Tutkimuksella kohti tasa-arvoista työelämää

Ammattikoulussa ja sukupuolena muu?

20/06/2018

Viime vuosina yhä useammassa nuoriin ja koulutukseen liittyvässä kyselytutkimuksessa on otettu aiempaa paremmin huomioon sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus. Sukupuolesta kysyttäessä nais- ja miesvaihtoehdon rinnalle tarjotaan myös vaihtoehtoa muu. Sakki ry:n ja OTUS ry:n tekemissä Amisbarometreissä vastaajilta on kyselty vuosina 2015 ja 2017 sukupuolesta vaihtoehdoilla nainen, mies, muu ja ei ilmoitettu. Osallistuin ensimmäisen kyselyn kommentointiin, ja ehdottelin myös seuraavaan vuoden 2019 Amisbarometriin lisää kysymyksiä, jotta moninaisuutta voisi nykyistä paremmin analysoida.

Amisbarometrin tuloksia voi kuka vain tarkastella netissä, sillä sen tulokset ovat kaikkien saatavilla myös muu-vastaajien osalta. Vuonna 2015 kyselyyn vastasi ammattikoulussa opiskelleita ja opiskelevia noin 20 000 ja vuonna 2017 noin 10 000 eli kyselyt ovat olleet varsin suosittuja. Muu-vastaajia oli vuoden 2015 kyselyssä 492 eli 2,4 prosenttia kaikista ja vuonna 2017 muu-kohdan vastanneita oli 188 eli kaksi prosenttia kaikista. Molempien vuosien kyselyjen muu-vastaajien kokemukset ovat samansuuntaisia, mutta tässä esittämäni luvut pohjautuvat viime vuoden kyselyn tuloksiin.

Muu-kohtaan voivat vastata monenlaiset ihmiset ja toisaalta osa sukupuolivähemmistöön kuuluvista vastaa kohtiin nainen, mies tai ei ilmoita sukupuolesta mitään. Muu-vastaajat eivät siis ole automaattisesti trans-ihmisiä tai intersukupuolisia, eikä kaikkia sukupuolivähemmistöjä tavoiteta muu-kohdan avulla. Yhteistä muu-vastaajille kuitenkin on se, etteivät he syystä tai toisesta koe nais- tai miesvaihtoehtoa itselleen sopivaksi. Vertasin muu-vastaajien tuloksia naisten ja miesten vastauksiin, ja totesin, että heidän vastauksensa muistuttavat aika paljon niitä, joita transvastaajat omassa WeAll-hankkeen koulututkimuksessani antoivat.

Verrattuna nais- ja miesvastaajiin muu-vastaajat olivat tyytymättömämpiä siihen, miten ammatilliset opinnot olivat sujuneet (22%, miehet 12%, naiset 14%). He kokivat muita vastaajia useammin opintonsa henkisesti raskaiksi ja harvemmin opiskelevansa oikeaa alaa. He olivat useammin harkinneet keskeyttämistä tai alan vaihtamista. Koulukiusaaminen ja syrjintä olivat usein vaikuttamassa heidän vaihto- ja keskeytyssuunnitelmiinsa. Kymmenen prosenttia muu-vastaajista ilmoitti syyksi koulukiusaamisen ja 14 prosenttia syrjinnän, kun naiset ja miehet ilmoittivat nämä syiksi huomattavasti harvemmin. Muu-vastaajat raportoivat muutenkin naisia ja miehiä useammin kiusaamis- ja häirintäkokemuksista. Heistä 14 prosenttia oli kiusattu usein, kun miehistä vain kahta prosenttia ja naisista kolmea. Muu-vastaajista olonsa koki turvalliseksi oppilaitoksessaan vain 57 prosenttia, kun naisista (77%) ja miehistä (79%) näin koki selvästi useammat.

Muu-vastaajien taloudellinen asema oli usein varsin heikko. 15 prosenttia kertoi heikon rahatilanteen hidastaneen opintoja. Heistä selvästi suurempi osa (43%) oli ollut peruskoulun jälkeen ilman koulua ja töitä ennen nykyisten opintojen alkua verrattuna naisiin (22%) ja miehiin (28%). He olivat useammin muuttaneet opintojen vuoksi toiselle paikkakunnalle ja asuivat harvemmin vanhempiensa luona. He työskentelivät muita enemmän opintojen ohessa ja kokivat useammin opintojen ja muun elämän yhdistämisen hankalaksi. Heillä oli naisia ja miehiä pienemmät odotukset pysyvän työpaikan löytämisestä tulevaisuudessa. He (54%) eivät uskoneet oman asenteen vaikuttavan työelämässä pärjäämiseen niin usein kuin naiset (89%) ja miehet (82%).

Muu-vastaajat kertoivat naisia ja miehiä useammin yksinäisyydestä, vaikeudesta solmia ystävyyssuhteita ja hankaluuksista luoda kontakteja opiskelutovereihin. He olivat masentuneempia (32%) kuin naiset (15%) ja miehet (8%). Heillä oli huonompi kuva itsestään. Heillä oli useammin alkoholin, riittävän unensaannin ja nettiriippuvuuden kanssa ongelmia. Vertailu antaa muu-vastaajien tilanteesta lohduttoman kuvan. On tärkeää muistaa, että muu-vastaajien joukkoon mahtuu myös onnekkaita kohtaloita. Kaikilla heistä ei mennyt huonosti, ja osassa oppilaitoksista osattiin ilmeisesti kohdella heitä tasa-arvoisesti.

Karut tulokset viestivät siitä, että jotain pitäisi tehdä ja kiireesti. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelussa sukupuoleltaan moninaiset opiskelijat pitäisi ottaa huomioon, kehittää tukipalveluja sensitiivisemmiksi trans- ja muunsukupuolisten osalta sekä ehkäistä kiusaaminen. Translaki tulisi pikaisesti muuttaa. Juridisen sukupuolen muuttaminen ei saisi edellyttää lääketieteellistä prosessia. Nuorille tulisi antaa heidän tarvitsemansa sukupuolenkorjaushoidot. Ammatillinen koulutus on hyvin sukupuolijakaantunut. Sekä nais- että miesenemmistöisissä koulutusohjelmissa pitäisi kehittää käytäntöjä, jotka eivät sukupuolittaisi ihmisiä turhaan – mutta, jotka toisaalta ottaisivat huomioon sen tosiseikan, etteivät kaikki ole naisia tai miehiä.

Jukka Lehtonen

WeAll-tutkija

 

Luettavaa:

Amisbarometri: amisbarometri.fi

Lehtonen, Jukka (2012) Moninaisuus ja normatiivisuus haasteina – ei-heteroseksuaaliset ja trans-nuoret ammatillisissa oppilaitoksissa. Teoksessa Bildjuschkin, Katriina & Ruuhilahti, Susanna (toim.) HOT, huolehdi, ohjaa, tue. Puheenvuoroja seksuaalisen hyvinvoinnin vahvistamiseksi toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa. Turku: Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimi, 262-290.

Lehtonen, Jukka (2014) Sukupuolittuneita valintoja? Ei-heteroseksuaaliset ja transnuoret koulutuksessa. Sukupuolentutkimus, 27(4), 67-71.

Lehtonen, Jukka (2014) Sukupuolivähemmistöt koulussa – moninaisia tarinoita ja haastavia tutkimusvalintoja? Suomen Queer-tutkimuksen seuran lehti,1-2/2013, 42-49.

Lehtonen, Jukka (2016) Sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus osana laaja-alaista seksuaalikasvatusta ja heteronormatiivisuuden purkamista. Teoksessa Bildjuschkin, Katriina toim. Seksuaalikasvatuksen tueksi. Työpaperi 35/2015. Helsinki: THL, 104-115.https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129742/TYÖ2016_35_web_korjattu.pdf?sequence=5

Lehtonen, Jukka (2017) Hankala kysymys. Intersukupuolisuus suomalaisissa koulu- ja työelämätutkimuksissa. Sukupuolentutkimus 30:1, 71-75.