(Re)searching for Equality in Working Life
WeAll-project

Social and Economic Sustainability of Future Working Life

Researcher Blog

NORDIC VOICE REQUIRED: A call from Norway

In today’s global political climate, research on inequality and diversity is of increasing importance. Nordic countries have a particular duty and a unique opportunity to lead the way. How do we describe the international current political climate for equality? Basic human rights are being challenged, even in countries that previously were in the forefront of defending the rights of oppressed peoples. The massive refugee crisis has witnessed many countries turning their backs on those in need, and discriminatory legislation against women, religious groups, and non-heteronormative people, still exists in many regions of the world. In social media, racist, xenophobic, homophobic, and misogynist attitudes and behaviors appear to be increasing. On the other hand, we have seen great strides towards equality in the last 50 years and many people who were previously without a voice are being heard. Transgender rights are increasingly recognized, and same sex marriage has been enshrined in law in over twenty nations. Progress in gender equality and rights for minority groups has been achieved in many regions of the world. Popular films, books, and television series represent more and more diverse and minority people. Thus we are moving backward and forward at the same time. No one country has “achieved equality”. We must remember that equality is not an end state but a process that we must keep fighting for, through activism, research and dissemination. It seems that recently the process of equality and inclusion in several countries is starting to slide backwards - so now is the time to counter with role models for forward momentum. Why should the Nordic countries lead? The Nordic countries have a unique opportunity and duty to maintain, improve and lead in areas of equality. Currently these countries are world leaders in equality, and general human development.[1] Examples of equality in practice and policy range from Norwegian laws on quotas for women on boards, to Icelandic equal representation in parliament, to excellent parental leave in all the Nordic countries. The Nordic welfare model supports these advancements. The model has its roots in equality, strong government responsibility, high employment, and a tradition of social dialogue, which reflects the cultural values and provides the firm foundation for equality legislation. Still, this picture is also complicated. Although Nordic countries have achieved many successes there are still areas of deep concern. Some examples are the high level of occupational segregation, challenges with integration of immigrants, and a high prevalence of domestic violence. We should expect the Nordic countries, as leaders in equality, to share the complete picture: what is working and what needs to be improved.  Good research and research dissemination from the Nordic countries is essential for the equality agenda. Why is research important? With the advent of global communication and social media, access for an unprecedented number of people to share their comments and opinions is available. There exists a wonderful opportunity for democracy; however the flip side is that this outpouring of opinion can lead to polarization and general disregard for science, research, knowledge, and facts.  In a world that makes room for “alternative” facts, we have a duty to present the data and the models to guide us towards a better one. We need to be a part of the production of knowledge, which requires systematic and critical thinking. In the global dialogue, we have to stand up for the questions, and the discussions based on research and scientific principles, and counter the people and institutions spreading half-truths and falsehoods. We must remember that we can never have the complete picture and that the picture is constantly changing. Reality is many-sided and as researchers, we need to make sure that we keep an open mind, encourage curiosity, and learn from mistakes. This is not about winning debates but adding to knowledge. That means no simple stories and sharing the Nordic experience through solid research. Conclusion Role models are not perfect but they are visible, vocal, and they share. The Nordic countries are currently in the forefront on many equality issues and practices. Researchers in these countries need to keep monitoring the progress, dispelling myths and stereotypes with facts, rejecting simple sweeping explanations, and building knowledge instead of walls of prejudice. The current global political climate needs to hear the Nordic voice of, and for equality. Laura E. Mercer Traavik is a gender researcher based in BI Norwegian Business School. Traavik visited WeAll-Project in late 2016. https://www.weforum.org/reports/the-global-gender-gap-report-2016  and http://hdr.undp.org/en [1]

Stakeholder blog

Utopiaa vai uusia mahdollisuuksia?

Kun puhutaan perheestä ja työstä tai siitä miten käytännössä isyyttä, äitiyttä tai omaishoitajuutta pitäisi tukea, puhutaan hoivatyöstä ja palveluista, mutta myös työkulttuurista, ajankäytöstä ja sukupuolten välisestä tasa-arvosta. Työmarkkinoille syntyy juuri nyt perinteisten organisaatioiden rinnalle jakamis- ja alustatalouden pioneereja ja luovia itsensä työllistäjiä, toisaalta valtavia globaaleja yritysjättiläisiä. Ero pienimmän, yhden ihmisen työpaikan, ja vastaavasti maailman suurimman yrityksen – yli 13 miljoonaa työntekijää – välinen ero on valtava. Elämäntilanteiden ja perhekokoonpanojen moninaisuus yllättää kenet tahansa. Samaan aikaan syntyvyys on Suomessa on painunut muutamassa vuodessa 1860-luvun nälkävuosien tasolle. Tämä tieto on yllättänyt monet tutkijat ja päättäjät. Suomen ei pitänyt joutua syntyvyyden osalta samaan jamaan kuin monet Euroopan maat. Meillä asioiden piti olla paremmin. Perheen ja läheisten kanssa eläminen yhdistyy monin tavoin työpaikkojen arkeen sekä suurilla että pienillä työpaikoilla. Työn, perheen, uran ja arjen kysymykset uivat syvissä vesissä: ne koskevat yksilöiden vapauksia, yhteisöllistä tasapuolisuutta ja todellista tasa-arvoa. Ne tulevat pinnalle, kun kysytään: Kuka tekee mitäkin, millä ajalla ja rahalla, kuka päättää mistäkin, mihin suuntaan pyrimme? Sosiaalisesti ja ekologisesti kestävien uusien ratkaisujen perusteeksi tarvitaan talouden ja työelämän kentille paitsi uutta tutkimustietoa ja laaja-alaista näkemystä, myös visionäärisyyttä ja herkkyyttä asioiden välisten vaikutussuhteiden ymmärtämisessä. Missä konkreettisissa asioissa perheitä koskeva lainsäädäntö laahaa jäljessä Suomessa, entä muissa maissa? Voisivatko säädökset olla edistyksellisiä? Mitkä ilmiöt työelämässä pikemminkin rajoittavat kuin mahdollistavat arjen toimivuutta ja työntekijöiden tehokkuutta? Miten luottamusta saadaan aikaan niin, että nuoret uskovat työllistyvänsä – ja myös työllistyvät. Miten uskalletaan unelmoida ja toteuttaa haaveet omasta perheestä? Entä kuka minua hoivaa, jos en itse enää pysty huolehtimaan itsestäni? Jos yksittäinen työpaikka organisaationa haluaa kehittyä paremmaksi ja vastuullisemmaksi kuin mikään laki, TES tai VES edellyttää, tämä on jo nyt mahdollista. Moni työnantaja on ottanut innostuneesti vastaan pilottipaikan uudessa Perheystävällinen työpaikka -ohjelmassa. Työyhteisö saa ohjelmaan osallistumisen aikana tukea ja ohjausta omalle kehittämistyölleen. Henkilöstö ja esimiehet tulevat kuulluiksi organisaationsa lähtötilanteen kartoituksessa ja kehittämistyön edetessä. Uusia ideoita syntyy, toimimattomista rakenteista luovutaan. Perheystävällisyys, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo etenevät rinnakkain.  Parhaat työpaikat voivat tulevaisuudessa saada Suomessakin tunnuksen perheystävällisyydestään. Joissakin maissa tämä on jo mahdollista. Yritysten sosiaalinen vastuu, työn ja muun elämän tasapaino sekä hoivatyön huomioiminen ovat nousussa muuallakin. Kestävillä henkilöstön työn ja muun elämän tasapainoa tukevilla keinoilla on työyhteisöille, työnantajille koko yhteiskunnalle mittavia hyötyjä, jotka näkyvät muun muassa säästöinä sairauspoissaolojen kustannuksissa, henkilöstön tyytyväisyytenä ja sitä kautta parempana sitoutumisena ja tuottavuutena. Puhumattakaan niistä hyödyistä joita tasapainoinen arki heijastaa perheenjäsenille, kanssaihmisille, koko yhteiskunnalle. Utopiaa? Toivottavasti ei. Tämän hetken akuutteja kysymyksiä onkin, miten vastuullisuuden ja luottamuksen perusta saadaan todeksi muuttuneessa työympäristössä ja muuallakin kuin perinteisen tyyppisissä työnantajaorganisaatioissa. Miten tuetaan niitä perhe-elämän ja hoivan tilanteita, joita ihmiset kohtaavat vaativilla ja epävarmoilla silppu- ja pätkätyömarkkinoilla? Miten turvataan perusturva ja läheisten hoitaminen silloin, kun omassa perheessä tai itselle tapahtuu jotakin? Löytyykö turvaa ja toimeentuloa elää hyvää elämää? Anna Kokko, Väestöliitto _______________ Anna Kokko toimii Väestöliitossa perhe- ja työelämäkysymysten erityisasiantuntijana ja perheystävällisen työkulttuurin puolestapuhujana. Hän on työskennellyt kehittämishankkeiden päällikkönä sekä monenlaisissa suunnittelu-, tutkimus -ja kehittämistehtävissä. Tällä hetkellä hän on mukana rakentamassa Suomeen uutta Perheystävällinen työpaikka -ohjelmaa yritysten ja organisaatioiden käyttöön. Kehittämistyö tapahtuu yhteistyössä erilaisten työpaikkojen, organisaatioiden ja yritysten kanssa.

In the WeAll project we explore factors that support and, on the other hand, restrict the opportunities of different people and diverse groups in working life. Demographic changes, regional differences, the reconciling of work and private life, as well as organisational and management practices, all affect these opportunities. We address how age, gender, class, ethnicity, sexuality, and location have an impact on working life. Our collaboration and dialogue with stakeholders promotes the co-production of knowledge on equalities and inequalities in working life, and on well-being at work.

News

HU News: WeAll em­phas­ises com­munity en­gage­ment and re­search equally

The WeAll project, which has received the Academy of Finland’s strategic funding, takes community engagement seriously. Researchers in the project agree to public appearances whenever possible. The needs and wishes of partners also impact research topics.

“High-standard research and community engagement are equally important in our project. We are doing community engagement in a new way, in close cooperation with our partners and stakeholders,” says Associate Professor Marjut Jyrkinen, who heads the WeAll project.

The WeAll project studies the professional opportunities of diverse groups of people. The world of work is studied from an intersectional perspective, considering age, gender, social status, ethnicity, sexual orientation and geographical location.

WeAll received funding from the Academy of Finland’s Strategic Research Council (SRC) during the first application round in 2015, and so far, it is the only such project to be coordinated by the University of Helsinki. Next year, three new SRC-funded projects will be launched at the University.

Listen­ing to part­ners

“We listen carefully to our partners, and remain open to their ideas,” says DPhil Mira Karjalainen, who is the research coordinator for the project.

“High-standard research and community engagement are equally important in our project.”

Read the whole article.

Father Managers at Work and Home – New WeAll-video captures research in two minutes

As a part of WeAllFinland Consortium,  a research group in the Jyväskylä University School of Business and Economics carried out a study on male managers’ attitudes to the integration of work and family life. Managers are an important group in this respect because they serve as role models in the workplace and influence the kind of values and practices that shape the work-family relationship. The men in our study both relied on the traditional idea of the relationship between fatherhood and work, and constructed new possibilities.

Watch the video.

European Business Ethics Network EBEN Annual Conference 14-16 June, 2017

The 2017 EBEN Annual Conference will take place June 14-16, at the University of Jyväskylä School of Business and Economics, JSBE (Finland), and it will be preceded by a one-day workshop for doctoral students on June 13.

The theme of the conference is “Searching for Sustainability in Future Working Life“.

The conference is organized in cooperation between the WeAll Research Consortium ‘Social and Economic Sustainability of Future Working Life: Policies, Equalities and Intersectionalities in Finland’ (funded by the programme Equality in Society, Strategic Funding of the Academy of Finland, n:o 292883), the University of Jyväskylä School of Business and Economics, the University of Tampere School of Management, and the Finnish Chapter of the European Business Ethics Network EBEN.

Read more.

News

Gender + sex = gex?

It is important to discuss scientific concept in a deeper level. In his presentation, on 16th March 2017 professor emeritus Jeff Hearn analysed concepts, such as, gender, organisation and diversity and demonstrated the complexity of these concepts. One example of this is the concept gender. There has been increased criticism towards the concept of gender, while simultaneously its use in and outside academia has been widely established. As one solution Hearn offered the concept gex that is an umbrella term than includes refers to different ways in which gender and sex may be related to each other, or not.

 

Jeff Hearn gave a presentation at Hanken in GODESS-institute’s seminar about the Institute’s history and its focus. GODESS Institute combines research on gender, organisations, diversity, intersectionality, equality, social sustainability and transnationalisation. In his presentation Hearn discussed different ways of approaching these concepts and the relations between them.