Tutkimuksella kohti tasa-arvoista työelämää
WeAll-tutkimushanke

Yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kestävä tulevaisuuden työelämä

Tutkijablogi

Collaborative Leadership – Effectiveness & Constraints

  The role of a ‘leader’ occupies a significant position in achieving the organizational wide objectives such as increasing employee motivation, minimizing employee turn-over as well as advancing equality and fairness in the organization. Generally speaking, leadership is not a ‘one-size-fits-all’ phenomenon since there is no universally accepted definition or style. Nonetheless, with increasing workplace diversity in the 21st-century organizations as well as fast deployment and adoption of interactive communication channels, the role of the leadership is changing and considered more challenging and demanding. It is assumed that every organization is diverse rather than monolithic, where people with diversified cultural & educational background, gender, and skill-sets provide immense learning and growth opportunities. This workforce diversity in the 21st-century organizations with advanced interactive communication channels motivates the development of new leadership styles to meet the variant organizational needs and requirements. Among these evolving leadership styles, the collaborative leadership occupies a key position. Working collaboratively in any organization drives the concept of a shared vision to develop a new kind of leadership. This collective approach, in turn, motivates the leaders, employees, stakeholders, and other organizational agencies to interact in thought-provoking dialogues in order to find the best possible answers and solutions collectively, rather than producing heroic or a “great person approach”. Therefore, it is safe to argue that collaborative leadership style disrupts the traditional or bureaucratic approaches and triggers the idea of shared, distributed, network, relational, transformational, and horizontal leadership approaches that create the synergetic attitudes of collaborative leaders and promising high impact over the organizational performance. It is widely believed that collaborative leadership style performs distinctly by establishing new rules and laws for joint actions, strengthening the fragile relationship between and among the different organizational hierarchy, and accelerating the search for novel ideas to resolve conflicts in the organizational performance. Despite these immense benefits of working collectively, sharing power is a major constraint in developing collaboration which somehow creates the lack of trust. In addition, collaborative leadership style is found to be not working effectively at the time of making quick strategic decisions. In diverse workforce organizations, ethics and values are difficult to maintain in a collaborative environment. Societal & cultural forces, language barrier and organizational structure, can be a hindrance in demonstrating the collaborative leadership practices successfully. Another constraint is the generation gap in promoting the collaborative leadership effectively because younger employees found to be less interested in working collaboratively. Yet, collaborative leadership, when exercised in a context-sensitive way, can be a valuable leadership approach in supporting diverse people’s opportunities to meaningful and productive work, and consequently better organizational performance. Shabnam Shaikh, Suvi Heikkinen & Anna-Maija Lämsä University of Jyväskylä School of Business and Economics

Sidosryhmäblogi

Meditoi ja tuottavaa työtä tee!

”Ora et labora.” Jo keskiajalta lähtien benediktiinimunkkeja on kehotettu omistautumaan hengellisyyden harjoittamiselle rukoilemalla ja tekemällä työtä. 1 500 vuotta myöhemmin 2010-luvulla munkkeutta voidaan pitää marginaali-ilmiönä, mutta sen sijaan erilaisten henkisyysharjoitteiden hyödyntämisestä työelämässä on tullut valtavirtaa. Mindfulness on yksi tämän hetken merkittävimpiä henkisten käytäntöjen suuntauksia, ja samalla oire työelämän huolestuttavasta muutoksesta uusliberalistisen strategisten hallinnan keinojen vahvistuessa globaalisti, EU:ssa ja Suomessa. Onkin syytä kysyä mitä nykyinen työhyvinvointidiskurssi kätkee sisäänsä, millaisia motiiveja voidaan tunnistaa sen taustalta ja kuka todella hyötyy sen kehityssuunnasta? Mindfulness on nippu käytäntöjä, joiden avulla yksilö voi kiinnittää huomiota aisteihinsa, tunteisiinsa ja ympäristöönsä lempeydellä ja myötätunnolla tuomitsematta mitään tai ketään – esimerkiksi hengittämällä tai kiinnittämällä huomiota kehonsa tuntemuksiin. Mindfulness ammentaa niin buddhalaisuudesta, kristillisestä mystiikasta, self-help-ajattelusta kuin neurotieteestäkin yhdistäen niitä jälkiteollisen palvelutalouden tietotyöorganisaatioiden liiketoimintajargoniin (Cederström & Spicer 2015, 24). Se on eräänlainen mielen- ja itsehallinnan keino, josta monet kokevat saavansa apua esimerkiksi keskittymisvaikeuksissa. Erityisesti avokonttoreissa sekä tietointensiivisessä ja projektitapaisessa työssä monien eri tehtävien samanaikainen työstäminen ja jatkuvat keskeytykset ovat arkipäivää, jolloin keskittyminen voi olla haastavaa. Luostareissa munkkien ajateltiin pääsevän lähemmäs Jumalaa kilvoittelunsa avulla ja omistautumalla Jumalalle. Vastaavasti Karjalaisen (2018, 27) mukaan jälkiteollisen ihannetietotyöntekijän toivotaan omistautuvan työlleen esimerkiksi olemalla modernin viestintäteknologian avulla jatkuvasti tavoitettavissa ja esteettisen työn kautta muokkaamalla ulkonäköään ja työruumistaan työnantajan brändin mukaisesti. Henkisyys ja hengellisyys ovat pitkään kuuluneet työntekijän henkilökohtaisen elämän osa-alueelle, mutta mindfulnessin kautta tämä(kin) raja on häilynyt, jolloin työn vaatimukset valuvat entistä enemmän ihmisen koko elämän ja minuuden alueelle venyttäen kohtuuden rajoja. Tekemällä tietoisuusharjoituksia työntekijä saattaa kokea pystyvänsä keskittymään paremmin työhönsä ja tulla siten paremmaksi ja tuottavammaksi työntekijäksi. Samalla, kun työntekijöitä kannustetaan ja innostetaan kehittymään vielä tuottavammiksi, entistä suurempi määrä ihmisiä uupuu työssään. Ratkaisuna tähän nähdään työntekijän oma vastuu jaksamisestaan, keskittymisestään ja tehokkuudestaan, ei organisaation tai rakenteiden muuttaminen. Karjalaisen (2018,19–21) tutkimuksen mukaan vastuu työn rajojen hämärtymisen aiheuttamista ongelmista jää työntekijän harteille ja työhyvinvointidiskurssista tulee keino tiristää työntekijöistä viimeisetkin pisarat irti tuottavuuden näkökulmasta. Tämä kehityssuunta noudattaa uusliberalistisen hallinnan keinojen vahvistumista yhteiskunnassa. Gregor (2017, 10) määrittelee artikkelissaan, kuinka uusliberalismilla voidaan viitata talousjärjestelmään, poliittiseen ideologiaan sekä arvopohjaan. Vapaan markkinatalouden, yksityistämisen ja verojen vähentämisen kautta poliittisena ideologiana se tähtää pienen eliitin poliittisen ja taloudellisen vallan säilyttämiseen ja vahvistamiseen. Arvoina tämä näkyy yksilön vastuun ja vapauden sekä tuottavuuden ylikorostamisena. Karjalainen (2018, 3-5) kutsuu tätä uusliberalistisen kehityksen mukaista individualismin ylikorostamista ja henkisyyden muutoksen yhdistymistä siihen uushenkisyydeksi sekä nimeää mindfulness-harjoitukset sen merkittävimmäksi suuntaukseksi työelämässä. Kun työntekijöiden henkisyyskin valjastetaan tuottavuuden lisäämiseksi, ovatko 2010-luvun loppupuoliskon työelämän vaatimukset pian munkkien sitoutumisen tasoa ja niiden ohjenuorana versiointi luostarin toimintaohjeesta "Meditoi ja tuottavaa työtä tee"?   Anna Ruokamo on teologian maisteri ja sukupuolentutkimuksen maisteriopiskelija (HY), joka työskentelee henkilöstöpalvelualalla. HR-ammattilaisena Anna on kiinnostunut erityisesti työhyvinvoinnista sekä ansiotyön ja muun elämän yhdistämisestä. Sini Peltokorpi on kasvatustieteiden maisteri ja sukupuolentutkimuksen maisteriopiskelija (HY). Hän työskentelee yläkoulussa erityisluokanopettajana ja on kiinnostunut erityisesti tasa-arvokasvatuksesta sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspolitiikasta.   Kirjallisuusluettelo Gregor, Anikó (2017) Who is for sale? Challenging the commodification of gender equality in the European Union. In 'The Future of the European Union - Feminist Perspectives from East-Central Europe'. Eszter Kovats (ed.). Budapest: Friedrich-Ebert-Stiftung. 9-20. Cederström, Carl & Spicer, André (2015) The Wellness Syndrome. Cambridge, England; Malden, Massachusetts: Polity Press. Karjalainen, Mira (2018) Uushenkinen työ. Mindfulness jälkimaallistumisen, uusliberalismin ja työn hämärtyvien rajojen risteyksessä. Elore 1/2018. https://journal.fi/elore/article/view/72818/34599

WeAll-hankkeessa tutkimme, millaiset tekijät tukevat ja rajoittavat erilaisten ihmisten mahdollisuuksia työelämässä. Väestörakenteen muutokset, alueelliset erot, työn ja yksityiselämän yhdistäminen sekä organisaatioiden ja johtamisen käytännöt vaikuttavat näihin mahdollisuuksiin. Tarkastelemme työelämää iän, sukupuolen, sosiaalisen aseman, etnisyyden, seksuaalisen suuntautumisen ja asuinpaikan näkökulmista. Tuotamme tutkimustietoa työelämän tasa-arvoa ja hyvinvointia koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon vuoropuhelussa sidosryhmien ja kokemusasiantuntijoiden kanssa.

Ajankohtaista

Ratkaisuriihi 1.10.2018: Ulkomaalaistaustaisten korkeasti koulutettujen naisten työllistyminen

Ratkaisuriihi: Ulkomaalaistaustaisten korkeasti koulutettujen naisten työllistyminen

Workshop: Improving the employment of highly educated women with foreign backgrounds in Finland

1.10.2018 klo 13.00-16.00

Helsingin yliopisto, Tiedekulma (Yliopistonkatu 4), Think Lounge (2. krs.)

 

Olet lämpimästi tervetullut WeAll-tutkimuskonsortion järjestämään ratkaisuriiheen, jonka aiheena on korkeasti koulutettujen ulkomaalaistaustaisten naisten työllistymisen edistäminen.

Ohjelmassa on asiantuntijapuheenvuoroja sekä runsaasti aikaa ryhmäkeskusteluille. Tilaisuudessa kohtaavat yhteiskehittämisen hengessä työnhakijat, työnantajat, viranomaiset, kolmannen sektorin toimijat sekä tutkijat. Tilaisuuden kielet ovat suomi ja englanti.

You are warmly welcome to this workshop with the aim of improving the employment of highly educated women with foreign background in Finland. The programme consists of short presentations and lots of discussions between jobseekers, employers, officials, NGOs and researchers. We will be working in Finnish and in English.

 

WeAll-hankkeen kanssa yhteistyössä Monika-Naiset Liitto sekä työ- ja elinkeinoministeriön kotouttamisen osaamiskeskus. Mukana myös mm. Helsingin yliopiston Urapalvelut sekä Opetushallitus (tutkintojen tunnustaminen).

Organizers: WeAll Research Consortium, Monika – Multicultural Women’s Association and the Centre of Expertise in Immigrant Integration at the Ministry of Economic Affairs and Employment. In collaboration with The Finnish National Agency for Education (recognition of qualifications) and University of Helsinki Career Services.

 

Ilmoittautuminen / Registration:

https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/91365/lomake.html

 

Ohjelma / Programme

13.00 Puheenvuorot / Short presentations

Bahar Mozaffari (Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia sekä Monika-Naiset liitto ry)

Tytti Steel (WeAll-tutkimuskonsortio, Helsingin yliopisto)

Sari Haavisto (Työ- ja elinkeinoministeriö)

Riikka Laitinen ja Marisel Soto Godoy (Monika-Naiset liitto ry)

Aino Ezeonodo (Sote-silta -hanke, Metropolia ammattikorkeakoulu)

Sara Salmani (Miltton Oy)

 

14.00 Keskustelut / Group discussions

Alustava lista keskusteltavista teemoista / Preliminary list of themes for discussions:

Tutkintojen tunnustaminen / Recognition of qualifications

Työn ja muun elämän yhdistäminen / Work-life balance

Viranomaisten ohjaus- ja neuvontapalvelut / Official services for jobseekers

Työelämäyhteydet / Networking

Osaamisen tunnistaminen ja osaamisesta viestiminen / Recognising and communicating one’s strengths

 

16.00 Tilaisuus päättyy / End of the workshop

 

Tapahtuma Facebookissa https://www.facebook.com/events/279294175969447/

“Uushenkinen työ hiipii työelämään” Uusimmassa Eloressa tutkija Mira Karjalainen WeAllista käsittelee työn hämärtyviä rajoja

Tutkimus tarkastelee monitieteisesti etnografisen aineiston avulla mindfulnessia ja
työn hämärtyviä rajoja uusliberalismin ja jälkimaallistumisen viitekehyksessä. Aineisto
kerättiin kansainvälisessä intensiivistä tietotyötä tekevässä muille organisaatioille palveluja tarjoavassa asiantuntijayrityksessä. Asiantuntijatyölle on nykyään tyypillistä työn
rajojen hämärtyminen sekä jatkuvat neuvottelut ja epävarmuus rajoista. Siksi tämä
maaperä on hedelmällinen erilaisille työpaikkojen mindfulness-ohjelmille, jotka ovat
nousseet organisaatioiden henkilöstöhallinnon ja johdon välineeksi. Mindfulnessin
uskotaan auttavan läsnäolossa, keskittymisessä ja tarkkaavaisuudessa ja lisäävän siten
työntekijöiden tuottavuutta ja työssä jaksamista.

Karjalainen, Mira (2018). Uushenkinen työ – Mindfulness jälkimaallistumisen, uusliberalismin ja työn hämärtyvien rajojen risteyksessä. Elore,  Vol 25(1): 107-129. Linkki artikkeliin.

Uusin Kasvatus-lehti on teemanumero sukupuolesta ja risteävistä eroista kasvatuksessa ja koulutuksessa

Toimittajina Annukka Jauhiainen, Outi Ylitapio-Mäntylä ja WeAll:ista Jukka Lehtonen: 
“Toivomme, että teemanumero avaa Kasvatus-lehden lukijoille uusia näkökulmia sukupuolen ja erojen tutkimiseen ja auttaa haastamaan oman tutkimuksen teon rajoja ja malleja. Tätä teemanumeroa ei ole tarkoitettu oppaaksi intersektionaaliseen analyysiin, mutta toivomme, että se herättää ajatuksia moninaisuudesta ja eroista – ja kannustaa tarkastelemaan niitä uusin silmin.” Linkin takaa löytyy lehden sisällysluettelo ja pääkirjoitus. Numero ilmestyi heinäkuussa.
Linkki lehden sisällysluetteloon ja pääkirjoitukseen: https://ktl.jyu.fi/fi/julkaisut/kasvatus/arkisto/kasvatus_3_2018_sisallys-ja-paakirjoitus-1.pdf