sekä organisaatioiden ja johtamisen käytännöt vaikuttavat näihin mahdollisuuksiin. Tarkastelemme työelämää iän, sukupuolen, sosiaalisen aseman, etnisyyden, seksuaalisen suuntautumisen ja asuinpaikan näkökulmista. Tuotamme tutkimustietoa työelämän tasa-arvoa ja hyvinvointia koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon vuoropuhelussa sidosryhmien ja kokemusasiantuntijoiden kanssa.

Ajankohtaista

Ratkaisuriihi 1.10.2018: Ulkomaalaistaustaisten korkeasti koulutettujen naisten työllistyminen

Ratkaisuriihi: Ulkomaalaistaustaisten korkeasti koulutettujen naisten työllistyminen

Workshop: Improving the employment of highly educated women with foreign backgrounds in Finland

1.10.2018 klo 13.00-16.00

Helsingin yliopisto, Tiedekulma (Yliopistonkatu 4), Fönster (2. krs.)

 

Olet lämpimästi tervetullut WeAll-tutkimuskonsortion järjestämään ratkaisuriiheen, jonka aiheena on korkeasti koulutettujen ulkomaalaistaustaisten naisten työllistymisen edistäminen.

Ohjelmassa on asiantuntijapuheenvuoroja sekä runsaasti aikaa ryhmäkeskusteluille. Tilaisuudessa kohtaavat yhteiskehittämisen hengessä työnhakijat, työnantajat, viranomaiset, kolmannen sektorin toimijat sekä tutkijat. Tilaisuuden kielet ovat suomi ja englanti.

You are warmly welcome to this workshop with the aim of improving the employment of highly educated women with foreign background in Finland. The programme consists of short presentations and lots of discussions between jobseekers, employers, officials, NGOs and researchers. We will be working in Finnish and in English.

 

WeAll-hankkeen kanssa yhteistyössä Monika-Naiset Liitto sekä työ- ja elinkeinoministeriön kotouttamisen osaamiskeskus. Mukana myös mm. Helsingin yliopiston Urapalvelut sekä Opetushallitus (tutkintojen tunnustaminen).

Organizers: WeAll Research Consortium, Monika – Multicultural Women’s Association and the Centre of Expertise in Immigrant Integration at the Ministry of Economic Affairs and Employment. In collaboration with The Finnish National Agency for Education (recognition of qualifications) and University of Helsinki Career Services.

 

Ilmoittautuminen / Registration:

https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/91365/lomake.html

 

Ohjelma / Programme

13.00 Puheenvuorot / Short presentations

Bahar Mozaffari (Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia sekä Monika-Naiset liitto ry)

Tytti Steel (WeAll-tutkimuskonsortio, Helsingin yliopisto)

Sari Haavisto (Työ- ja elinkeinoministeriö)

Riikka Laitinen ja Marisel Soto Godoy (Monika-Naiset liitto ry)

Aino Ezeonodo (Sote-silta -hanke, Metropolia ammattikorkeakoulu)

Sara Salmani (Miltton Oy)

 

14.00 Keskustelut / Group discussions

Alustava lista keskusteltavista teemoista / Preliminary list of themes for discussions:

Tutkintojen tunnustaminen / Recognition of qualifications

Työn ja muun elämän yhdistäminen / Work-life balance

Viranomaisten ohjaus- ja neuvontapalvelut / Official services for jobseekers

Työelämäyhteydet / Networking

Osaamisen tunnistaminen ja osaamisesta viestiminen / Recognising and communicating one’s strengths

 

16.00 Tilaisuus päättyy / End of the workshop

 

Ohjelma täydentyy syyskuun aikana. We will update the programme during September.

Tapahtuma Facebookissa https://www.facebook.com/events/279294175969447/

“Uushenkinen työ hiipii työelämään” Uusimmassa Eloressa tutkija Mira Karjalainen WeAllista käsittelee työn hämärtyviä rajoja

Tutkimus tarkastelee monitieteisesti etnografisen aineiston avulla mindfulnessia ja
työn hämärtyviä rajoja uusliberalismin ja jälkimaallistumisen viitekehyksessä. Aineisto
kerättiin kansainvälisessä intensiivistä tietotyötä tekevässä muille organisaatioille palveluja tarjoavassa asiantuntijayrityksessä. Asiantuntijatyölle on nykyään tyypillistä työn
rajojen hämärtyminen sekä jatkuvat neuvottelut ja epävarmuus rajoista. Siksi tämä
maaperä on hedelmällinen erilaisille työpaikkojen mindfulness-ohjelmille, jotka ovat
nousseet organisaatioiden henkilöstöhallinnon ja johdon välineeksi. Mindfulnessin
uskotaan auttavan läsnäolossa, keskittymisessä ja tarkkaavaisuudessa ja lisäävän siten
työntekijöiden tuottavuutta ja työssä jaksamista.

Karjalainen, Mira (2018). Uushenkinen työ – Mindfulness jälkimaallistumisen, uusliberalismin ja työn hämärtyvien rajojen risteyksessä. Elore,  Vol 25(1): 107-129. Linkki artikkeliin.

Uusin Kasvatus-lehti on teemanumero sukupuolesta ja risteävistä eroista kasvatuksessa ja koulutuksessa

Toimittajina Annukka Jauhiainen, Outi Ylitapio-Mäntylä ja WeAll:ista Jukka Lehtonen: 
“Toivomme, että teemanumero avaa Kasvatus-lehden lukijoille uusia näkökulmia sukupuolen ja erojen tutkimiseen ja auttaa haastamaan oman tutkimuksen teon rajoja ja malleja. Tätä teemanumeroa ei ole tarkoitettu oppaaksi intersektionaaliseen analyysiin, mutta toivomme, että se herättää ajatuksia moninaisuudesta ja eroista – ja kannustaa tarkastelemaan niitä uusin silmin.” Linkin takaa löytyy lehden sisällysluettelo ja pääkirjoitus. Numero ilmestyi heinäkuussa.
Linkki lehden sisällysluetteloon ja pääkirjoitukseen: https://ktl.jyu.fi/fi/julkaisut/kasvatus/arkisto/kasvatus_3_2018_sisallys-ja-paakirjoitus-1.pdf

WeAll sidosryhmineen aktiivisesti mukana HelsinkiPridessa

WeAll ja sen sidosryhmät osallistuivat aktiivisesti HelsinkiPride-viikon tapahtumiin 25.-30.6.2018. WeAll-tutkija Jukka Lehtonen osallistui kahteen paneelikeskusteluun ja yhteen seminariin, mm. WeAll-sidsoryhmä THL:n järjestämään paneelikeskusteluun tutkimuskyselyiden tavoista ottaa huomioon moninaisuus. Lehtonen alusti yliopiston tasa-arvotoimikunnan järjestämässä tilaisuudessa aiheesta “Uusia näkökulmia? Sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus työelämässä” ja osallistui Yliopiston kirjaston ja Opiskelijavinokkaiden järjestämään paneelikeskusteluun “Sateenkaarevasta tutkimuksesta yliopistossa”. Lisäksi hän antoi useamman haastattelun mediaan.

Ohessa linkkejä tilaisuuksien tallenteisiin ja mediajuttuihin:

STT-juttu mm. seuraavissa medioissa: