Tutkimuksella kohti tasa-arvoista työelämää
WeAll-tutkimushanke

Yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kestävä tulevaisuuden työelämä

Tutkijablogi

Työn joustavuuden, työn tekemisen paikan ja työajan hiuksenhieno tasapaino

Työelämä on aiempaa joustavampaa. Tämä näkyy esimerkiksi asiantuntijatyössä, jossa työn tekemisen aika ja paikka ovat entistä vapaammin valittavissa. Ihannetapauksissa työntekijä voi sovittaa työaikansa muun elämän velvoitteisiinsa ja tehdä työt silloin, kun työteho ja motivaatio ovat korkeimmillaan. Asiantuntijatyö onkin usein mukaansatempaavaa. Tällöin voidaan puhua työn imusta, ja se esitetään lähtökohtaisesti hyvänä asiana. Työmäärän kasvusta ja työkulttuurin kovenemisesta puhutaan myös paljon, ja näihin viitataan negatiivisemmin ja kriittisemmin. Nämä tekijät saattavat erikseen tai yhdessä aiheuttaa joko mielihyvää, henkistä kasvua ja tuottavuuden paranemista tai toisaalta riittämättömyyden tunnetta, stressiä ja pahimmillaan jopa loppuun palamista. Jälkiteollisessa yhteiskunnassa lisääntyneeseen asiantuntijatyöhön liittyy teknologian kehityksen myötä niin työaikojen kuin -paikkojenkin määritteiden vähittäinen mureneminen. Työ ja muu elämä sulautuvat toisiinsa. Etätyö lisääntyy nopeammin kuin mihin organisaation säännöt ja toimintatavat ehtivät mukaan. Tälläkin hetkellä työpaikoilla on varsin kirjava kattaus sääntöjä etätyön osalta; toisissa paikoissa samat pelisäännöt koskevat kaikkia ja toisissa kukin neuvottelee omat ehtonsa ja sääntönsä omien tarpeiden, mahdollisuuksien ja neuvotteluasemiensa mukaan. Etätyössä työn ja sen tekemiseen käytetyn ajan seuraaminen on esimiehille haasteellisempaa ja päivät saattavat kuin huomaamatta venyä pitkiksi. Työssä jaksamisessa työn ja muun elämän välisten rajojen hallinta ja johtaminen ovat kuitenkin avainkysymyksiä. Asiantuntijatyössä työn ja muun elämän rajojen johtaminen jää usein yksilön vastuulle. Myös työajan käsite on hämärtynyt. Työtä on monasti liikaa, tehtiinpä se konttorilla tai kotona. Hektisiin työpäiviin kuuluu usein myös suunnittelemattomia katkoksia ja monen eri työtehtävän päällekkäistä hoitamista. Asioiden loppuun saattamiseksi töitä jatketaan helposti iltaisin. Tutkimustulostemme mukaan hyvin monet asiantuntijatyötä tekevät pienten lasten isät ja äidit pyrkivät rauhoittamaan muutaman tunnin illasta perheelle, mutta jatkavat töitä taas lasten käytyä nukkumaan. Hiekkalaatikollakin saatetaan vaivihkaa lukea sähköposteja puhelimelta, vaikkei lapsille halutakaan näyttää, että töitä tehdään kotoa. Tarvitaankin keskustelua siitä, mikä lasketaan työksi ja keskustella siitä, onko esimerkiksi jatkuva valmiustilassa oleminen ja sähköpostien ympärivuorokautinen seuraaminen työaikaa vai ei. Tutkimuksemme tulosten mukaan organisaatioissa tehdään paljon näkymätöntä ylityötä, jota ei eri syistä kirjata työajaksi ja joka ei näin ollen aina tule esimiesten tietoisuuteen eikä osaksi virallista työaikaseurantaa. Kuitenkin käytännössä työn määrä usein mitoitetaan epärealistisesti ja virheellisiin arvioihin perustuen. Päivien venyminen ja palautumiseen käytettävän ajan puuttuminen on työntekijälle aikaa myöten kuluttavaa. Kilpailuhenkisissä organisaatioissa työssä väsyminen, ja jopa uupuminen, nähdään kuitenkin edelleen usein yksilön ongelmana ja heikkouden merkkinä. Työpaikoillakin tarvitaan pitkän tähtäimen suunnitelmia sille, ettei työpäivän sirpaloituminen ja venyminen uuvuta työntekijöitä ja vaikuta negatiivisesti työntekijöiden jaksamiseen ja hyvinvointiin ja sekä organisaatioiden että yhteiskunnan inhimillisen kestävyyden vaarantamiseen. Annamari Tuori ja Charlotta Niemistö, Hanken Svenska handelshögskolan ja WeAll-hanke

Sidosryhmäblogi

Nuorten toiveammatit mukailevat yhteiskunnassa vallitsevaa jakoa naisten ja miesten aloihin

Suomessa on tehty paljon työtä sukupuolten tasa-arvon eteen ja se näkyy kansainvälisestikin vertaillen melko hyvinä tuloksina. Yksi keskeinen epätasa-arvoa ylläpitävä tekijä Suomessa on kuitenkin edelleen koulutuksen ja työelämän segregaatio eli naisten ja miesten sijoittuminen eri koulutus- ja ammattialoille sekä tehtäviin. Naiset ovat suorittaneet valtaosan väestön terveys- ja hyvinvointialojen (88 %) ja kasvatusalan (78 %) tutkinnoista, miehet puolestaan valtaosan tekniikan (84 %) sekä ICT-alojen (79 %) tutkinnoista (SVT: Väestön koulutusrakenne 2015.) Naiset ja miehet myös sijoittuvat vaativuudeltaan eritasoisiin tehtäviin. Esimerkiksi naisia on pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista vain viisi prosenttia ja hallitusjäsenistä 27 prosenttia. (Keskuskauppakamari 2017.) Sukupuolten tasa-arvon edistyminen näyttää olevan tärkeää myös nuorille. Uusimman Nuorisobarometrin (Myllyniemi 2017) mukaan yli kaksi kolmasosaa 15–29-vuotiaista naisista piti sukupuolten tasa-arvon paranemista tulevaisuudessa erittäin toivottavana, miehistä tätä mieltä oli lähes puolet. Nuoret eivät kuitenkaan usko tasa-arvon edistymiseen: vain viidennes naisista ja neljännes miehistä piti tasa-arvon paranemista todennäköisenä. Sekä naisissa että miehissä nuorin ikäryhmä uskoi vanhempia ikäryhmiä vahvemmin siihen, että tasa-arvon paranee tulevaisuudessa. Miten segregaatio näkyy nuorten toiveammateissa? Nuorisobarometrissä kysyttiin, missä ammatissa nuoret haluaisivat tehdä töitä tulevaisuudessa. Vastaukset mukailivat pitkälti yhteiskunnassa vallitsevaa jakoa naisten ja miesten aloihin. Naisilla yleisin toiveammatti oli terveys- ja hyvinvointialojen työ ja miehillä teknisen alan työ. Kahdeksan kymmenestä terveys- ja hyvinvointialojen toiveammatista oli naisten esittämiä. Myös yhteiskunnallisten alojen ja kasvatusalojen toiveammatit olivat voittopuolisesti naisten toiveita, kun taas miesten ammattitoiveet painottuivat tekniikkaan ja ICT-alalle. Segregaation lievenemisestä näkyi nuorten ammattitoiveissa pieniä merkkejä: nuoret naiset ja miehet nimesivät toiveammatikseen melko tasaisesti kaupallisten alojen, lääkärin ja juristin tehtäviä. Pysyvää muutosta koulutuksen ja työelämän segregaation purkamiseksi ei saavuteta, ellei siihen pyritä aktiivisesti ja konkreettisin toimin. Segregaatio muun muassa jäykistää työmarkkinoita, rajoittaa yksilöiden valintoja sekä estää kykyjen ja osaamisen täysimääräisen hyödyntämisen. Erityisen tärkeää on, että nuoria kannustetaan ajattelemaan joustavammin ja vapaammin, jolloin vallitsevia ja vanhentuneita sukupuolirooleja ja stereotyyppistä ajattelua ’naisten ja miesten töistä’ saadaan purettua. Nuorten lähipiiri, vanhemmat, opettajat ja oppilaanohjaajat voivat omalla toiminnallaan ja esimerkillään rohkaista nuoria valitsemaan omien mieltymystensä mukaisia urapolkuja ilman, että sukupuoliroolit ja -odotukset ohjaavat valintaa. Aikuisten on hyvä kannustaa nuoria keskustelemaan tästä keskenään, jotta nuori saa myös kavereiltaan tukea alavalinnassaan. Tavoitteena ei ole täydellinen tasajako kaikessa, vaan että kaikilla on sukupuoleen katsomatta samat mahdollisuudet, eikä sukupuoli vaikuta oppiaineita, ammattia tai alaa valitessa. Jokainen saa tehdä sitä, mitä osaa ja haluaa.   Tekstin lähteenä on käytetty Mia Teräsahon ja Miina Keski-Petäjän artikkelia Nuorten toiveammatit sukupuolen mukaan eriytyneitä, joka on julkaistu Nuorisobarometrissä 2016 (Myllyniemi 2017). Miina Keski-Petäjä työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksessa ja Mia Teräsaho kehittämispäällikkönä Tasa-arvotiedon keskuksessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL).

WeAll-hankkeessa tutkimme, millaiset tekijät tukevat ja rajoittavat erilaisten ihmisten mahdollisuuksia työelämässä. Väestörakenteen muutokset, alueelliset erot, työn ja yksityiselämän yhdistäminen sekä organisaatioiden ja johtamisen käytännöt vaikuttavat näihin mahdollisuuksiin. Tarkastelemme työelämää iän, sukupuolen, sosiaalisen aseman, etnisyyden, seksuaalisen suuntautumisen ja asuinpaikan näkökulmista. Tuotamme tutkimustietoa työelämän tasa-arvoa ja hyvinvointia koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon vuoropuhelussa sidosryhmien ja kokemusasiantuntijoiden kanssa.

Ajankohtaista

WeAllFinland Tasa-arvopäivillä 11-12.10.2017

WeAll-hanke osallistuu Tasa-arvopäiville Kajaanissa 11-12. 10.2017, teemasessiolla ‘Tasa-arvo, alueellisuus ja risteävät erot työelämässä ja koulutuksessa’. Päivät järjestää Weallin sidosryhmä THL Tasa-arvotiedon keskus.

Linkki ohjelmaan: https://www.thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/tasa-arvopaivat-2017

 

European Business Ethics Network EBEN konferenssi Jyväskylässä

European Business Ethics Network (EBEN) konferenssi järjestetään Jyväskylässä 14-16. kesäkuuta 2017. WeAll-hanke järjestää konferenssin yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun, Tampereen johtamiskorkeakoulun, ja Suomen EBEN:in kanssa.

Konferenssin teema on “Searching for Sustainability in Future Working Life“.

Lue lisää.

 

WeAll-tutkijat Charlotta Niemistö, Mira Karjalainen ja Jeff Hearn uudessa julkaisussa: ”Pakko painaa pitkää päivää” kokevat tietotyöläiset

WeAll-tutkijoiden Charlotta Niemistön, Mira Karjalaisen ja Jeff Hearnin uusi  julkaisu ”Pakko painaa pitkää päivää”  kertoo tietotyöläisten työn voimakkaasta valumisesta vapaa-aikaan, sukupuolittuneesta urakehityksestä ja perheellisten asiantuntijatyöntekijöiden työpäivien rytmistä ja työn jakautumisesta kahteen työvuoroon ja näiden väliin jäävään “perhevuoroon”.

Niemistö Charlotta, Karjalainen Mira ja Hearn Jeff (2017): “Pakko painaa pitkää päivää”: Työn ja muun elämän väliset hämärtyvät rajat tietotyössä. Teoksessa Työaikakirja. Mika Helander, Ilkka Levä ja Sanna Saksela-Bergholm (toim.) Helsinki: Into Kustannus. 147-170.

 

 

Henri Hyvöselle Weall-hankkeesta Helsingin yliopiston FHKT-laitoksen gradupalkinto

Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteen tutkimuksen  vuoruisen gradupalkinnon saivat Henri Hyvönen (sukupuolentutkimus) tutkielmastaan “Kun mä syön paljon ni mä oon vahva”. Ruoan ja sukupuolen merkitykset syömishäiriöön sairastuneiden miesten puheessa ja Maria Hämeen-Anttila (teoreettinen filosofia) tutkielmastaan Reinterpreting Rigidity: Rigid and Non-Rigid Reference of Proper Names in Alethic, Doxastic, and Mixed Context.

Palkinnon saajan valitsi tänä vuonna akateemikko, prof. emeritus Ilkka Niiniluoto, ja palkinto jaettiin seitsemännen kerran. Lue lisää.