Tutkimuksella kohti tasa-arvoista työelämää
WeAll-tutkimushanke

Yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kestävä tulevaisuuden työelämä

Tutkijablogi

Aktiivimalli lisää epätasa-arvoa

Hallituksen ehdotus työttömyysturvan muutokseksi eli niin kutsuttu aktiivimalli hyväksyttiin joulunalusviikolla eduskunnassa. Tämä on huono uutinen monille työnhakijoille, joiden tilanne on jo ennestään vaikea. Käytännössä aktiivimalli leikkaa työttömyyskorvausta 4,65 prosenttia sellaisilta työnhakijoilta, jotka eivät ole tehneet keikkatöitä, saaneet tuloa yritystoiminnasta, osallistuneet TE-toimiston järjestämään työllistämistoimenpiteeseen tai opiskelleet omaehtoisesti. Aktiivimallissa piilevät ongelmat liittyvät alueellisiin eroihin sekä työelämän ja työnhaun vaiettuihin epätasa-arvoisuuksiin. Myös erilaiset ammattiryhmät ja eri ikäiset työnhakijat voivat olla ratkaisevasti erilaisessa asemassa lain edessä. Kaikilla aloilla ei ole tarjolla lyhytkestoista keikkatyötä ja hyvin todennäköistä on, että korkeamman työttömyyden alueilla laki tulee puremaan pahemmin. Laki näyttää ymmärtävän työnhakijan aktiivisuuden hyvin kapeasti, kun esimerkiksi vapaaehtoistyötä ei lasketa mukaan. Malli näyttää perustuvan pilvilinnoille sen suhteen, mitä TE-toimistot ehtivät ja pystyvät nykytilanteessa työnhakijoiden eteen tekemään. Vaikka työnhakijoilla on TE-toimistoista myös positiivisia kokemuksia, vallitsee työnhakijoiden ja TE-toimistojen välillä suuri luottamuspula. Yksi suurimmista epäkohdista on päätösten ennakoimattomuus ja epäjohdonmukaisuus. Tärkeäksi kysymykseksi nousee nyt, millä perusteella päätetään siitä, kuka pääsee mukaan aktivoiviin toimenpiteisiin. Paljon valtaa on sillä, joka päättää millainen omaehtoinen opiskelu hyväksytään lain edellyttämäksi aktiivisuudeksi. Valitettavasti vanhemmat työnhakijat ovat kohdanneet ikäsyrjintää paitsi työnhaussa myös hakiessaan TE-toimistojen järjestämiin koulutuksiin. Eduskunnan täysistunnossa 11.12. työministeri Jari Lindström totesi, että lain tarkoituksena on aktivoida työnhakijoiden lisäksi TE-toimistoja. Lain suorat vaikutukset kohdistuvat kuitenkin pelkästään työnhakijoihin. Tätä asiaa ei muuta muuksi se, että tulossa on muita lakiesityksiä, joilla on suoria vaikutuksia TE-toimistoihin. Työ- ja elinkeinoministeriössä tulisikin miettiä, millä muilla keinoilla palveluiden tuotantoa voidaan ohjata. Työministeri lupasi, että lain vaikutuksia seurataan ja mahdollisia epäkohtia korjataan jälkikäteen. Tytti Steel on postdoc-tutkija WeAll-hankkeessa

Sidosryhmäblogi

Piilotyöpaikka kokeneen pelastus?

Nyt kun omasta työttömyyden alusta tulee kohta kuluneeksi kaksi vuotta niin pitää myöntää, etten olisi uskonut työnsaamisen olevan kokeneelle henkilölle vaikeaa….. Olen ollut siinä todellakin väärässä. Vuonna 2017 hain 95 työpaikkaa, joista kolmessa pääsin haastatteluun mutta yhteenkään niistä en ollut sopiva. Olen etsinyt töitä sekä läheltä, että kaukaa mutta ilmeisesti minun on katsottu olevan joko liian vanha, liian kokenut tai muuten vain epäsopiva. Kuitenkin ajattelen, että pärjään myyntityössä hyvin edelleen. Voihan olla, että toimitusjohtajan työnimike ei välttämättä ole paras näkymä CV:ssä, kun pyrkii etsimään itselleen sopivaa alempaa posititiota työmarkkinoilla. Tämän vuoden aikana olen hakenut töitä, joissa ollaan etsitty toimitusjohtajaa tai vaikkapa KELA:n etuuskäsittelijää ja kaikkea tuolta väliltä. ”Paras” palaute minulle tuli eräältä konsultilta, kun hän perusteli, ettei voinut minua esittää yrityksen X myyntijohtajaksi sillä perusteella, että olen aikoinaan istunut muutaman vuoden pörssiyhtiön johtoryhmän jäsenenä, joka siis tässä tapauksessa katsottiin minulle tappioksi. Kuitenkin kyseessä oli yritys, jonka myyntijohtajan tehtäviin kuului keskustella kuntien ja kaupunkien johtajien kanssa. Ei mene vieläkään pieneen päähäni, miksi en saanut paikkaa. Sinänsä kuitenkin hyvä, että sain häneltä palautetta, koska suurimpaan osaan lähettämistäni hakemuksista en koskaan saanut mitään vastausta. En voi ymmärtää sitä, että kokeneempien työnhakijoiden kokemusta ei valjasteta käyttöön. Vai onko niin, että tällä hetkellä yritysten hakukriteeninä on löytää joku nuori täyttämään paikkaa? Otetaan esimerkiksi entinen koulukaverini, joka sai lehdestä lukea, että eräälläkin yrityksellä olisi vaikka kuinka paljon tarjota töitä jos vain olisi hakijoita. Sanomalehdessä kerrottiin, että yritys oli palkannut kolme nuorta henkilöä töihin. Ystäväni oli kuitenkin jättänyt ko. yritykseen hakemuksia eri osastoille ja käynyt myös HR-päällikön haastattelussa. Tiedän että hänellä on sitä osaamista, jota työssä tarvitaan. Nyt viimeisten viikkojen aikana olen saanut useita viestejä omilta ystäviltäni ja entisiltä yhteistyökumppaneilta mahdollisista työpaikoista mitkä eivät ole vielä tulleet julki ja olenkin päässyt keskustelemaan rekrytoinnista vastaavien henkilöiden kanssa. Tämä lieneekin ainut tapa, miten kokenut henkilö voi saada jatkossa töitä. Kun edes pääsee tapaamisiin tai haastatteluun se nostaa jo kummasti omaa mielialaa. Silloin voi taas uskoa, että kyllä minä vielä pääsen kiinni elämään. Ainakin omalta osaltani on todettava, että mielummin sitä tekisi töitä kuin olisi yhteiskunnan hylkimä, joidenkin mielestä elätti, joka ei edes halua tehdä töitä. Olen kuitenkin aloittanut työelämässä jo 15-vuotiaana ja tehnyt paljon erilaisia töitä. Työpaikan löytyminen olisi helpotus henkisesti sekä taloudellisesti. Olkoon vuosi 2018 meille kaikille kokeneille ammattilaisille ja pitkään työttömänä olleille henkilöille huomattavasti parempi vuosi kuin kuluneet lähivuodet. Jari-Pekka Honkala Kirjoittaja osallistui WeAll-hankkeen osatutkimukseen, jossa käsitellään 50+ työnhakijoiden asemaa ja näkymiä rakennemuutoksen koettelemalla alueella. Pidempi versio tekstistä on julkaistu kotkalaisessa kaupunkilehti Ankkurissa 6.1.2018

WeAll-hankkeessa tutkimme, millaiset tekijät tukevat ja rajoittavat erilaisten ihmisten mahdollisuuksia työelämässä. Väestörakenteen muutokset, alueelliset erot, työn ja yksityiselämän yhdistäminen sekä organisaatioiden ja johtamisen käytännöt vaikuttavat näihin mahdollisuuksiin. Tarkastelemme työelämää iän, sukupuolen, sosiaalisen aseman, etnisyyden, seksuaalisen suuntautumisen ja asuinpaikan näkökulmista. Tuotamme tutkimustietoa työelämän tasa-arvoa ja hyvinvointia koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon vuoropuhelussa sidosryhmien ja kokemusasiantuntijoiden kanssa.

Ajankohtaista

WeAll-tutkija Mira Karjalainen Yle Puheessa: tuleeko henkisyydestä uusi työn muoto organisaatioissa?

Onko tietoisuusharjoitukset, meditaatio tai mindfulness uhka vai mahdollisuus työyhteisöissä? Mihin asioihin ne auttavat ja miten? Näitä asioita pohdiskeltiin Puheen Aamussa kun vieraina olivat tulevaisuuden työelämää Suomen Akatemian WeAll-hankkeessa tutkiva filosofian tohtori Mira Karjalainen sekä stressinhallinnan kouluttaja Mia Jokiniva.

– Meneillään on mindfulness hurmos. Siitä haetaan pelastusta työelämäään, joka on tässä ajassa jossain määrin kriisissä, ihmiset tekevät liikaa töitä, on kauhea kiire ja työt valuvat vapaa-ajalle. Organisaatioiden täytyykin tarkkaan miettiä, mitä he hakevat mindfulnessilla sillä se ei ole mikään nopea fixi ongelmiin, muistuttaa Karjalainen.

– Sillä on iso merkitys, millä tavalla mindfulness esitellään työyhteisöissä. Kun se tuodaan esille fysiologisten tai työyhteisöön liittyvien sosiaalisten hyötyjen kautta on se helpompi ottaa vastaan kun, että harjoitukset repäistään tyhjästä jolloin monen on vaikea ymmärtää miksi tätä tehdään, toteaa Jokiniva.

Toimittajina Juhani Kenttämaa ja Jere Pehkonen.

Kuuntele Yle Puhe 17.1.2018: ohjelma.

 

Marjut Jyrkinen (WeAll) Iltalehdessä: Johtoasemissa olevat naiset kohtaavat syrjintää, häirintää ja vähättelyä työelämässä – vain harva hakee oikeutta kohtelulleen

Suomalaiset johtajanaiset kohtaavat työssään monenlaista sukupuoleen sidoksissa olevaa vähättelyä ja häirintää, osoittaa tuore tutkimus, jonka takana on WeAll-tutkija Marjut Jyrkinen.

Suomessa ja Skotlannissa toteutettua tutkimusta on rahoittanut Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto (STN). Johtajanaisten kohtaamaa syrjintää ja vähättelyä kartoittava osio muodostui 27 suomalaisnaisen haastatteluista.

Tutkimuksen takana oleva tutkija, Helsingin yliopiston työelämän tasa-arvo tutkimuksen ja sukupuolentutkimuksen apulaisprofessori ja WeAll-konsortiojohtaja Marjut Jyrkinen kertoo, että moni haastateltavista sanoi tutkimuksen alussa, ettei ollut kohdannut syrjintää sukupuolensa tai ikänsä vuoksi. Lue koko juttu: Iltalehti 8.1.2018

Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta työelämään WeAll-tutkimuksella – WeAll-sidosryhmä Setan katsaus hankkeen toiminnasta

WeAll-sidosryhmä Seta julkaisi katsauksen WeAll-hankkeen toiminnasta ja erityisesti siitä, millaista tutkimus- ja vaikuttamistyötä hankkeessa on tehty sukupuolen moninaisuuden ja seksuaalisen suuntautumisen näkökulmista. Hyvä yhteistyö jatkuu tulevina vuosina.

 

Työelämän tasa-arvokysymyksiä analysoiva WeAll -tutkimushanke sai työlleen jatkorahoituksen. Hanke käynnistyi vuoden 2015 lopussa ja se päättyy vuoden 2020 puolivälissä. Siinä on mukana 15 tutkijaa kolmesta yliopistosta (Helsingin yliopisto, Hanken ja Jyväskylän yliopisto) ja iso joukko sidosryhmiä, joista yksi on Seta. Seta on hankkeessa tärkeä asiantuntijataho ja yhteistyökumppani.

Hankkeessa on tehty tutkimusta myös ei-heteroseksuaalisten ja transnuorten työelämä- ja koulutusvalinnoista sekä sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden käsittelystä mediassa. Myös seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuolen moninaisuuteen liittyvät tutkimusmenetelmät ja esimerkiksi tutkimuskyselyjen tapa kysyä sukupuolesta on ollut tutkimuksen kohteena. Aihepiirin keskeinen tutkija hankkeessa on kasvatussosiologian dosentti, vanhempi tutkija Jukka Lehtonen Helsingin yliopiston sukupuolentutkimuksen oppiaineessa.

Lue koko juttu Setan sivuilta.

WeAll uutisissa: Yh­teis­kun­nal­li­nen vuo­ro­vai­ku­tus on työ­elä­mä­tut­ki­muk­sen läh­tö­koh­ta

Suomen Akatemian strategisen rahoituksen saaneessa WeAll-hankkeessa yhteiskunnallinen vuorovaikutus otetaan vakavasti. Tutkijat sanovat sille lähtökohtaisesti aina kyllä. Yhteistyökumppaneiden tarpeet ja toiveet muokkaavat myös tutkimuksen aiheita.

WeAll-hankkeessa tutkitaan erilaisten ihmisten mahdollisuuksia työelämässä. Työelämää tarkastellaan muun muassa iän, sukupuolen, sosiaalisen aseman, etnisyyden, seksuaalisen suuntautumisen ja asuinpaikan näkökulmista.

WeAll-hanke sai Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen rahoituksen ensimmäisellä hakukierroksella vuonna 2015, ja on ollut toistaiseksi ainoa Helsingin yliopiston koordinoima hanke. Ensi vuonna Helsingin yliopistossa aloittaa kolme uutta strategisen rahoituksen hanketta.

– Tieteellisesti korkeatasoinen tutkimus ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus ovat hankkeessamme yhtä tärkeitä. Teemme yhteiskunnallista vuorovaikutusta uudella tavalla, tiiviissä yhteistyössä yhteistyökumppanien ja sidosryhmien kanssa, kertoo WeAll-hankkeen johtaja, apulaisprofessori Marjut Jyrkinen.

Yh­teis­työ­kump­pa­nei­ta  kuun­nel­laan

– Kuuntelemme yhteistyökumppaneita tarkasti, ja olemme avoimia sieltä tuleville ideoille, sanoo hankkeen tutkimuskoordinaattori, filosofian tohtori Mira Karjalainen.

“Tieteellisesti korkeatasoinen tutkimus ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus ovat hankkeessamme yhtä tärkeitä.”

Lue koko juttu: HY Uutiset