(Re)searching for Equality in Working Life
WeAll-project

Social and Economic Sustainability of Future Working Life

Researcher Blog

Collaborative Leadership – Effectiveness & Constraints

  The role of a ‘leader’ occupies a significant position in achieving the organizational wide objectives such as increasing employee motivation, minimizing employee turn-over as well as advancing equality and fairness in the organization. Generally speaking, leadership is not a ‘one-size-fits-all’ phenomenon since there is no universally accepted definition or style. Nonetheless, with increasing workplace diversity in the 21st-century organizations as well as fast deployment and adoption of interactive communication channels, the role of the leadership is changing and considered more challenging and demanding. It is assumed that every organization is diverse rather than monolithic, where people with diversified cultural & educational background, gender, and skill-sets provide immense learning and growth opportunities. This workforce diversity in the 21st-century organizations with advanced interactive communication channels motivates the development of new leadership styles to meet the variant organizational needs and requirements. Among these evolving leadership styles, the collaborative leadership occupies a key position. Working collaboratively in any organization drives the concept of a shared vision to develop a new kind of leadership. This collective approach, in turn, motivates the leaders, employees, stakeholders, and other organizational agencies to interact in thought-provoking dialogues in order to find the best possible answers and solutions collectively, rather than producing heroic or a “great person approach”. Therefore, it is safe to argue that collaborative leadership style disrupts the traditional or bureaucratic approaches and triggers the idea of shared, distributed, network, relational, transformational, and horizontal leadership approaches that create the synergetic attitudes of collaborative leaders and promising high impact over the organizational performance. It is widely believed that collaborative leadership style performs distinctly by establishing new rules and laws for joint actions, strengthening the fragile relationship between and among the different organizational hierarchy, and accelerating the search for novel ideas to resolve conflicts in the organizational performance. Despite these immense benefits of working collectively, sharing power is a major constraint in developing collaboration which somehow creates the lack of trust. In addition, collaborative leadership style is found to be not working effectively at the time of making quick strategic decisions. In diverse workforce organizations, ethics and values are difficult to maintain in a collaborative environment. Societal & cultural forces, language barrier and organizational structure, can be a hindrance in demonstrating the collaborative leadership practices successfully. Another constraint is the generation gap in promoting the collaborative leadership effectively because younger employees found to be less interested in working collaboratively. Yet, collaborative leadership, when exercised in a context-sensitive way, can be a valuable leadership approach in supporting diverse people’s opportunities to meaningful and productive work, and consequently better organizational performance. Shabnam Shaikh, Suvi Heikkinen & Anna-Maija Lämsä University of Jyväskylä School of Business and Economics

Stakeholder blog

Meditoi ja tuottavaa työtä tee!

”Ora et labora.” Jo keskiajalta lähtien benediktiinimunkkeja on kehotettu omistautumaan hengellisyyden harjoittamiselle rukoilemalla ja tekemällä työtä. 1 500 vuotta myöhemmin 2010-luvulla munkkeutta voidaan pitää marginaali-ilmiönä, mutta sen sijaan erilaisten henkisyysharjoitteiden hyödyntämisestä työelämässä on tullut valtavirtaa. Mindfulness on yksi tämän hetken merkittävimpiä henkisten käytäntöjen suuntauksia, ja samalla oire työelämän huolestuttavasta muutoksesta uusliberalistisen strategisten hallinnan keinojen vahvistuessa globaalisti, EU:ssa ja Suomessa. Onkin syytä kysyä mitä nykyinen työhyvinvointidiskurssi kätkee sisäänsä, millaisia motiiveja voidaan tunnistaa sen taustalta ja kuka todella hyötyy sen kehityssuunnasta? Mindfulness on nippu käytäntöjä, joiden avulla yksilö voi kiinnittää huomiota aisteihinsa, tunteisiinsa ja ympäristöönsä lempeydellä ja myötätunnolla tuomitsematta mitään tai ketään – esimerkiksi hengittämällä tai kiinnittämällä huomiota kehonsa tuntemuksiin. Mindfulness ammentaa niin buddhalaisuudesta, kristillisestä mystiikasta, self-help-ajattelusta kuin neurotieteestäkin yhdistäen niitä jälkiteollisen palvelutalouden tietotyöorganisaatioiden liiketoimintajargoniin (Cederström & Spicer 2015, 24). Se on eräänlainen mielen- ja itsehallinnan keino, josta monet kokevat saavansa apua esimerkiksi keskittymisvaikeuksissa. Erityisesti avokonttoreissa sekä tietointensiivisessä ja projektitapaisessa työssä monien eri tehtävien samanaikainen työstäminen ja jatkuvat keskeytykset ovat arkipäivää, jolloin keskittyminen voi olla haastavaa. Luostareissa munkkien ajateltiin pääsevän lähemmäs Jumalaa kilvoittelunsa avulla ja omistautumalla Jumalalle. Vastaavasti Karjalaisen (2018, 27) mukaan jälkiteollisen ihannetietotyöntekijän toivotaan omistautuvan työlleen esimerkiksi olemalla modernin viestintäteknologian avulla jatkuvasti tavoitettavissa ja esteettisen työn kautta muokkaamalla ulkonäköään ja työruumistaan työnantajan brändin mukaisesti. Henkisyys ja hengellisyys ovat pitkään kuuluneet työntekijän henkilökohtaisen elämän osa-alueelle, mutta mindfulnessin kautta tämä(kin) raja on häilynyt, jolloin työn vaatimukset valuvat entistä enemmän ihmisen koko elämän ja minuuden alueelle venyttäen kohtuuden rajoja. Tekemällä tietoisuusharjoituksia työntekijä saattaa kokea pystyvänsä keskittymään paremmin työhönsä ja tulla siten paremmaksi ja tuottavammaksi työntekijäksi. Samalla, kun työntekijöitä kannustetaan ja innostetaan kehittymään vielä tuottavammiksi, entistä suurempi määrä ihmisiä uupuu työssään. Ratkaisuna tähän nähdään työntekijän oma vastuu jaksamisestaan, keskittymisestään ja tehokkuudestaan, ei organisaation tai rakenteiden muuttaminen. Karjalaisen (2018,19–21) tutkimuksen mukaan vastuu työn rajojen hämärtymisen aiheuttamista ongelmista jää työntekijän harteille ja työhyvinvointidiskurssista tulee keino tiristää työntekijöistä viimeisetkin pisarat irti tuottavuuden näkökulmasta. Tämä kehityssuunta noudattaa uusliberalistisen hallinnan keinojen vahvistumista yhteiskunnassa. Gregor (2017, 10) määrittelee artikkelissaan, kuinka uusliberalismilla voidaan viitata talousjärjestelmään, poliittiseen ideologiaan sekä arvopohjaan. Vapaan markkinatalouden, yksityistämisen ja verojen vähentämisen kautta poliittisena ideologiana se tähtää pienen eliitin poliittisen ja taloudellisen vallan säilyttämiseen ja vahvistamiseen. Arvoina tämä näkyy yksilön vastuun ja vapauden sekä tuottavuuden ylikorostamisena. Karjalainen (2018, 3-5) kutsuu tätä uusliberalistisen kehityksen mukaista individualismin ylikorostamista ja henkisyyden muutoksen yhdistymistä siihen uushenkisyydeksi sekä nimeää mindfulness-harjoitukset sen merkittävimmäksi suuntaukseksi työelämässä. Kun työntekijöiden henkisyyskin valjastetaan tuottavuuden lisäämiseksi, ovatko 2010-luvun loppupuoliskon työelämän vaatimukset pian munkkien sitoutumisen tasoa ja niiden ohjenuorana versiointi luostarin toimintaohjeesta "Meditoi ja tuottavaa työtä tee"? Anna Ruokamo on teologian maisteri ja sukupuolentutkimuksen maisteriopiskelija (HY), joka työskentelee henkilöstöpalvelualalla. HR-ammattilaisena Anna on kiinnostunut erityisesti työhyvinvoinnista sekä ansiotyön ja muun elämän yhdistämisestä. Sini Peltokorpi on kasvatustieteiden maisteri ja sukupuolentutkimuksen maisteriopiskelija (HY). Hän työskentelee yläkoulussa erityisluokanopettajana ja on kiinnostunut erityisesti tasa-arvokasvatuksesta sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspolitiikasta. Kirjallisuusluettelo Gregor, Anikó (2017) Who is for sale? Challenging the commodification of gender equality in the European Union. In 'The Future of the European Union - Feminist Perspectives from East-Central Europe'. Eszter Kovats (ed.). Budapest: Friedrich-Ebert-Stiftung. 9-20. Cederström, Carl & Spicer, André (2015) The Wellness Syndrome. Cambridge, England; Malden, Massachusetts: Polity Press. Karjalainen, Mira (2018) Uushenkinen työ. Mindfulness jälkimaallistumisen, uusliberalismin ja työn hämärtyvien rajojen risteyksessä. Elore 1/2018. https://journal.fi/elore/article/view/72818/34599

In the WeAll project we explore factors that support and, on the other hand, restrict the opportunities of different people and diverse groups in working life. Demographic changes, regional differences, the reconciling of work and private life, as well as organisational and management practices, all affect these opportunities. We address how age, gender, class, ethnicity, sexuality, and location have an impact on working life. Our collaboration and dialogue with stakeholders promotes the co-production of knowledge on equalities and inequalities in working life, and on well-being at work.

News

Workshop 1 Oct 2018: Improving the employment of highly educated women with foreign backgrounds in Finland

Ratkaisuriihi: Ulkomaalaistaustaisten korkeasti koulutettujen naisten työllistyminen

Workshop: Improving the employment of highly educated women with foreign backgrounds in Finland

1.10.2018 klo 13.00-16.00

Helsingin yliopisto, Tiedekulma (Yliopistonkatu 4), Think Lounge (2. krs.)

 

 

You are warmly welcome to this workshop with the aim of improving the employment of highly educated women with foreign background in Finland. The programme consists of short presentations and lots of discussions between jobseekers, employers, officials, NGOs and researchers. We will be working in Finnish and in English.

Olet lämpimästi tervetullut WeAll-tutkimuskonsortion järjestämään ratkaisuriiheen, jonka aiheena on korkeasti koulutettujen ulkomaalaistaustaisten naisten työllistymisen edistäminen.

Ohjelmassa on asiantuntijapuheenvuoroja sekä runsaasti aikaa ryhmäkeskusteluille. Tilaisuudessa kohtaavat yhteiskehittämisen hengessä työnhakijat, työnantajat, viranomaiset, kolmannen sektorin toimijat sekä tutkijat. Tilaisuuden kielet ovat suomi ja englanti.

 

Organizers: WeAll Research Consortium, Monika – Multicultural Women’s Association and the Centre of Expertise in Immigrant Integration at the Ministry of Economic Affairs and Employment. In collaboration with The Finnish National Agency for Education (recognition of qualifications) and University of Helsinki Career Services.

WeAll-hankkeen kanssa yhteistyössä Monika-Naiset Liitto sekä työ- ja elinkeinoministeriön kotouttamisen osaamiskeskus. Mukana myös mm. Helsingin yliopiston Urapalvelut sekä Opetushallitus (tutkintojen tunnustaminen).

 

Registration / Ilmoittautuminen

https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/91365/lomake.html

 

Programme / Ohjelma

13.00 Short presentations / Puheenvuorot

Bahar Mozaffari (Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia sekä Monika-Naiset liitto ry)

Tytti Steel (WeAll-tutkimuskonsortio, Helsingin yliopisto)

Sari Haavisto (Työ- ja elinkeinoministeriö)

Riikka Laitinen ja Marisel Soto Godoy (Monika-Naiset Liitto)

Aino Ezeonodo (Sote-silta -hanke, Metropolia ammattikorkeakoulu)

Sara Salmani (Miltton Oy)

 

14.00 Group discussions / Keskustelut

Preliminary list of themes for discussions / Alustava lista keskusteltavista teemoista

Recognition of qualifications/ Tutkintojen tunnustaminen

Work-life balance / Työn ja muun elämän yhdistäminen

Official services for jobseekers / Viranomaisten ohjaus- ja neuvontapalvelut

Networking / Työelämäyhteydet

Recognising and communicating one’s strengths / Osaamisen tunnistaminen ja osaamisesta viestiminen

 

16.00 End of the workshop / Tilaisuus päättyy

 

Facebook https://www.facebook.com/events/279294175969447/

HU News: WeAll em­phas­ises com­munity en­gage­ment and re­search equally

The WeAll project, which has received the Academy of Finland’s strategic funding, takes community engagement seriously. Researchers in the project agree to public appearances whenever possible. The needs and wishes of partners also impact research topics.

“High-standard research and community engagement are equally important in our project. We are doing community engagement in a new way, in close cooperation with our partners and stakeholders,” says Associate Professor Marjut Jyrkinen, who heads the WeAll project.

The WeAll project studies the professional opportunities of diverse groups of people. The world of work is studied from an intersectional perspective, considering age, gender, social status, ethnicity, sexual orientation and geographical location.

WeAll received funding from the Academy of Finland’s Strategic Research Council (SRC) during the first application round in 2015, and so far, it is the only such project to be coordinated by the University of Helsinki. Next year, three new SRC-funded projects will be launched at the University.

Listen­ing to part­ners

“We listen carefully to our partners, and remain open to their ideas,” says DPhil Mira Karjalainen, who is the research coordinator for the project.

“High-standard research and community engagement are equally important in our project.”

Read the whole article.

Father Managers at Work and Home – New WeAll-video captures research in two minutes

As a part of WeAllFinland Consortium,  a research group in the Jyväskylä University School of Business and Economics carried out a study on male managers’ attitudes to the integration of work and family life. Managers are an important group in this respect because they serve as role models in the workplace and influence the kind of values and practices that shape the work-family relationship. The men in our study both relied on the traditional idea of the relationship between fatherhood and work, and constructed new possibilities.

Watch the video.

European Business Ethics Network EBEN Annual Conference 14-16 June, 2017

The 2017 EBEN Annual Conference will take place June 14-16, at the University of Jyväskylä School of Business and Economics, JSBE (Finland), and it will be preceded by a one-day workshop for doctoral students on June 13.

The theme of the conference is “Searching for Sustainability in Future Working Life“.

The conference is organized in cooperation between the WeAll Research Consortium ‘Social and Economic Sustainability of Future Working Life: Policies, Equalities and Intersectionalities in Finland’ (funded by the programme Equality in Society, Strategic Funding of the Academy of Finland, n:o 292883), the University of Jyväskylä School of Business and Economics, the University of Tampere School of Management, and the Finnish Chapter of the European Business Ethics Network EBEN.

Read more.